Mosambik

Investoinnit maakaasuun – kasvun tukipilarit vuonna 2027

Vuoden 2026 vaatimattoman elpymisen jälkeen, jota haittasivat vuoden alkupuolella tapahtuneet tuhoisat tulvat, kaivosteollisuuden heikko kehitys ja öljyn hinnan jyrkkä nousu, kasvun odotetaan kiihtyvän vuonna 2027, ja sen odotetaan edelleen perustuvan suurelta osin massiivisiin investointeihin nesteytetyn maakaasun (LNG) alalla. Enin Coral Norte FLNG -megaprojekti (7,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria), TotalEnergiesin Mosambikin LNG-hanke (20,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria) sekä ExxonMobilin Rovuma LNG -hanke (30 miljardia Yhdysvaltain dollaria), josta lopullinen investointipäätös on tulossa pian, vauhdittavat maan investointeja vuosina 2028–2031 sekä kyseisten hankkeiden rakennusvaiheiden keston ajan. Nämä hankkeet sijaitsevat Cabo Delgadon pohjoisessa maakunnassa, ja niiden etenemistä on viivästyttänyt terroristiuhka, joka on nyt hallinnassa. Nämä kaasuinfrastruktuurihankkeet luovat tuhansia kotimaisia työpaikkoja ja vauhdittavat yksityisen kulutuksen kasvua, kun vuosien 2024–2025 kansannousujen vaikutukset hiipuvat vähitellen. Trendi todennäköisesti voimistuu, jos energiaan ja Iranin sotaan liittyvät inflaatiopaineet hellittävät, mikä saattaisi saada Banco de Moçambiquen jatkamaan rahapolitiikan keventämistä huolimatta kroonisesta valuuttavajeesta, joka epäsuorasti sitoo meticalin dollariin.

Sitä vastoin nettoviennin odotetaan edelleen olevan kasvun suurin jarru vuonna 2027. Työstökoneiden, rakennuslaitteiden ja kaasuhankkeiden kehittämiseen liittyvien erikoispalvelujen tuonti kasvaa jyrkästi, kun taas vientinäkymät ovat lyhyellä aikavälillä edelleen rajalliset. Hiilen viennin laskun (21 % kokonaisviennistä vuonna 2025) ja Mozal Aluminiumia, maansa tärkeimmän alumiinisulaton (20 %), joka suljettiin maaliskuussa 2026 toistaiseksi sähkönsaantiongelmien vuoksi, ei odoteta kompensoituvan LNG-sektorin kasvulla useisiin vuosiin. Yleisemmin ottaen muiden kuin kaivosalan sektoreiden kasvun odotetaan olevan vaatimattomampaa, mikä kuvastaa Mosambikin talouden monipuolistumisen puutetta, sillä 82 % väestöstä elää edelleen kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella.

Kasvavat rahoitustarpeet odotettaessa maakaasun tuomia tuloja

Huolimatta hallituksen sitoumuksesta hillitä julkisen sektorin palkkakustannuksia (49 % julkisista menoista eli 14 % BKT:stä vuonna 2025) budjettivajeen odotetaan kasvavan entisestään vuonna 2027, samalla kun velanhoitokustannukset nousevat merkittävästi. Tämän seurauksena Mosambik on huhtikuussa 2025 tapahtuneen IMF:n laajennetun luottojärjestelyn (Extended Credit Facility) ohjelman keskeyttämisen jälkeen tukeutunut yhä enemmän lyhytaikaiseen kotimaiseen rahoitukseen, joka on kalliimpaa ja pahentaa jälleenrahoitusriskiä. Samaan aikaan valtion tulot pysyvät vakaina, sillä veropohjan laajentamiseen ja veronkannon nykyaikaistamiseen tähtäävillä uudistuksilla on vain marginaalinen vaikutus julkisen talouden vakauttamistoimiin. Tämän seurauksena julkisen velan suhteen BKT:hen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2027.

Vaikka ulkomainen velka, jonka osuus koko velkakannasta oli 68 % vuonna 2025, jakaantui tasan monenvälisten ja kahdenvälisten luotonantajien kesken, on suurelta osin edullisin ehdoin myönnettyä, kokonaisvelkatasoa pidetään kestämättömänä, kuten huolet maan ainoan, vuonna 2031 erääntyvän 900 miljoonan Yhdysvaltain dollarin euro-obligaation hallinnoinnista osoittavat. Tämän seurauksena Maputo pyrkii neuvottelemaan uuden rahoitusohjelman Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa, minkä perusteella Maailmanpankin 6 miljardin Yhdysvaltain dollarin maksut vuosina 2026–2031 riippuisivat kyseisestä sopimuksesta. Noin 700 miljoonan Yhdysvaltain dollarin velan täysi takaisinmaksu IMF:lle maaliskuussa 2026 – useita vuosia etuajassa – on vahvistanut Mosambikin uskottavuutta, sillä maa näyttää olevan valmis jatkamaan talousuudistustensa toteuttamista. IMF:n myönteinen päätös riippuu edelleen velkojien välisestä periaatesopimuksesta velkojen uudelleenjärjestelystä, jossa otetaan huomioon megahankkeiden tuomat julkistaloudelliset hyödyt vuoteen 2030 mennessä, edellyttäen että viivästyksiä ei enää tule. Maputo harkitsee myös osan tai koko 1,4 miljardin Yhdysvaltain dollarin velan – jota se on velkaa Kiinalle, Mosambikin suurimmalle kahdenväliselle velkojalle – muuntamista juaneiksi takaisinmaksukustannusten alentamiseksi. Tämän aloitteen onnistumismahdollisuudet ovat entistä suuremmat, kun otetaan huomioon, että Peking pyrkii juanin kansainvälistämiseen.

Vaihtotaseen odotetaan pysyvän syvässä alijäämässä vuonna 2027, mikä johtuu kauppataseen heikkenemisestä kaasumegahankkeisiin liittyvien tavaroiden ja palvelujen tuonnin kasvun seurauksena. Coral Sulin – Coral Norten vastineen – kaasutuotannon ja Mozal Aluminiumin mahdollisen uudelleenavaamisen tukemana vienti kompensoi tuonnin aiheuttamaa vajetta vain osittain. Lisäksi ulkomaisten yritysten voittojen kotimaahan siirtämisen aiheuttama primaarituloalijäämä on suurempi kuin ulkomailla työskentelevien työntekijöiden rahalähetykset, joihin on vaikuttanut ulkomaalaisten karkottaminen Etelä-Afrikasta. Tämän seurauksena vaihtotaseen alijäämän odotetaan rahoittuvan suurelta osin ulkomaisilla investoinneilla, mikä ei estä valuuttavarantojen ehtymistä alle kriittisen kolmen kuukauden tuonnin rajan vuonna 2027.

Turvallisuushaaste on maakaasuhankkeiden kulmakivi

Mosambikin poliittista tilannetta leimaavat edelleen laajamittaiset mielenosoitukset, jotka seurasivat lokakuussa 2024 pidettyjä presidentinvaaleja – joita varjostivat sääntöjenvastaisuudet – ja joiden seurauksena voitti Daniel Chapo, Mosambikin vapautusrintaman (Frelimo) ehdokas, joka on ollut vallassa itsenäistymisestä lähtien. Vaikka levottomuudet ovat laantuneet verisen tukahduttamisen jälkeen, kansannousun taustalla olevat syyt – heikkenevä taloudellinen tilanne, tuloerot ja vastaavat – ovat edelleen olemassa ja ruokkivat edelleen tyytymättömyyttä. Parlamentissa pitkäaikainen oppositiopuolue, Mosambikin kansallinen vastarintaliike (Renamo), menetti paikkoja uudelle tulokkaalle, Mosambikin kehityksen optimistiselle puolueelle (Podemos), jonka ehdokas oli mielenosoitusten pääjohtaja. Sen jälkeen käynnistetyt kansallisen sovinnon aloitteet ovat tuskin tuottaneet tulosta. Huhtikuussa 2025 hyväksytyn lain täytäntöönpano, jonka tavoitteena on rajoittaa presidentin valtaa, poistaa politiikka instituutioista ja edistää hajauttamista, etenee edelleen hitaasti ja epävarmasti.

Turvallisuustilanne on epävakaa Cabo Delgadossa, jonne suuret kaasuhankkeet keskittyvät (Coral Norte merellä, muut maalla), ja se on yksi hallituksen tärkeimmistä prioriteeteista. Vuodesta 2017 lähtien maakunnassa on käynyt jihadistien kapina, jota johtaa Isisiin liittyvä ryhmä. Toukokuussa 2026 annettu ilmoitus siitä, että Euroopan unionin taloudellista tukea Ruandan sotilaalliselle interventioille Cabo Delgadossa ei uusita, ei todennäköisesti uhkaa joukkojen lähettämistä, sillä Maputo on ilmoittanut varmistaneensa muut rahoituslähteet, vaikka Bryssel aikookin jatkaa mosambikilaisten sotilaiden kouluttamista. Ruandan sitoutuminen on entistäkin tärkeämpää, sillä ulkomaiset yritykset ovat vasta aloittamassa toimintaansa uudelleen alueella useiden vuosien tauon jälkeen, joka johtui terrorismin vuoksi julistetusta ylivoimaisesta esteestä. Mahdolliset uudet keskeytykset viivästyttäisivät entisestään LNG:n kehittämistä, joka on keskeisin kasvun veturi keskipitkällä aikavälillä.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2026