Investointien vauhdittama hidas elpyminen poliittisten levottomuuksien aiheuttaman taantuman jälkeen
Taloudellinen toiminta on vähitellen piristymässä vuoden 2024 neljännen neljänneksen jyrkän supistumisen jälkeen, joka johtui poliittisista ja yhteiskunnallisista levottomuuksista, sekä vuoden 2025 vaihtelevan alun jälkeen. Kaivosalan osuus (15 % BKT:stä vuonna 2024) odotetaan jälleen kasvavan, mikä johtuu useista merkittävistä investoinneista kertovista ilmoituksista. Huhtikuun alussa 2025 hallitus hyväksyi ENI:n kehityssuunnitelman Coral Norte FLNG -hankkeelle, jonka tarkoituksena on rakentaa toinen kelluva alusta, joka on kopio ensimmäisestä (Coral South). Lyhyellä aikavälillä LNG-tulojen kasvua rajoittaa edelleen se, että Coral South -hanke on saavuttanut maksimituotantokapasiteettinsa. Myös TotalEnergiesin Mosambikin LNG-hankkeen (Zone 1) jatkaminen vauhdittaa investointeja. Maaliskuun lopussa Yhdysvaltain EXIM-pankki vapautti 4,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria jäädytettyjä lainoja, mikä helpottaa odotettua elpymistä vuoden 2025 puolivälissä. Yhtiö on pyytänyt vuonna 2021 tapahtuneiden jihadistihyökkäysten jälkeen voimassa olleen ylivoimaisen esteen pykälän kumoamista. Lisäksi kaivostuotannon (grafiitti, rubiinit, kalkkikivi, kivihiili) odotetaan kasvavan. Erityisesti grafiittituotannon odotetaan elpyvän vuoden 2024 alhaisista tasoista, jotka johtuivat kahden suuren kaivoksen toiminnan keskeyttämisestä. Balaman kaivoksen tuotannon odotetaan käynnistyvän uudelleen kesäkuun loppuun mennessä sen jälkeen, kun se suljettiin heinäkuussa 2024 alun perin epäsuotuisan markkinatilanteen vuoksi ja myöhemmin paikallisyhteisöjen kaivokselle asettaman saarron vuoksi. Samaan aikaan kiinalainen yritys DH Mining Development Limited on sijoittanut 30 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria grafiitin louhintaan Muichin kaivoksella, ja toiminnan on määrä alkaa 5. toukokuuta. Tuotettuihin tuloihin vaikuttavat kuitenkin edelleen Kiinan jatkuva ylituotanto ja hintojen laskupaine.
Myös muiden kuin kaivosalan toimialojen kasvu vaikuttaa myönteisesti. Maatalousala (14 % BKT:stä) hyötyy viljelymaan laajentumisesta (+6 %), investoinneista uusiin kaupallisiin viljelyalueisiin sekä tuotantovälineisiin pääsevien perheiden määrän kasvusta presidentin ilmoitusten mukaan. Ilmastovaikutukset muodostavat edelleen merkittävän laskuriskin, mutta ennuste neutraalista ENSO-ilmiöstä vuodelle 2025 on suotuisa. Sähkönsaannin odotetaan paranevan, kun Temanen lämpövoimalaitos otetaan käyttöön vuonna 2026 ja Cahora Bassa -voimalaitoksen vesivoimareservit paranevat (80 % kansallisesta tuotannosta). Myös satamien kapasiteettiin on suunniteltu merkittäviä investointeja, erityisesti 165 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria Maputon sataman konttiterminaalin laajentamiseen, jota johtaa arabiemiirikuntalainen DP World -konserni.
Huolimatta toimitusketjun häiriöistä ja mielenosoitusten aiheuttamista elintarvikkeiden hinnannousuista inflaatio pysyi maltillisena. Mosambikin keskuspankki pystyi jatkamaan tammikuussa 2024 alkanutta rahapolitiikan keventämistä ja laski ohjauskorkoaan jälleen maaliskuussa 2025 tasolle 11,75 %. Tämän laskutrendin jatkuminen yhdessä tammikuun lopussa toteutetun paikallisvaluuttatalletusten varantovaatimusten alentamisen kanssa pitäisi elvyttää luotonantoa ja tuottavia investointeja, vaikka Cabo Delgadon maakunnan epävakaa tilanne on edelleen esteenä.
Kotimaisen velan kestävyyden heikkeneminen
Vuonna 2024 viimeisen vuosineljänneksen taloudellinen taantuma aiheutti merkittävän budjettipoikkeaman, joka johti arviolta 3 %:n alijäämään suhteessa BKT:hen ja sen seurauksena tiettyihin menoleikkauksiin. Hallituksen vaihdoksesta johtuneen viivästyksen jälkeen vuoden 2025 talousarvio hyväksyttiin toukokuun alussa. Vakaampi kotimainen tilanne pitäisi mahdollistaa tulojen normalisoitumisen arviolta 5,3 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Laajentamalla arvonlisäveropohjaa, uudistamalla henkilökohtaista tuloverotusta ja digitalisoimalla veronkantoa hallitus pyrkii saavuttamaan verotulot, jotka vastaavat 25 %:a BKT:sta (nykyisin 21 %). Kaivos- ja öljyntuotannon verot, joiden arvioidaan olevan 102 miljoonaa euroa, tarjoavat lisävaraa, josta 10 % osoitetaan paikallisyhteisöjen tukemiseen ja maakuntien taloudelliseen kehittämiseen. Menojen supistuminen (-5,3 % vuoteen 2024 verrattuna) on osoitus sitoutumisesta julkisen talouden vakauttamiseen. Talousarviota rajoittavat kuitenkin edelleen julkisen sektorin palkkakustannukset (13,3 % BKT:sta) ja velan korkomenot (4,1 %), jotka jatkossakin syrjäyttävät välttämättömiä infrastruktuuri- ja sosiaaliohjelmien menoja. Siitä huolimatta otetaan käyttöön talouden elvytystoimia, erityisesti syklonien ja vaalien jälkeisten jännitteiden vaikutuksista kärsineiden yritysten tukemiseksi. Talousarvion alijäämä rahoitetaan ulkomaisilla avustuksilla ja lainoilla, erityisesti Maailmanpankilta ja Kiinasta, sekä kotimaisilla joukkovelkakirjalainoilla. Lisäksi huhtikuun 2025 puolivälissä Mosambikin viranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) sopivat vuonna 2022 allekirjoitetun laajennetun luottojärjestelyn (Extended Credit Facility) ennenaikaisesta päättämisestä ja ovat aloittaneet neuvottelut uuden sopimuksen solmimiseksi.
Kotimainen julkinen velka on noussut jyrkästi viime vuosina ja saavuttanut 39 % kokonaisvelasta, mikä johtuu vetäytymisestä kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta niin sanotun ”Tuna-joukkovelkakirjojen” piilovelkaskandaalin seurauksena. Lähes puolet velasta on kuitenkin jälleenrahoitettava vuoden kuluessa. Maaliskuussa 2025 hallitus joutui vaihtamaan 54 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria erääntyviä joukkovelkakirjoja uusiin viisivuotisiin joukkovelkakirjoihin, joiden korko oli alhaisempi. Tämä operaatio oli samanlainen kuin ensimmäinen velanvaihto vuonna 2024. Lisää vaihtoja on suunniteltu toukokuuksi ja syyskuuksi 2025 sekä vuodelle 2026. Luottoluokituslaitokset ovat kuitenkin tulkinneet nämä velkojen uudelleenjärjestelyt merkiksi ”teknisestä maksukyvyttömyydestä”, mikä osoittaa maan rajallista kykyä hallita erääntyviä velkojaan. Lisäksi julkisen velan suuri osuus pankkien varoista (40 %) rajoittaa edelleen luotonantoa yksityissektorille. IMF ja Maailmanpankki pitävät ulkoista ja kokonaisvelkariskiä suurena. Ulkomaisen velan suhteen (61 %) odotetaan kuitenkin laskevan edelleen. Takaisinmaksut pysyvät maltillisina, vaikka maa alkoi vuonna 2023 maksaa korkeampia korkoja vuonna 2031 erääntyvästä euro-joukkovelkakirjalainastaan. Vaihtotase pysyy voimakkaasti alijäämäisenä vuonna 2025, mikä johtuu tavaroiden ja palvelujen taseiden heikkenemisestä kaivosalan laitteiden ja palvelujen tuonnin kasvun seurauksena. Viennin lievä kasvu auttaa lieventämään vaikutusta. Tulot ovat kuitenkin edelleen alttiita tärkeimpien kauppakumppaneiden (Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kysynnän vaihteluille Yhdysvaltojen tullien aiheuttamien taloudellisten seurausten vuoksi. Ulkomaisten yritysten voittojen kotiuttamisen vaikutuksesta johtuvaa primaarituloalijäämää kompensoivat osittain ulkomailla asuvien kansalaisten rahalähetykset. LNG-hankkeisiin liittyvät tuonnit katetaan kokonaan rahoitustilin kautta tehtävillä investoinneilla, mikä rajoittaa niiden vaikutusta valuuttavarantoihin, joiden hallituksen arvion mukaan riittää kattamaan 4,7 kuukautta vuonna 2025.
Kiistanalaisten vaalien jälkeen levottomuudet saattavat tasoittaa tietä uudistuksille
9. lokakuuta 2024 pidetyissä yleisvaaleissa voitti itsenäisyydestä lähtien vallassa ollut Mosambikin vapautusrintama (Frelimo) ehdokkaana ollut Daniel Chapo, joka sai 65 prosenttia äänistä. Puolue voitti myös parlamentin enemmistön ja kaikki maakuntien kuvernöörin virat. Vaalien ja Chapon virkaanastumisen välillä 15. tammikuuta 2025 maata kuitenkin ravistelivat laajamittaiset kansanmielenosoitukset. Mielenosoituksia kannusti oppositioehdokas Venancio Mondlane Mosambikin kehityksen optimistisesta puolueesta (Podemos), joka tuomitsi laajamittaisen vaalivilpin. Liike laajeni myös laajemmaksi Frelimon sekä poliittisen ja taloudellisen järjestelmän vastustukseksi, erityisesti tulojen suurta eriarvoisuutta vastaan. Siviilien joukossa raportoitiin yli 300 kuolemantapausta ja 3 000 loukkaantunutta. Levottomuudet laantuivat turvallisuusjoukkojen kovien toimien seurauksena, mutta kapinallisten pesäkkeitä on säilynyt ympäri maata. Huhtikuun alussa 2025 parlamentti hyväksyi lakiesityksen, jonka tavoitteena on luoda osallistava kansallinen vuoropuhelu ja edistää poliittista sovintoa. Lakiesitys, joka oli tulosta 5. maaliskuuta Chapon ja kolmen oppositiopuolueen johtajien välillä saavutetusta sopimuksesta – ilman Mondlanea, joka oli katkaissut suhteet Podemos-puolueeseen –, sisältää perustuslain uudistuksen, presidentin valtuuksien rajoittamisen, julkishallinnon uudistuksen, instituutioiden depolitisoinnin sekä laajemman hajauttamisen.
Turvallisuustilanne pohjoisessa Cabo Delgadon maakunnassa pysyy epävakaana. Alueella on vuodesta 2017 lähtien käynyt jihadistien kapina, jota johtaa Isisiin liittyvä ryhmä. Uusi hallitus asettaa terrorismin torjunnan etusijalle. Sitä tukevat ruandalaiset joukot, mutta ilman Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) joukkoja, jotka vetäytyivät heinäkuussa 2024, vaikka joidenkin eteläafrikkalaisten joukkojen odotetaan jäävän alueelle. Turvallisuustilanteen parantumista haittaavat eri joukkojen välinen koordinaation puute ja niiden rajalliset valmiudet. Lisäksi Zone 1 -LNG-hankkeen alueen turvaaminen pysyy etusijalla, erityisesti jos rakennustyöt jatkuvat vuonna 2025.
Yhdysvaltain hallituksen protektionistinen linja – Yhdysvallat oli maan suurin avunantaja vuonna 2024 – koituu Mosambikin haitaksi vuonna 2025. Erityisesti Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysyhteistyöviraston (USAID) rahoittamien avustusohjelmien keskeyttäminen, jonka arvioidaan olevan arvoltaan lähes 600 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, heikentää terveydenhuolto- ja koulutussektoreita. Samaan aikaan Mosambikin ja Ruandan asevoimat saavat edelleen tukea Euroopan unionilta, joka on jatkanut avustusoperaationsa (aiemmin neuvonanto-operaatio) voimassaoloaikaa 30. kesäkuuta 2026 saakka. Viime marraskuussa EU vahvisti myöntävänsä 20 miljoonaa euroa lisäapua Ruandan sotilaallisen intervention tukemiseksi Cabo Delgadossa. Alueellisella tasolla maan integraatio vahvistuu, sillä toukokuussa allekirjoitettiin sopimukset energiakäytävän kehittämisestä Sambian kanssa sekä yhteistyön parantamisesta Zimbabwen kanssa sähkön tuotannossa, jakelussa ja siirrossa.

Singapore
Kiina
Intia
Eurooppa
Etelä-Afrikka
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat