Montenegro

Matkailu tukee kasvua kestävästi

Kasvun odotetaan hidastuvan hieman vuonna 2025, mutta sen tukena ovat edelleen vahva kotimainen kysyntä ja vakaa matkailu. Yksityinen kulutus, jonka osuus BKT:stä on 72 %, on edelleen keskeisessä asemassa, vaikka sen vauhti onkin hidastumassa nousevan inflaation (3,4 % huhtikuussa 2025) vaikutuksesta, jota vauhdittavat erityisesti elintarvikkeet ja asumiskustannukset. Kotitalouksien ostovoimaa on kuitenkin vahvistanut ”Europe Now 2” -aloite, joka tuli voimaan lokakuussa 2024 ja jonka myötä vähimmäispalkka nousi 450 eurosta 700 euroon samalla kun sosiaaliturvamaksuja alennettiin. Matkailu, joka on avainsektori ja kattaa 25 % BKT:sta, on edelleen vaikuttanut merkittävästi taloudelliseen toimintaan, ja ulkomaisten matkailijoiden saapumismäärät ovat pysyneet koronapandemiaa edeltäneitä tasoja korkeammalla (+12 % vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2019). Kasvu on kuitenkin hidastumassa (+1 % vuosina 2023–2024), ja sitä jarruttavat infrastruktuuri- ja kapasiteettirajoitukset sekä työvoimapula huolimatta rakenteellisesti korkeasta (10 % maaliskuussa 2025), vaikkakin laskevasta työttömyysasteesta. Matkailun kasvun ylläpitämiseksi on käynnissä useita hankkeita, kuten arvostetun Porto Montenegron sataman laajennus ja Lustica Bayn venesatamakompleksin jatkuva kehittäminen.

Samalla julkiset investoinnit ovat edelleen keskeinen kasvun veturi, erityisesti infrastruktuurin ja uusiutuvien energialähteiden alalla, ja ne saavat kansainvälistä rahoitusta. Esimerkiksi Barin (Adrianmeren rannikolla) ja Boljareen (Serbian rajalla) on saanut 200 miljoonan euron lainan, jonka EBRD myönsi maaliskuussa 2025 ja jota täydentää 200 miljoonaa euroa Euroopan komissiolta. Maa houkuttelee edelleen myös ulkomaisia suoria investointeja, pääasiassa kiinteistöalalle (60 % ulkomaisista suorista investoinneista), jotka keskittyvät Kotorin, Budvan ja Tivatin rannikkoalueille ja painottuvat voimakkaasti asuin- ja matkailusegmentteihin. Vaikka teollisuussektorit ovat edelleen aliedustettuina ja pankkisektorin ulkomaiset suorat investoinnit laskivat yli 13 % vuonna 2024, maan liittyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) marraskuussa 2024 lisää sen houkuttelevuutta eurooppalaisen pääoman silmissä entisestään. Lopuksi EKP:n rahapolitiikan keventäminen yhdessä finanssipoliittisten elvytystoimenpiteiden kanssa pitäisi edistää paikallisten yritysten ja kotitalouksien investointien asteittaista elpymistä.

Kaksoisvajeet pysyvät paineen alla

Vuonna 2024 budjettivaje kasvoi jyrkästi talouden elvyttämiseen tähtäävien menojen voimakkaan kasvun seurauksena. Tämän finanssipoliittisen linjan säilyttäminen korostaa alijäämää vuonna 2025, kun sosiaalisiirrot kasvavat, julkiset investoinnit jatkuvat ja työvoiman pakolliset verot laskevat. Julkisen velan noususuuntaus on jatkumassa, ja (uudelleen)rahoitustarpeet ovat suuret. Julkinen velka on 90-prosenttisesti ulkomainen ja pääosin euromääräinen: 45 prosenttia on euro-obligaatioita ja 17 prosenttia Kiinan Eximbankin myöntämää lainaa, jolla rahoitetaan Barin ja Serbian rajan välisen moottoritien ensimmäisen osuuden rakentamista.

Ulkomaankaupan osalta vaihtotaseen ennustetaan pysyvän jyrkästi alijäämäisenä vuonna 2025. Tätä alijäämää ruokkii tuonnin jatkuva kasvu, joka johtuu palkkojen nousun – joka lisää tuontitavaroiden kysyntää – ja sähkönkulutuksen kasvun yhteisvaikutuksesta. Sähkönkulutuksen kasvu liittyy Pljevljassa sijaitsevan hiilivoimalaitoksen (40 % sähköntuotannosta) sulkemiseen huhtikuusta 2025 alkaen vähintään seitsemän kuukauden ajaksi. Vienti on vähäistä, sillä tuotantopohja on yksipuolinen ja keskittyy muutamiin tuotteisiin (alumiini, puutavara, malmit) ja markkinoihin (pääasiassa Eurooppaan). Yhdysvaltojen äskettäin asettama 10 prosentin tullikorotus ei vaikuta suoraan maahan, mutta sillä voi olla välillisiä vaikutuksia sen tärkeimpien kauppakumppaneiden (Serbia, Slovenia, Italia ja Saksa) kanssa. Pääasiassa matkailun vauhdittama palvelujen ylijäämä kompensoi vain puolet tavarakaupan alijäämästä, minkä seurauksena vaihtotaseessa on suuri rakenteellinen alijäämä. Julkisella sektorilla alijäämää rahoitetaan euro-obligaatioilla, monenvälisillä lainoilla (EBRD, Maailmanpankki, EIP) sekä kahdenvälisellä eurooppalaisella rahoituksella. Yksityisellä sektorilla ulkomaiset suorat sijoitukset ovat tärkein rahoituslähde, kun taas montenegrolaisten pankkien ja muun kuin rahoitussektorin ulkomaanvelka (noin 57 % ulkomaanvelan kokonaismäärästä) ei enää kasva.

Suurempi mutta jännitteinen enemmistö

Lokakuusta 2023 lähtien Montenegroa on hallinnut epäyhtenäinen koalitio, jota johtaa keskusta- ja EU-myönteinen Europe Now! (PES) -puolue ja jonka pääministerinä toimii Milojko Spajic. Heinäkuussa 2024 tehdyn hallituksen uudelleenjärjestelyn jälkeen koalitioon liittyi Uusi serbialainen demokratia (NSD), Kansan demokraattisen puolueen (DPP) ja bosnialaispuolueen (BS), jolloin se sai laajennetun enemmistön, 49 paikkaa parlamentin 81 paikasta, jota tukevat parlamentaariset tukisopimukset pienempien puolueiden kanssa. Hallituksella on näin ollen kahden kolmasosan enemmistö, mutta se on edelleen altis sisäisille jännitteille jäsenten välisten syvien ideologisten erimielisyyksien vuoksi, erityisesti eurooppamyönteisten puolueiden (kuten PES) ja serbimyönteisten sekä venäläismyönteisten ryhmittymien (NSD, DPP) välillä. Hallituksen uudelleenjärjestely on myös monimutkaistanut hallintoa, sillä ministerien määrä on noussut yli 30:een, mikä lisää umpikujan riskiä. Nykyisessä tilanteessa on todennäköistä, että nykyinen hallitus hajotetaan ennen kesäkuussa 2027 pidettäviä parlamenttivaaleja. Sosialistien demokraattisen puolueen (DPS) hallitsema oppositio on ollut mielipidemittauksissa johdossa vuoden 2024 puolivälistä lähtien, mutta silläkin olisi vaikeuksia muodostaa yhtenäistä enemmistöä, jos se pääsisi valtaan.

Institutionaalisella rintamalla hallitusta kritisoidaan edelleen tehokkuuden puutteesta, kuten osoittaa kiistanalainen tapa, jolla käsiteltiin tammikuussa 2025 Cetinjessä ja Bajicessa tapahtunutta joukkosurmia (12 kuollutta), mikä johti vaatimuksiin korkeiden virkamiesten erottamisesta – vaatimukset jäivät kuitenkin tuloksettomiksi. Näiden kritiikkien lisäksi esiin nousevat hallintoa koskevat kysymykset, joita korostaa entisestään parlamentin kiireellinen hyväksyntä sopimukselle, joka tehtiin arabiemiraattilaisen sijoittajan kanssa rannikon villin osan kehittämisestä matkailutarkoituksiin. Tämä herättää huolta siitä, noudatetaanko julkisia hankintoja ja ympäristöä koskevia eurooppalaisia standardeja. Lisäksi vuoden 2025 talousarvion äänestys oli mahdollista vasta helmikuussa, kun perustuslakituomioistuimen tuomareiden nimittämistä koskevat umpikujat olivat aiheuttaneet viivästyksiä. Näistä esteistä huolimatta pääministeri Spaji? noudattaa edelleen kunnianhimoista EU-myönteistä linjaa ja tähtää jäsenyyteen vuoteen 2028 mennessä. Montenegro (yhdessä Albanian kanssa) on edelleen Länsi-Balkanin maista pisimmällä EU-integraatioprosessissa, mutta sen edistymisvauhti riippuu maan sisäpoliittisesta vakaudesta. Kansallismielisten ja uskonnollisten puolueiden läsnäolo koalitiossa herättää epäilyksiä uudistusten jatkumisesta. Tämä saattaa rajoittaa maan diplomaattista liikkumavaraa. Maa noudattaa edelleen Venäjää koskevia eurooppalaisia pakotteita, mutta ylläpitää samalla läheisiä suhteita Serbiaan ja vaikutusvaltaiseen Serbian ortodoksiseen kirkkoon, mikä saattaa rajoittaa sen liikkumavaraa diplomaattisissa ja yhteiskunnallisissa asioissa.

Viimeksi päivitetty: kesäkuu 2025