Kasvunäkymät ovat suotuisat huolimatta ulkoisen kysynnän heikkenemisestä
Marokon talous kehittyi hyvin vuonna 2025 huolimatta epävakaasta maailmantaloudellisesta tilanteesta. Maatalous (9 % BKT:stä ja 27 % työllisyydestä vuonna 2024) alkoi elpyä kolmen peräkkäisen kuivuuden aiheuttaman huonon sadon vuoden jälkeen, vaikka tuotantomäärät pysyivätkin noin 10 % alle vuoden 2021 tason. Kaivosteollisuus (fosfaatit), autoteollisuus, rakennussektori ja palvelut (vähittäiskauppa, matkailu, rahoitus) olivat edelleen vahvoja kasvun vetureita, joita tukivat näille aloille suunnatut (sekä kotimaiset että ulkomaiset) investoinnit.
Kasvuvauhti pysynee suurin piirtein samana vuonna 2026. Ellei äärimmäisiä sääolosuhteita ilmene, maatalouden odotetaan tukevan kasvua, sillä sadot hyötyvät sateiden lisääntymisestä vuoden 2025 toisella puoliskolla. Rakennusala on vahva kasvun veturi, sillä vuoden 2030 FIFA-maailmanmestaruuskilpailujen valmistelut vauhdittavat infrastruktuuri-investointeja, kuten uuden terminaalin rakentamista Casablancan Mohamed V -lentokentälle (investoinnin arvioidaan olevan 1 miljardia Yhdysvaltain dollaria), Tanger–Kenitra-suurnopeusradan laajennusta Marrakeshiin sekä Hassan II -stadionia (490 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), josta on tarkoitus tulla maailman suurin jalkapallostadion. Lisäksi viranomaiset pyrkivät elvyttämään toimintaa eteläisissä maakunnissa investoimalla talousalueisiin ja logistiikkakeskuksiin (El Argoub, El Guerguerat, Dakhla). Investoinnit energiaan (erityisesti uusiutuviin energialähteisiin) ja veteen (patoihin) jatkuvat myös osana pyrkimyksiä saavuttaa energiariippumattomuus. Teollisuustuotannon kasvu todennäköisesti hidastuu pääasiassa Euroopan heikon autokysynnän vuoksi, mikä vaikuttaa tuotanto- ja vientimääriin. Myös tekstiili- ja vaatetusalalla toiminta pysyy vaisuna ulkoisen kysynnän heikkouden vuoksi. Palvelut ovat edelleen tärkein kasvun veturi. Matkailijoiden määrä, joka saavutti jo ennätyksellisen 19,8 miljoonan kävijän tason vuonna 2025 (+14 % edellisvuodesta), jatkaa kasvuaan, vaikkakin hitaammalla vauhdilla. Rahoituspalvelut pysyvät vilkkaina, kun otetaan huomioon Marokon kasvava vetovoima finanssikeskuksena (Casablanca Finance Cityn kautta) sekä suurten marokkolaisten pankkien läsnäolo Länsi- ja Keski-Afrikassa. Kysyntäpuolella investoinnit pysyvät tärkeimpänä veturina, ja julkisen sektorin investoinnit keskittyvät infrastruktuuriin, kun taas yksityisen sektorin investoinnit kohdistuvat suorituskykyisiin teollisuudenaloihin ja palveluihin. Myös kulutus pysyy vakaana palkkojen kasvun sekä matalan ja vakaana pysyvän inflaation tukemana. Inflaatio pysyy alle 2 prosentissa ja inflaatio-odotukset ovat vakaat, joten keskuspankki (Bank al-Maghrib) todennäköisesti säilyttää nykyisen rahapolitiikkansa. Keskuspankki on pitänyt ohjauskoron 2,25 prosentissa maaliskuusta 2025 lähtien.
Suurista julkisista menoista huolimatta julkisen talouden kehityssuunta on edelleen kestävä
Vaikka julkisen talouden kehityssuunta on parantunut viime vuosina, julkisen talouden alijäämän supistuminen on edelleen hyvin asteittaista. Tulot ovat kasvaneet merkittävästi (arviolta +16 % edellisvuodesta vuonna 2025) vuodesta 2023 lähtien toteutettujen tulovero- ja yritysverotusta koskevien julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden sekä arvonlisäverosta ja muista kulutusveroista saatujen korkeampien tuottojen ansiosta, mutta myös menot ovat kasvaneet (+15,6 % samana ajanjaksona) palkkakustannusten ja korkomaksujen voimakkaan nousun seurauksena. Samanlaisen kehityssuunnan odotetaan jatkuvan vuonna 2026, jolloin julkisen talouden alijäämä paranee hieman. Julkisten menojen kasvua vauhdittavat edelleen juoksevat menot, mukaan lukien palkkakustannukset (+8,4 %), sillä julkisen sektorin kuukausittainen vähimmäispalkka korotettiin 12,5 % vuonna 2025 (4 000 MAD:sta 4 500 MAD:iin). Lisäksi terveydenhuollon ja koulutuksen rahoituksen odotetaan kasvavan yli 15 % osana hallituksen lokakuun 2025 mielenosoitusten jälkeen tekemiä sitoumuksia (ks. alla oleva kohta). Sen sijaan korkomenojen ja investointimenojen odotetaan laskevan hieman vuoteen 2025 verrattuna. Koska vuosi 2026 on vaalivuosi ja ottaen huomioon jännittyneen yhteiskunnallisen ilmapiirin, menot saattavat ylittää budjetin. Tulojen kasvu hyötyy edelleen vahvasta taloudellisesta toiminnasta, sekä suorien että välillisten verojen osalta, samoin kuin vuoden 2026 talousarviolakiesityksessä verojärjestelmän parantamiseksi esitetyistä lisätoimenpiteistä. Nämä keskittyvät pääasiassa epävirallisen sektorin parempaan integroimiseen talouteen, petosten torjuntaan ja verosääntöjen yhdenmukaistamiseen. Marokon joustava luottolimiitti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa (noin 4,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria) uusittiin huhtikuussa 2025 kahden vuoden ajaksi, ja viranomaiset pitävät sitä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, jota voidaan käyttää epäsuotuisten taloudellisten häiriöiden sattuessa. Koska alijäämä on yleisesti ottaen vakiintumassa asteittain, velkasuhde suhteessa BKT:hen laskee vahvemman kasvun myötä. Marokon julkinen velka kestää melko hyvin ulkoisia häiriöitä sen rakenteen (75 % kotimaista, dirham-määräistä ja pääosin keskipitkän tai pitkän aikavälin lainaa) ja maan valuuttakurssijärjestelmän (painotettu kiinnitys, jossa on säädettävät vaihteluvälit) ansiosta.
Vakaa ulkoinen asema suurista tuontitarpeista huolimatta
Vaikka vaihtotaseen alijäämän taustalla olevat tekijät pysyvät suurin piirtein ennallaan vuonna 2026, alijäämä kasvaa hieman. Tämä johtuu pääasiassa suuren kauppataseen alijäämän kasvusta. Fosfaattivienti, joka on ollut vilkasta viime vuosina, hidastuu diammoniumfosfaatin hintojen odotetun laskun vuoksi. Vaikka Marokon autoteollisuus on edelleen kustannuskilpailukykyinen, heikko kysyntä Euroopassa painaa vientimääriä. Vastaavasti vaatetustuotteiden vienti kärsii edelleen heikosta ulkomaisesta kysynnästä. Tuonti jatkaa kasvuaan öljyn hinnan laskusta huolimatta, mikä johtuu infrastruktuurihankkeisiin tarkoitettujen laitteiden hankinnoista ja vahvasta kotimaisesta kysynnästä. Marokon rakenteellinen kauppavaje kompensoituu kuitenkin suurelta osin palvelujen ylijäämällä, jota matkailutulot vauhdittavat, sekä toissijaisen tulon ylijäämällä, jota tukevat EU:hun ja Persianlahden maihin asettuneiden ulkomailla työskentelevien työntekijöiden vahvat rahalähetykset. Alijäämä rahoitetaan vaivattomasti ulkomaisilla lainoilla ja ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (netto-sisäänvirtauksen arvioidaan olevan 1,5 % BKT:stä). Valuuttavarannot, jotka kattoivat noin 5,5 kuukauden tuonnin vuoden 2025 lopussa, ovat riittävät ja niiden pitäisi pysyä riittävänä myös vuonna 2026.
Vaalit lähestyvät jännittyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä
Marokon vuoden 2021 parlamenttivaalit merkitsivät huomattavaa muutosta parlamentin kokoonpanossa, kun Kansallinen riippumattomien liitto (RNI) nousi suurimmaksi puolueeksi saamalla 102 paikkaa 395:stä edustajainhuoneessa ja 27 paikkaa 120:stä senaatissa. Puolueen johtaja Aziz Akhannouch muodosti tämän jälkeen koalitiohallituksen Aitouk ja Moderniteetin puolueen (PAM, 87 ja 19 paikkaa) sekä Istiqlal-puolueen (PI, 81 ja 17 paikkaa) kanssa, mikä antoi sille ehdottoman enemmistön molemmissa kamareissa. Seuraavat edustajainhuoneen vaalit on määrä järjestää syyskuussa 2026. Akhannouch ilmoitti, ettei aio osallistua seuraaviin parlamenttivaaleihin, joten RNI:n seuraavaksi johtajaksi nousee todennäköisesti Mohamed Chouki, joka on tällä hetkellä puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja. Vallassa odotetaan pysyvän suunnilleen sama koalitio, vaikka paikkajako saattaa hieman muuttua, sillä oppositio on liian hajanaista haastaakseen RNI-PAM-PI-liittoumaa. Vuonna 2025 jo jännittynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri vaatii kuitenkin puolueilta enemmän kuin pelkkää jatkuvuuden lupaamista: niiden on puututtava asianmukaisesti yhteiskunnallisiin ongelmiin. Erityisesti maan nuorten ja poliittisen kentän väliset suhteet ovat heikentyneet viime vuosina. Tämä huipentui lokakuussa 2025 järjestettyihin GenZ 212 -mielenosoituksiin, joissa pääasiallisina valituksenaiheina olivat terveydenhuollon ja koulutuksen alirahoitus verrattuna urheiluinfrastruktuuriin kohdistuviin ylimääräisiin menoihin, mahdollisuuksien puute (ja korkea nuorten työttömyys kaupungeissa), sosiaalinen eriarvoisuus sekä etäisyys poliittiseen luokkaan. Poliittisen osallistumisen parantamiseen tähtääviä uudistuksia ja julkisten palvelujen lisärahoitusta toteutettiin, mutta odotukset uuden hallituksen kyvystä hoitaa nämä asiat tulevat kuitenkin olemaan korkealla.
Ulkopolitiikassa suhteet Algeriaan pysyvät suurimpana jännitteiden lähteenä, koska Algeria tukee Polisario-rintamaa, joka hallitsee kolmasosaa Länsi-Saharasta. Vaikka diplomaattiset suhteet Espanjaan ja Ranskaan (Marokon kahteen suurimpaan kauppakumppaniin) ovat parantuneet viime vuosina sen jälkeen, kun molemmat maat hyväksyivät Marokon suunnitelman Länsi-Saharan itsehallinnosta, yleiset suhteet Euroopan unioniin tässä asiassa ovat edelleen monimutkaiset. Tästä huolimatta Marokko on edelleen keskeinen kumppani muuttovirtojen hallinnassa, ja kauppasuhteet todennäköisesti vahvistuvat, kun marokkolaiset teollisuudenalat integroituvat yhä tiiviimmin eurooppalaisiin arvoketjuihin. Nykyisen geopoliittisen tilanteen valossa on huomionarvoista, että Marokolla on vankat suhteet Yhdysvaltoihin ja sen nykyiseen hallintoon. Tämä kävi ilmi päätöksestä allekirjoittaa presidentti Trumpin Board of Peace -peruskirja tammikuussa 2026, jolloin Marokosta tuli ensimmäinen afrikkalainen maa, joka teki näin. Marokko jatkaa myös suhteidensa vahvistamista Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kanssa. Tältä osin ”etelä–etelä”-yhteistyö on edelleen keskeinen osa maan ulkopolitiikkaa, ja sitä edistetään esimerkiksi Afrikka–Atlantti-kaasuputkihankkeen kaltaisilla lippulaivahankkeilla, joihin osallistuvat Nigeria ja useimmat Länsi-Afrikan maat.

Eurooppa
Yhdistyneet kuningaskunnat
Amerikan Yhdysvallat
Djibouti
Intia
Kiina
Turkki
Saudi Arabia