Marokko

Kasvunäkymät ovat suotuisat huolimatta ulkoisen kysynnän heikkenemisestä

Marokon talous kehittyi hyvin vuonna 2025 huolimatta epävakaasta maailmantaloudellisesta tilanteesta. Maatalous (9 % BKT:stä ja 27 % työllisyydestä vuonna 2024) alkoi elpyä kolmen peräkkäisen kuivuuden aiheuttaman huonon sadon vuoden jälkeen, vaikka tuotantomäärät pysyivätkin noin 10 % alle vuoden 2021 tason. Kaivosteollisuus (fosfaatit), autoteollisuus, rakennussektori ja palvelut (vähittäiskauppa, matkailu, rahoitus) olivat edelleen vahvoja kasvun vetureita, joita tukivat näille aloille suunnatut (sekä kotimaiset että ulkomaiset) investoinnit.

Kasvuvauhti pysynee suurin piirtein samana vuonna 2026. Ellei äärimmäisiä sääolosuhteita ilmene, maatalouden odotetaan tukevan kasvua, sillä sadot hyötyvät sateiden lisääntymisestä vuoden 2025 toisella puoliskolla. Rakennusala on vahva kasvun veturi, sillä vuoden 2030 FIFA-maailmanmestaruuskilpailujen valmistelut vauhdittavat infrastruktuuri-investointeja, kuten uuden terminaalin rakentamista Casablancan Mohamed V -lentokentälle (investoinnin arvioidaan olevan 1 miljardia Yhdysvaltain dollaria), Tanger–Kenitra-suurnopeusradan laajennusta Marrakeshiin sekä Hassan II -stadionia (490 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), josta on tarkoitus tulla maailman suurin jalkapallostadion. Lisäksi viranomaiset pyrkivät elvyttämään toimintaa eteläisissä maakunnissa investoimalla talousalueisiin ja logistiikkakeskuksiin (El Argoub, El Guerguerat, Dakhla). Investoinnit energiaan (erityisesti uusiutuviin energialähteisiin) ja veteen (patoihin) jatkuvat myös osana pyrkimyksiä saavuttaa energiariippumattomuus. Teollisuustuotannon kasvu todennäköisesti hidastuu pääasiassa Euroopan heikon autokysynnän vuoksi, mikä vaikuttaa tuotanto- ja vientimääriin. Myös tekstiili- ja vaatetusalalla toiminta pysyy vaisuna ulkoisen kysynnän heikkouden vuoksi. Palvelut ovat edelleen tärkein kasvun veturi. Matkailijoiden määrä, joka saavutti jo ennätyksellisen 19,8 miljoonan kävijän tason vuonna 2025 (+14 % edellisvuodesta), jatkaa kasvuaan, vaikkakin hitaammalla vauhdilla. Rahoituspalvelut pysyvät vilkkaina, kun otetaan huomioon Marokon kasvava vetovoima finanssikeskuksena (Casablanca Finance Cityn kautta) sekä suurten marokkolaisten pankkien läsnäolo Länsi- ja Keski-Afrikassa. Kysyntäpuolella investoinnit pysyvät tärkeimpänä veturina, ja julkisen sektorin investoinnit keskittyvät infrastruktuuriin, kun taas yksityisen sektorin investoinnit kohdistuvat suorituskykyisiin teollisuudenaloihin ja palveluihin. Myös kulutus pysyy vakaana palkkojen kasvun sekä matalan ja vakaana pysyvän inflaation tukemana. Inflaatio pysyy alle 2 prosentissa ja inflaatio-odotukset ovat vakaat, joten keskuspankki (Bank al-Maghrib) todennäköisesti säilyttää nykyisen rahapolitiikkansa. Keskuspankki on pitänyt ohjauskoron 2,25 prosentissa maaliskuusta 2025 lähtien.

Suurista julkisista menoista huolimatta julkisen talouden kehityssuunta on edelleen kestävä

Vaikka julkisen talouden kehityssuunta on parantunut viime vuosina, julkisen talouden alijäämän supistuminen on edelleen hyvin asteittaista. Tulot ovat kasvaneet merkittävästi (arviolta +16 % edellisvuodesta vuonna 2025) vuodesta 2023 lähtien toteutettujen tulovero- ja yritysverotusta koskevien julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden sekä arvonlisäverosta ja muista kulutusveroista saatujen korkeampien tuottojen ansiosta, mutta myös menot ovat kasvaneet (+15,6 % samana ajanjaksona) palkkakustannusten ja korkomaksujen voimakkaan nousun seurauksena. Samanlaisen kehityssuunnan odotetaan jatkuvan vuonna 2026, jolloin julkisen talouden alijäämä paranee hieman. Julkisten menojen kasvua vauhdittavat edelleen juoksevat menot, mukaan lukien palkkakustannukset (+8,4 %), sillä julkisen sektorin kuukausittainen vähimmäispalkka korotettiin 12,5 % vuonna 2025 (4 000 MAD:sta 4 500 MAD:iin). Lisäksi terveydenhuollon ja koulutuksen rahoituksen odotetaan kasvavan yli 15 % osana hallituksen lokakuun 2025 mielenosoitusten jälkeen tekemiä sitoumuksia (ks. alla oleva kohta). Sen sijaan korkomenojen ja investointimenojen odotetaan laskevan hieman vuoteen 2025 verrattuna. Koska vuosi 2026 on vaalivuosi ja ottaen huomioon jännittyneen yhteiskunnallisen ilmapiirin, menot saattavat ylittää budjetin. Tulojen kasvu hyötyy edelleen vahvasta taloudellisesta toiminnasta, sekä suorien että välillisten verojen osalta, samoin kuin vuoden 2026 talousarviolakiesityksessä verojärjestelmän parantamiseksi esitetyistä lisätoimenpiteistä. Nämä keskittyvät pääasiassa epävirallisen sektorin parempaan integroimiseen talouteen, petosten torjuntaan ja verosääntöjen yhdenmukaistamiseen. Marokon joustava luottolimiitti Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa (noin 4,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria) uusittiin huhtikuussa 2025 kahden vuoden ajaksi, ja viranomaiset pitävät sitä ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, jota voidaan käyttää epäsuotuisten taloudellisten häiriöiden sattuessa. Koska alijäämä on yleisesti ottaen vakiintumassa asteittain, velkasuhde suhteessa BKT:hen laskee vahvemman kasvun myötä. Marokon julkinen velka kestää melko hyvin ulkoisia häiriöitä sen rakenteen (75 % kotimaista, dirham-määräistä ja pääosin keskipitkän tai pitkän aikavälin lainaa) ja maan valuuttakurssijärjestelmän (painotettu kiinnitys, jossa on säädettävät vaihteluvälit) ansiosta.

Vakaa ulkoinen asema suurista tuontitarpeista huolimatta

Vaikka vaihtotaseen alijäämän taustalla olevat tekijät pysyvät suurin piirtein ennallaan vuonna 2026, alijäämä kasvaa hieman. Tämä johtuu pääasiassa suuren kauppataseen alijäämän kasvusta. Fosfaattivienti, joka on ollut vilkasta viime vuosina, hidastuu diammoniumfosfaatin hintojen odotetun laskun vuoksi. Vaikka Marokon autoteollisuus on edelleen kustannuskilpailukykyinen, heikko kysyntä Euroopassa painaa vientimääriä. Vastaavasti vaatetustuotteiden vienti kärsii edelleen heikosta ulkomaisesta kysynnästä. Tuonti jatkaa kasvuaan öljyn hinnan laskusta huolimatta, mikä johtuu infrastruktuurihankkeisiin tarkoitettujen laitteiden hankinnoista ja vahvasta kotimaisesta kysynnästä. Marokon rakenteellinen kauppavaje kompensoituu kuitenkin suurelta osin palvelujen ylijäämällä, jota matkailutulot vauhdittavat, sekä toissijaisen tulon ylijäämällä, jota tukevat EU:hun ja Persianlahden maihin asettuneiden ulkomailla työskentelevien työntekijöiden vahvat rahalähetykset. Alijäämä rahoitetaan vaivattomasti ulkomaisilla lainoilla ja ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (netto-sisäänvirtauksen arvioidaan olevan 1,5 % BKT:stä). Valuuttavarannot, jotka kattoivat noin 5,5 kuukauden tuonnin vuoden 2025 lopussa, ovat riittävät ja niiden pitäisi pysyä riittävänä myös vuonna 2026.

Vaalit lähestyvät jännittyneessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä

Marokon vuoden 2021 parlamenttivaalit merkitsivät huomattavaa muutosta parlamentin kokoonpanossa, kun Kansallinen riippumattomien liitto (RNI) nousi suurimmaksi puolueeksi saamalla 102 paikkaa 395:stä edustajainhuoneessa ja 27 paikkaa 120:stä senaatissa. Puolueen johtaja Aziz Akhannouch muodosti tämän jälkeen koalitiohallituksen Aitouk ja Moderniteetin puolueen (PAM, 87 ja 19 paikkaa) sekä Istiqlal-puolueen (PI, 81 ja 17 paikkaa) kanssa, mikä antoi sille ehdottoman enemmistön molemmissa kamareissa. Seuraavat edustajainhuoneen vaalit on määrä järjestää syyskuussa 2026. Akhannouch ilmoitti, ettei aio osallistua seuraaviin parlamenttivaaleihin, joten RNI:n seuraavaksi johtajaksi nousee todennäköisesti Mohamed Chouki, joka on tällä hetkellä puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja. Vallassa odotetaan pysyvän suunnilleen sama koalitio, vaikka paikkajako saattaa hieman muuttua, sillä oppositio on liian hajanaista haastaakseen RNI-PAM-PI-liittoumaa. Vuonna 2025 jo jännittynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri vaatii kuitenkin puolueilta enemmän kuin pelkkää jatkuvuuden lupaamista: niiden on puututtava asianmukaisesti yhteiskunnallisiin ongelmiin. Erityisesti maan nuorten ja poliittisen kentän väliset suhteet ovat heikentyneet viime vuosina. Tämä huipentui lokakuussa 2025 järjestettyihin GenZ 212 -mielenosoituksiin, joissa pääasiallisina valituksenaiheina olivat terveydenhuollon ja koulutuksen alirahoitus verrattuna urheiluinfrastruktuuriin kohdistuviin ylimääräisiin menoihin, mahdollisuuksien puute (ja korkea nuorten työttömyys kaupungeissa), sosiaalinen eriarvoisuus sekä etäisyys poliittiseen luokkaan. Poliittisen osallistumisen parantamiseen tähtääviä uudistuksia ja julkisten palvelujen lisärahoitusta toteutettiin, mutta odotukset uuden hallituksen kyvystä hoitaa nämä asiat tulevat kuitenkin olemaan korkealla.

Ulkopolitiikassa suhteet Algeriaan pysyvät suurimpana jännitteiden lähteenä, koska Algeria tukee Polisario-rintamaa, joka hallitsee kolmasosaa Länsi-Saharasta. Vaikka diplomaattiset suhteet Espanjaan ja Ranskaan (Marokon kahteen suurimpaan kauppakumppaniin) ovat parantuneet viime vuosina sen jälkeen, kun molemmat maat hyväksyivät Marokon suunnitelman Länsi-Saharan itsehallinnosta, yleiset suhteet Euroopan unioniin tässä asiassa ovat edelleen monimutkaiset. Tästä huolimatta Marokko on edelleen keskeinen kumppani muuttovirtojen hallinnassa, ja kauppasuhteet todennäköisesti vahvistuvat, kun marokkolaiset teollisuudenalat integroituvat yhä tiiviimmin eurooppalaisiin arvoketjuihin. Nykyisen geopoliittisen tilanteen valossa on huomionarvoista, että Marokolla on vankat suhteet Yhdysvaltoihin ja sen nykyiseen hallintoon. Tämä kävi ilmi päätöksestä allekirjoittaa presidentti Trumpin Board of Peace -peruskirja tammikuussa 2026, jolloin Marokosta tuli ensimmäinen afrikkalainen maa, joka teki näin. Marokko jatkaa myös suhteidensa vahvistamista Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden kanssa. Tältä osin ”etelä–etelä”-yhteistyö on edelleen keskeinen osa maan ulkopolitiikkaa, ja sitä edistetään esimerkiksi Afrikka–Atlantti-kaasuputkihankkeen kaltaisilla lippulaivahankkeilla, joihin osallistuvat Nigeria ja useimmat Länsi-Afrikan maat.

Maksut

Pankkisiirrot ovat nousemassa suosituimmaksi maksutavaksi sekä kotimaisissa että kansainvälisissä liiketoimissa. Sekkejä käytetään edelleen yleisesti maksuvälineenä, ja ne ovat myös tehokkaita velkakirjoja: velallisia voidaan asettaa syytteeseen, jos he eivät maksa velkaansa. Vekselit ovat myös houkutteleva maksutapa, koska ne tarjoavat lyhytaikaista rahoitusta diskonttauksen, erämaksun tai siirron kautta. Velkakirjoja käytetään henkilökohtaisten velkojen, yritysvelkojen ja kiinteistökauppojen taloudellisten yksityiskohtien kirjaamiseen. Ne ovat oikeudellisesti sitovia sopimuksia, joita voidaan käyttää tuomioistuimessa, jos velallinen laiminlyö velkansa. Velkakirja toimii vankkana todisteena sovitusta maksusta ja myöhemmin velasta riitatapauksessa.

Perintä

Sovitteluvaihe

Velkojen perintä on aloitettava pyrkimyksellä päästä sovinnolliseen ratkaisuun. Velkojat yrittävät ottaa yhteyttä velallisiinsa eri keinoin (puhelut, kirjalliset muistutukset, kuten viralliset kirjeet, sähköpostit tai tuomioistuimen ulkopuoliset ilmoitukset jne.). Sovinnolliset neuvottelut voivat olla intensiivisiä, ja niissä käsitellään esimerkiksi maksuerien lukumäärää, velkojen anteeksiantoa, takuita/vakuuksia sekä maksuajan pidennyksen korkoa. Marokon lainsäädännön mukaan asianajaja voi vahvistaa velallisen allekirjoituksen maksusuunnitelmissa, jotka on allekirjoitettu, varmennettu ja laillistettu Marokon toimivaltaisten viranomaisten toimesta. Velkojien asianajaja voi myöhemmin käyttää tätä maksusopimusta velan tunnustamisena oikeudenkäynnin yhteydessä.

Oikeudenkäynnit

Marokossa on ranskalaisiin oikeudellisiin perinteisiin perustuva oikeusjärjestelmä sekä islamilaisiin perinteisiin perustuvat tuomioistuimet (jotka käsittelevät yksinomaan riidan osapuolten henkilökohtaista asemaa). Tuomioistuimiin kuuluvat lähituomioistuimet (juridictions de proximité), jotka vastaavat yksityishenkilöiden välisten riitojen ratkaisemisesta, ensimmäisen asteen tuomioistuimet (tribunaux de première instance), jotka käsittelevät kaikkia siviilioikeudellisia asioita, kauppatuomioistuimet, jotka käsittelevät liike-elämän riitoja, muutoksenhakutuomioistuimet (cours d’appel), jotka käsittelevät siviili- ja hallintoasioita, sekä kassaatiotuomioistuin (Cour de cassation).

Kiireelliset menettelyt

Jos velka liittyy tunnustettuun velkakirjaan tai lupaukseen, on mahdollista saada maksamismääräys. Tätä varten hakemus on lähetettävä toimivaltaisen tuomioistuimen kirjaamoon. Velka on osoitettava todistetuksi, määritellyksi (eli vapaaksi), maksettavaksi ja kiistattomaksi. Jos vastaaja ei esitä vastinetta kahdeksan päivän kuluessa, on mahdollista saada täytäntöönpanokelpoinen päätös. Jos vastaaja esittää vastineen kahdeksan päivän kuluessa maksumääräyksen vastaanottamisesta, asia siirretään takaisin tavanomaiseen menettelyyn. Ensimmäisen asteen tuomioistuimen valitusjaosto tai hovioikeus voi kuitenkin perustellulla päätöksellä keskeyttää täytäntöönpanon kokonaan tai osittain.

Tavallinen menettely

Velkojan edustaja lähettää haasteen asianomaiselle tuomioistuimelle, ja ulosottomies toimittaa sen velalliselle, joka voi tämän jälkeen hankkia oikeudellisen edustajan tuomarin määräämässä ajassa ja esittää vastakanteen. Kirjallisten lausumien vaihtoa, asiakirjojen toimittamista ja asiaankuuluvien todisteiden esittämistä varten saatetaan tarvita useita istuntoja.

Tuomari määrää pääkäsittelyn ajankohdan, jolloin osapuolten väitteet kuullaan. Tuomari johtaa keskusteluja ja väitteiden esittämistä julkisessa käsittelyssä. Sen jälkeen asia siirretään harkintaan, jotta tuomarit voivat keskustella tuomion sisällön muodostavista keinoista, perusteista ja ratkaisusta. Tuomareiden neuvottelun jälkeen annetaan perusteltu tuomio. Sen saaminen kestää yleensä keskimäärin 14 kuukautta.

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Kun kaikki muutoksenhakukeinot on käytetty, tuomio tulee lainvoimaiseksi ja täytäntöönpanokelpoiseksi. Kolmannen osapuolen varojen takavarikointimääräykset ovat yleensä tehokas keino velallisen omaisuuden takavarikoimiseksi ja myymiseksi.

Marokon lainsäädännön mukaan kauppatuomioistuimet ovat velvollisia tunnustamaan ulkomailla annetut tuomiot, vaikka tuomion antaneen maan kanssa ei olisi allekirjoitettu tätä tarkoitusta varten tehtyä yleissopimusta. Tunnustamista ja täytäntöönpanoa varten ulkomaisen tuomion alkuperäiskappale on toimitettava tuomioistuimelle yhdessä todistuksen kanssa, josta käy ilmi, ettei tuomiosta ole enää valitusoikeutta. Kun ulkomaalainen saa lopullisen tuomion, jonka hän haluaa panna täytäntöön Marokossa, tai kun hän hakee marokkolaisen tuomion täytäntöönpanoa ulkomailla, hänen on noudatettava exequatur-menettelyä. Täytäntöönpanomenettelyjä on kaksi. Ensimmäinen on yksinomaan marokkolainen, kun taas toinen perustuu Marokon ja muiden maiden, kuten Saksan, Belgian, Yhdysvaltojen, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien, Espanjan, Ranskan, Italian ja Libyan, välisiin kahdenvälisiin oikeudellisiin sopimuksiin.

Maksukyvyttömyysmenettelyt

Maksukyvyttömyysmenettelyjä säännellään kauppalain V osassa. Siinä säädetään vaikeuksien ennaltaehkäisystä (varoitusmenettely ja sovintomenettely) sekä virallisista maksukyvyttömyysmenettelyistä (oikeudellinen korjausmenettely ja oikeudellinen selvitystila).

COVID-19-tilanteen vuoksi Marokko on toteuttanut kaksi toimenpidettä maksukyvyttömyysmenettelyjen puitteissa:

Velallisyrityksille on annettu mahdollisuus käynnistää menettely, jolla ne voivat pyytää maksuaikaa, jotta ne voivat laillisesti keskeyttää maksut (jos maksukyvyttömyys johtuu COVID-19-pandemiasta).

Mahdollisuus saada elvytyslainaa yrityksille, joihin COVID-19-pandemia on vaikuttanut.

VAROITUSMENETTELY

Hälytysmenettelyn käynnistävät yrityksen liikekumppanit tai tilintarkastajat (yrityksen palkkaamat ulkoiset tilintarkastajat, joiden tehtävänä on korjata taloudellinen tilanne), joiden on ilmoitettava yrityksen johdolle mahdollisuuksista tilanteen korjaamiseksi kahdeksan päivän kuluessa. Jos tilanteen korjaamiseksi ei ryhdytä toimenpiteisiin 15 päivän kuluessa, on kutsuttava koolle yhtiökokous, jossa päätetään tilanteen korjaamisesta tilintarkastajan raportin perusteella.

SOVINTOMENETTELY (SOVITTELU)

Sovintomenettelyjä voivat käynnistää vain kauppayhtiöt, elinkeinonharjoittajat tai käsityöläiset, joilla on taloudellisia vaikeuksia mutta jotka eivät vielä ole maksukyvyttömiä. Menettelyn käynnistyttyä velallinen asetetaan tuomioistuimen valvontaan. Tuomioistuin nimittää tämän jälkeen ulkopuolisen sovittelijan kolmen kuukauden määräajaksi avustamaan velallista sopimukseen pääsemisessä velkojiensa kanssa. Sopimus voidaan tehdä kaikkien velkojien tai velallisen ”päävelkojien” kanssa. Velkojilla on oikeus saada saatavansa kokonaisuudessaan, mutta sovittelija voi ehdottaa järjestelyä tai velkojat voivat halutessaan luopua osasta saataviaan. Kun tuomioistuin on hyväksynyt sovittelusopimuksen, kaikki sopimuksen piiriin kuuluvia velkoja koskevat oikeudenkäynnit keskeytetään sovittelusopimuksen voimassaoloajaksi.

SUOJAMENETTELY

Tämän menettelyn tarkoituksena on antaa yritykselle mahdollisuus saneerata toimintaansa selviytyäkseen. Jotta yritys voi hyödyntää menettelyä, sen on osoitettava, ettei se ole maksukyvyttömyystilassa. Tämän menettelyn puitteissa on kuitenkin edelleen mahdollista neuvotella velkojien kanssa, jotta vältytään maksukyvyttömyydeltä ja konkurssimenettelyltä. Yritys hakee menettelyä tuomioistuimelta, joka antaa päätöksen suojamenettelyn aloittamisesta. Menettely alkaa kuuden kuukauden tarkkailujaksolla (joka voidaan uusia kerran), jonka aikana konkurssipesän hoitaja laatii yhteistyössä yrityksen johdon kanssa yritykselle ”taloudellisen ja sosiaalisen tilinpäätöksen” (BES): katsauksen vaikeuksien syihin, nykyiseen taloudelliseen tilanteeseen, suunniteltaviin korjaaviin toimenpiteisiin ja niistä johtuviin näkymiin. Tänä aikana yritys toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi ja auttaa selvittäjää laatimaan varasuunnitelman. Tällaisen suunnitelman hyväksyminen tuomioistuimessa merkitsee tarkkailujakson päättymistä ja varsinaisen suunnitelman alkamista, joka voi kestää enintään viisi vuotta. Tässäkin vaiheessa toimitusjohtaja pysyy yrityksensä ruorissa, mutta ennen kaikkea yritys hyötyy radikaaleista toimenpiteistä, joita vain tuomioistuin voi määrätä:

velkojen erääntymisen lykkääminen;

yksittäisten perintätoimien keskeyttäminen;

kaikkien velkojien velvollisuus ilmoittaa saatavansa;

korkojen perinnän keskeyttäminen.

OIKEUDELLINEN HALLINTO

Tämä menettely on käytettävissä vain velallisille, jotka ovat joutuneet maksukyvyttömiksi (état de cessation de paiements), mutta joiden taloudellinen tilanne ei ole korjaamattomasti vaarantunut. Tuomioistuin nimittää maksukyvyttömyystuomarin ja pesänhoitajan (henkilö, jonka tuomioistuin nimittää osana maksukyvyttömyys- tai selvitystilaa; toimii myös syndikaattina). Menettelyn aikana velallisyritys ja sen johto säilyttävät hallussaan yrityksen varat, ja velallinen jatkaa liiketoimintaansa. Selvitystila voi johtaa joko velallisen liiketoiminnan saneeraukseen tai sen selvitystilaan. Selvittäjän on laadittava raportti yrityksen tilanteesta neljän kuukauden kuluessa menettelyn aloittamisesta. Raportissaan selvittäjä suosittelee joko velallisen liiketoiminnan jatkamista, liiketoiminnan myyntiä tai selvitystilaa. Tuomioistuimen on tämän jälkeen tehtävä raportin perusteella päätös velallisen kohtalosta. Velkojat eivät äänestä suoraan velallisen käytettävissä olevista vaihtoehdoista menettelyn aikana.

OIKEUDELLINEN SELVITYSTILA

Menettelyn aloittamista koskevan tuomion myötä kaikki velat erääntyvät välittömästi maksettaviksi, ja velkojien on esitettävä saatavansa kahden kuukauden kuluessa. Marokkolaisilla velkojilla on kaksi kuukautta aikaa toimittaa saatavailmoituksensa; ulkomailla asuvilla velkojilla on neljän kuukauden määräaika. Selvitysmenettely voidaan päättää ennen selvitystulon jakamista, jos velallisella ei ole enää velkoja, selvittäjällä on riittävät varat kaikkien velkojien saatavien maksamiseen kokonaisuudessaan tai velallisella ei ole riittävästi varoja selvitysmenettelyn kustannusten kattamiseen.

Marokon lainsäädännössä ei ole erityisiä sääntöjä saatavien etusijajärjestyksestä maksukyvyttömyystilanteessa. On kuitenkin olemassa joitakin etuoikeutettuja velkojia, kuten työntekijät, valtionkassa, sosiaaliviranomaiset, kollektiivisen sovittelun velkojat sekä lopuksi vakuudettomat velkojat.

Viimeksi päivitetty: tammikuu 2026