Kohtalainen kasvu, jota tukevat tekoälyn yleistyminen ja kotimainen kysyntä
Malesian kasvun odotetaan hidastuvan jälleen vuonna 2026. Kansainvälistä tilannetta leimaa lisääntynyt protektionismi, kun taas talous on vahvasti riippuvainen viennistä. Yhdysvaltojen asettama 19 prosentin tulli – Malesian toiseksi suurin kauppakumppani, jonka osuus viennistä oli 13 prosenttia vuonna 2024 – saattaa painaa myyntiä. Lisäksi viennin normalisoituminen, joka seuraa sen voimakasta kasvua vuoden 2025 alkupuolella Trumpin hallinnon protektionististen toimenpiteiden ennakoinnin seurauksena, vaikuttaa myös viennin kasvun hidastumiseen. Tekoälyn ja elektroniikan kierrätyksen yleistymisen vauhdittama vahva maailmanlaajuinen kysyntä puolijohteille ja datakeskuksille tukee kuitenkin edelleen Malesian vientiä. Tämän vauhdin pitäisi kompensoida toiseksi suurimman vientituotteen, öljytuotteiden, myynnin supistumista, johon maailmanlaajuiset alhaiset energian hinnat ovat vaikuttaneet. Uusi teollisuuden yleissuunnitelma 2030 (NIMP2030) yhdessä suurten infrastruktuurihankkeiden kanssa tähtää elektroniikka-, ilmailu- ja avaruusteollisuus- sekä petrokemian alojen kasvun vauhdittamiseen houkuttelemalla merkittäviä ulkomaisia suoria investointeja. Suuret pääomamenot tukevat julkisia investointeja. Yksityinen kulutus pysyy vilkkaana maltillisen inflaation ja nousevien tulojen tukemana. Jälkimmäinen johtuu vahvasta työmarkkinatilanteesta – työttömyysaste oli 3 % vuonna 2025 – sekä suotuisista hallituksen toimenpiteistä, kuten virkamiesten palkankorotuksista. Palvelut pysyvät talouden tärkeimpänä veturina (60 % BKT:stä vuonna 2024), ja niitä tukevat kauppa, tieto- ja viestintätekniikka, rahoituspalvelut – erityisesti islamilainen rahoitus – sekä matkailu. Matkailua vauhdittavat ”Visit Malaysia 2026” -kampanjaan liittyvät menot sekä kiinalaisten matkailijoiden lisääntynyt virta Thaimaan ja Kambodžan välisen konfliktin vuoksi.
Vuonna 2026 inflaation odotetaan kiihtyvän hieman uusien verojen ja tukien rationalisoinnin seurauksena. Erityisesti RON95-polttoaineelle suunnatun kohdennetun tukijärjestelmän asteittainen käyttöönotto johtaa hintojen nousuun niille kuluttajille, jotka jäävät järjestelmän ulkopuolelle ja joutuvat nyt maksamaan markkinahintoja. Maailmanlaajuisesti alhaisemmat energia- ja elintarvikkeiden hinnat kuitenkin lieventävät näitä paineita ja pitävät inflaation keskuspankin tavoitevälin 1,5–3 % sisällä. Siksi ohjauskoron odotetaan pysyvän vakaana 2,75 %:ssa vuonna 2026.
Jatkuva julkisen talouden vakauttaminen, korkea mutta hallittavissa oleva julkinen velka
Hallitus pitää kiinni julkisen talouden vakauttamistavoitteestaan ja pyrkii supistamaan alijäämää edelleen vuonna 2026. Talousarviossa ennustetaan muiden kuin verotulojen laskua, mikä johtuu kansallisen öljy-yhtiön Petroliamin maksamien osinkojen pienenemisestä maailmanlaajuisten energianhintojen laskun seurauksena. Painopisteenä on toimintakulujen hallinta, ja tärkeimpänä keinona on tukien rationalisointi. Jo toteutettuja toimenpiteitä ovat muun muassa munatuen poistaminen ja RON95-polttoaineen tuen uudistaminen. Saadut säästöt ohjataan kehitysmenoihin, erityisesti inhimilliseen pääomaan, infrastruktuuriin ja sosiaalitukeen, ja niiden vähimmäistavoitteeksi on asetettu 3 % BKT:sta. Samalla alkoholin ja tupakan valmisteverojen korotukset, hiiliveron käyttöönotto sekä myynti- ja palveluveron laajentaminen tukevat verotulojen kasvua. Lisäksi digitalisaation vauhdittumisen pitäisi edistää veronkantoa ja hallinnon tehostumista. Julkinen velka on edelleen kohtuullisella ja hallittavalla tasolla, vaikka se onkin lähellä lakisääteistä 65 prosentin ylärajaa suhteessa BKT:hen. Velka on pääosin kotimaista (76 %) ja lähes kokonaan paikallisessa valuutassa (98 %). Lähes kaksi kolmasosaa jäljellä olevasta velasta koostuu pitkäaikaisista arvopapereista (yli viisi vuotta), mikä vähentää jälleenrahoitusriskejä.
Vaihtotaseen odotetaan pysyvän ylijäämäisenä erityisesti tavaraviennin (erityisesti elektroniikan ja sähkölaitteiden) sekä palveluvajeen pienenemisen ansiosta vilkkaan matkailun myötä. Tämä ylijäämä voi kuitenkin heikentyä lisääntyvän maailmanlaajuisen protektionismin vuoksi, erityisesti Yhdysvalloissa. Ulkomaisyritysten voittojen kotiuttaminen ja ulkomaalaisten työntekijöiden rahalähetykset vaikuttavat tulotaseen jatkuviin alijäämiin. Vaikka valuuttavarannot kasvavat toistuvan vaihtotaseen ylijäämän ja ulkomaisten sijoitusvirtojen ansiosta, niiden suhde tuontiin ja kyky kattaa lyhytaikaista ulkomaanvelkaa ovat heikentyneet. Ne kattavat tällä hetkellä vain neljän–viiden kuukauden tuonnin ja lähes 80 % lyhytaikaisesta ulkomaisesta velasta. Ulkomainen velka oli vuonna 2024 66 % BKT:stä, ja siitä lähes kolme neljäsosaa on yksityisten velallisten velkaa. Lisäksi kolme neljäsosaa tästä velasta on ulkomaan valuutassa.
Suhteellinen poliittinen vakaus
Toukokuun 2023 vaalit johtivat jakautuneeseen poliittiseen tilanteeseen, jota leimasivat etniset ja uskonnolliset erimielisyydet. Yksikään kolmesta pääkoalitiosta – Pakatan Harapan (PH), Perikatan Nasional (PN) ja Barisan Nasional (BN) – ei onnistunut saavuttamaan ehdotonta enemmistöä. Kuningan väliintulon ansiosta PH (81 parlamentin 222 paikasta), BN (30) ja useat alueelliset puolueet – Sarawak (23) ja Sabah (6) – sopivat koalitiohallituksen muodostamisesta. PH:n johtaja Anwar Ibrahim nimitettiin pääministeriksi. Hallituksen sisäisten eturistiriitojen huolimatta poliittisen vakauden odotetaan jatkuvan viimeistään helmikuussa 2028 pidettäviin yleisiin vaaleihin asti, mikä johtuu PH:n ja BN:n välisistä ystävällisistä suhteista sekä heikentyneestä oppositiosta (PN:llä 69 paikkaa). Hänen koalitionsa malajimyönteiset ryhmittymät – erityisesti BN:n sisällä toimiva UMNO, Anwarin ja PH:n perinteinen kilpailija – pakottavat Anwarin jatkamaan bumiputera-väestöä (lähes 70 % väestöstä) suosivia positiivisen syrjinnän politiikkoja, sillä muuten hän riskii menettävänsä niiden tuen, mikä vaarantaisi hänen parlamentaarisen enemmistönsä.
Huolimatta kiristyvistä jännitteistä Yhdysvaltojen ja Japanin sekä Kiinan välillä Malesia on päättänyt ylläpitää suhteitaan kaikkiin kolmeen maahan. Tämä pätee huolimatta Malesian ja Pekingin välisestä kiistasta Etelä-Kiinan merestä, sillä Kiina on tärkeä kauppakumppani ja investointilähde. Malesia on allekirjoittanut Washingtonin kanssa vastavuoroisen kauppasopimuksen, jossa sen Yhdysvaltoihin suuntautuvalle viennille asetetaan 19 prosentin tulli, mutta noin 12 prosentille viennistä myönnetään poikkeuksia, mukaan lukien ilmailu- ja avaruusteollisuuden laitteet, lääkkeet, kumi, kaakao ja palmuöljy. Vastineeksi Malesia on sitoutunut tuomaan Yhdysvalloista tavaroita, mukaan lukien lentokoneita ja puolijohteita, joiden arvo on arviolta 170 miljardia Yhdysvaltain dollaria viiden vuoden aikana. Lisäksi maa on syventänyt turvallisuusyhteistyötään Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa. Lopuksi se pyrkii monipuolistamaan kauppakumppaneitaan solmimalla uusia vapaakauppasopimuksia. Solmittuaan vapaakauppasopimuksen EFTA:n (Sveitsi, Norja, Islanti ja Liechtenstein) kanssa kesäkuussa 2025 neuvottelut Euroopan unionin kanssa vastaavasta sopimuksesta jatkuvat vuonna 2026.

Singapore
Amerikan Yhdysvallat
Kiina
Eurooppa
Hong Kong
Taiwan (Kiinan tasavalta)