Saksa
Ranska
Belgia
Alankomaat
Italia
Amerikan YhdysvallatTalouden näkymät heikkenivät
Luxemburgin talous jatkoi maltillista elpymistään vuonna 2025 useiden vaisujen vuosien jälkeen, mikä johtui pääasiassa rahoitusalan toiminnan elpymisestä ja rahoituspalvelujen viennin uudesta kasvusta. Rahoitussektori on edelleen Luxemburgin talouden selkäranka, ja sen osuus BKT:stä on vakaasti noin 30 %, minkä vuoksi tämän sektorin kehitys on keskeistä yleisten talousnäkymien kannalta. Tulevaisuudennäkymien osalta rahoitusalan kasvun odotetaan hidastuvan jonkin verran vuosina 2026 ja 2027. Maailmanlaajuisen epävarmuuden lisääntyminen ja näkymät korkeammista ja pidempään korkeina pysyvistä koroista todennäköisesti painavat markkinatunnelmaa ja omaisuuden arvostuksia. Erityisesti Euroopan osakemarkkinoiden volatiliteetin – joka on tärkeää Luxemburgin rahastojen hallinnoinnille ja siihen liittyvälle rahoitusalan toiminnalle – odotetaan kasvavan etenkin vuonna 2026, mikä saattaa hillitä rahoituspalvelujen kasvua ja vaikuttaa talouteen laajemmin.
Vuosina 2026 ja 2027 Luxemburgin kasvun odotetaan nojaavan entistä enemmän julkiseen kysyntään, ja julkisten menojen odotetaan kompensoivan talouden muiden osien heikentynyttä kasvuvauhtia. Julkisten menojen jatkuminen toimisi tärkeänä vakauttavana tekijänä, kun yksityisen sektorin toiminta hidastuu entistä epävarmemmassa globaalissa ympäristössä. Kotitalouksien kulutusta odotetaan edelleen tukevan palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien automaattinen indeksointi, mikä auttaa säilyttämään ostovoiman. Suuri epävarmuus ja korkeammat energian hinnat todennäköisesti painavat kuitenkin luottamusta, mikä rajoittaa kulutuksen kasvun voimakkuutta. Inflaation ennustetaan nousevan jälleen vuoden 2026 aikana, mikä johtuu sodan aiheuttamista korkeammista energian hinnoista sekä palveluihin ja palkkoihin kohdistuvista toisen kierroksen vaikutuksista. Hintapaineiden odotetaan helpottavan asteittain vuonna 2027, kun energiaan liittyvät vaikutukset hiipuvat, vaikka inflaation hidastuminen on todennäköisesti asteittaista. Investointien kasvun odotetaan heikkenevän ennustejaksolla, kun lisääntynyt geopoliittinen epävarmuus ja jatkuvasti korkeammat korot painavat luottamusta ja rahoitusolosuhteita.
Ulkoisen toimintaympäristön odotetaan pysyvän haastavana ennustejaksolla. Maailmankauppaa rasittaa todennäköisesti sota, joka edelleen vaimentaa kansainvälistä kysyntää ja häiritsee kauppavirtoja. Vaikka Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasuhteisiin liittyvä epävarmuus on hieman lieventynyt vuoteen 2025 verrattuna, tullien ja kauppakiistojen jäännösvaikutusten odotetaan edelleen näkyvän vuosina 2026 ja 2027. Luxemburgin vientirakenne – jota palvelut hallitsevat – tarjoaa jonkin verran suojaa, sillä rahoituspalvelujen osuus kokonaisviennistä on noin 45 prosenttia ja muiden palvelujen osuus lisäksi 43 prosenttia. Keskeisten eurooppalaisten kauppakumppaneiden heikentynyt kysyntä rajoittaa kuitenkin todennäköisesti viennin kasvua, minkä vuoksi ulkomaisen kysynnän vaikutus kokonaistaloudelliseen toimintaan jää vaatimattomaksi.
Yleisesti ottaen vakaa ulkoinen ja julkisen talouden tilanne
Luxemburgin ulkoisen talouden ja julkisen talouden aseman odotetaan pysyvän yleisesti ottaen vakaana vuosina 2026 ja 2027. Vaihtotaseen ylijäämän ennustetaan pysyvän lähellä 5 %:a BKT:sta molempina vuosina, mikä perustuu jatkuvasti vahvaan palvelutaseeseen. Rahoituspalvelut hallitsevat edelleen vientirakennetta ja ovat ulkoisen ylijäämän tärkein lähde, mikä heijastaa Luxemburgin asemaa globaalina finanssikeskuksena. Tavarakauppa on edelleen alijäämäistä, mutta tämä kompensoituu reilusti rahoitus- ja muiden yritystoimintaan liittyvien palvelujen huomattavilla ylijäämillä. Markkinavetoiset rahoitusvirrat huomioon ottaen ulkoisen tasapainon vaihtelua ei voida täysin sulkea pois, mutta vaihtotaseen kokonaistilanteen odotetaan pysyvän rakenteellisesti positiivisena ennustejakson aikana.
Julkisen talouden osalta julkisen talouden alijäämän odotetaan vakiintuvan noin 1 prosenttiin BKT:sta sekä vuonna 2026 että 2027. Julkisten menojen ennustetaan kasvavan, mikä heijastaa jatkuvia sitoumuksia energiaan liittyviin tukitoimiin, puolustukseen, palkkojen ja eläkkeiden indeksointiin sekä laajempiin sosiaalisiin ja infrastruktuurimenoihin. Samalla tulojen kasvua tukevat kulutuksen jonkin verran kasvu ja sosiaaliturvamaksujen nousu, mikä auttaa estämään alijäämän merkittävän laajenemisen. Julkisen velan ennustetaan siten nousevan hieman nykyiseltä matalalta tasoltaan, mutta pysyvän selvästi euroalueen keskiarvojen alapuolella. Jopa tämän kehityskulun mukaan Luxemburgin odotetaan säilyttävän vahvan julkisen talouden aseman, ja sillä on runsaasti liikkumavaraa verrattuna useimpiin muihin eurooppalaisiin maihin.
Vakaa hallinto Luxemburgissa
Pääministeri Luc Frieden johtaa edelleen kristillis-sosiaalisen kansanpuolueen (CSV) ja liberaalin demokraattisen puolueen (DP) välistä keskusta-oikeistokoalitiota, joka on ollut vallassa vuoden 2023 vaaleista lähtien. Koalitio on toistaiseksi osoittautunut yhtenäiseksi, vaikka joulukuussa 2025 tehty hallituksen uudelleenjärjestely – jonka laukaisi työ- ja urheiluministerin ero sisäisten erimielisyyksien seurauksena – toi esiin joitakin piileviä jännitteitä. Poliittinen vakaus on kuitenkin edelleen vahva, ja hallituksen odotetaan pysyvän virassa seuraaviin vaaleihin asti vuonna 2028. Vaikka CSV on edelleen suurin puolue, tuoreiden mielipidekyselyjen mukaan sen kannatus on laskussa, kun taas DP ja LSAP ovat vahvistaneet asemiaan. Vaikka nämä suuntaukset eivät muodosta välitöntä uhkaa koalitiolle, ne saattavat viitata poliittisen kentän pirstoutumiseen seuraavissa vaaleissa.
Lokakuussa 2025 esitelty ja joulukuussa hyväksytty vuoden 2026 talousarvio säilyttää elinkustannustuen ja ottaa käyttöön uusia sosiaalisia toimenpiteitä, mukaan lukien energiaan liittyvän tuen, kun taas puolustusmenojen kasvu ja julkisen sektorin palkkakustannusten nousu pitävät julkisen talouden alijäämän korkealla tasolla, mutta EU:n asettamien rajojen sisällä. Samalla hallitus on osoittanut vankkaa täytäntöönpanokykyä, sillä hallitseva enemmistö on hyväksynyt talousarvion. Keskeisiä toimenpiteitä ovat eläkemaksuprosentin korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin sekä kohdennetut verokannustimet, joilla pyritään tukemaan yksityisiä investointeja erityisesti nuoremmissa yrityksissä. Talousarviossa painotetaan voimakkaasti kasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja siinä on ”ennätyksellisiä investointeja” eri aloilla, erityisesti asuntorakentamisessa, jonka osuus verotuloista on suuri. Oppositiopuolueet ovat kuitenkin kritisoineet suunnitelmaa rahoituksen epäselvyydestä ja pidemmän aikavälin julkisen talouden haasteiden lykkäämisestä. Yleisesti ottaen finanssipolitiikassa painotetaan edelleen tuloturvaa ja luottamusta monimutkaisessa makrotaloudellisessa ympäristössä sekä kasvavia puolustusvelvoitteita.