Latvia
Puola
Saksa
Alankomaat
Viro
Norja
Saudi ArabiaVakaa ja kestävä kasvu vuonna 2025
Vuonna 2025 kasvun odotetaan pysyvän vahvana, selvästi euroalueen keskiarvoa korkeampana. Kasvua tukee suurelta osin EU-varojen jatkuva käyttö (10,2 miljardia euroa vuosina 2021–2027, noin 15 % BKT:stä; varoista on sidottu 45 % ja maksettu alle 10 % vuoden 2024 loppuun mennessä). Pääasiassa vientiin suuntautunut teollisuussektori (koneet, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, kemikaalit), jonka osuus BKT:stä on 46 %, on sopeutunut Venäjän markkinoiden menetykseen ja vaikuttaa edelleen myönteisesti talouteen. Viimeaikaiset kehotukset vahvistaa nearshoringia osana kasvavia reshoring-pyrkimyksiä vastauksena Kiinaan voivat myös hyödyttää liettualaisia yrityksiä. Maan jäsenyys euroalueessa helpottaa ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI) virtoja, mikä tukee tätä kehityssuuntausta. Palvelut (63 % BKT:stä) pysyvät talouden keskeisenä pilarina, erityisesti nousevat sektorit, kuten rahoituspalvelut ja teknologian ulkoistaminen, joiden odotetaan kasvavan digitalisaation ja pilvipalveluiden kasvavan maailmanlaajuisen kysynnän tukemana. Huolimatta Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa käydyn kaupan menetyksestä liikenneala jatkaa kasvuaan, kun Baltian maiden läpi kulkevat pohjois-etelä-suuntaiset suurnopeusliikennekäytävät (Rail Baltica) on saatu valmiiksi. Myös maantieyhteyksien odotetaan paranevan Puolan ja muun EU:n kanssa.
Reaalipalkkojen jatkuva kasvu ja Euroopan keskuspankin (EKP) korkotason jatkuva keventäminen tukevat entisestään yksityistä kulutusta (60 % BKT:stä). Korkeasta työttömyysasteesta (6,3 % huhtikuussa 2025) huolimatta työmarkkinat ovat pysyneet kireinä, sillä työttömyydessä on merkittävä rakenteellinen komponentti, joka aiheuttaa työvoimapulaa avainaloilla. Ukrainan pakolaisten virta on lieventänyt painetta vain vähäisesti ja väliaikaisesti. Inflaatio kiihtyy kuitenkin jyrkästi (4,1 % huhtikuussa 2025 verrattuna 0,7 %:iin vuonna 2024), mikä johtuu energiahintojen edellisvuotta epäsuotuisammasta vertailupohjasta sekä palveluhintojen jatkuvasta noususta, jota puolestaan vauhdittavat palkkojen korotukset. Vahva kuluttajakysyntä lisää myös inflaatiopaineita, samoin kuin majoitus-, liikenne- ja kulttuuripalveluiden arvonlisäveron suunniteltu korotus, joka nousee 9 prosentista 12 prosenttiin tammikuussa 2026. Lisäksi yritysten kertyneisiin säästöihin tehdyt huomattavat investoinnit antavat lisävauhtia taloudelliselle toiminnalle, samalla kun yritysten luottamus paranee.
Puolustusmenojen aiheuttama paine talousarvioon
Talousarvio pysyy alijäämäisenä vuonna 2025 puolustusmenojen jyrkän nousun (korotettu 3 prosenttiin BKT:sta) ja strategisten infrastruktuurihankkeiden, kuten tiettyjen Rail Baltica -hankkeen osien, elvyttämisen vuoksi. Tulopuolella hallitus luottaa yritysverokannan korotukseen 15 prosentista 16 prosenttiin tammikuussa 2025 sekä (huhtikuussa 2024 hyväksyttyyn) pankkien voittoihin kohdistuvan poikkeusveron jatkamiseen, joka tuotti 256 miljoonaa euroa vuonna 2023. Vuonna 2026 hallitus jatkaa yhtiöverokannan korottamista (16 prosentista 17 prosenttiin). Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä kattamaan uusien menojen laajuutta. Lisäksi tuloverouudistuksen (tammikuu 2025), jossa minimipalkansaajat vapautetaan verosta, odotetaan kaventavan veropohjaa, vaikka sitä kompensoidaan osittain korkeampien tulojen korkeammilla veroluokilla. Sekalaisesta rahoitusstrategiasta (kotimaiset verotulot, EU-siirrot ja lainanotto) huolimatta julkinen velka kasvaa (vaikkakin pysyy kohtuullisena), mikä johtuu turvallisuusasioiden asettamisesta etusijalle ja jatkuvasta julkisesta investointitasosta.
Vaihtotaseen odotetaan pysyvän suurin piirtein vakaana vuonna 2025, ja siinä on lievä alijäämä. Sitä tukevat palveluviennin kestävyys ja Euroopan unionin (EU) siirrot. Useat tekijät kuitenkin rasittavat vaihtotaseen kehitystä: sotilasvarusteiden tuonnin kasvu sekä riippuvuus energian, tuotantohyödykkeiden ja välituotteiden tuonnista. Vaikka vienti Yhdysvaltoihin on vähäistä (noin 4 % kokonaisviennistä), huonekalu- ja koneteollisuus saattavat kärsiä heikentyneestä maailmanlaajuisesta kysynnästä. Lisäksi Liettuan epäsuora altistuminen eurooppalaisten arvoketjujen kautta tekee maasta haavoittuvan Yhdysvaltojen tullien korotuksille.
Hauras koalitio jännittyneessä geopoliittisessa tilanteessa
Keskustavasemmistolainen Liettuan sosiaalidemokraattinen puolue (LSDP) voitti lokakuun 2024 vaalit ja kasvatti edustajapaikkojensa määrää parlamentissa 13:sta 52:een. Se muodosti myöhemmin kolmikantakoalition Vasemmistodemokraattien liiton – Liettuan puolesta -puolueen (DSVL, maltillinen vasemmisto, 14 paikkaa) ja uuden populistipuolueen Nemunasin aamunkoiton (PPNA, 20 paikkaa) kanssa. Yhdessä koalitio hallitsee mukavaa enemmistöä, 86 paikkaa 141:stä. Koalitio on kuitenkin edelleen hauras, erityisesti PPNA:n epäselvän ideologian ja sen johtajaa Remigijus Žemaitaitista ympäröivien kiistojen vuoksi. Žemaitaitista tutkittiin antisemitististen julkaisujen vuoksi, ja hänet pakotettiin luopumaan Seimasin edustajanpaikastaan huhtikuussa 2024. PPNA:n ottaminen hallitukseen on herättänyt kritiikkiä presidentti Gitanas Naus?dalta, joka valittiin toukokuussa 2024 toiselle viisivuotiselle kaudelle, sekä useilta länsimaisilta kumppaneilta. Lisäksi pääministeriä vastaan on käynnissä tutkinta, sillä yritys, josta hän omistaa 49 prosentin osuuden, on saattanut hyötyä väärin perustein tuetusta julkisesta lainasta. Sisäisten jännitteiden riski on edelleen suuri. Näistä kitkista huolimatta uusi hallitus noudattaa Eurooppa-myönteistä ja yritysmyönteistä linjaa. Sosiaaliasioissa hallituksen tavoitteena on korottaa perheavustuksia, indeksoida eläkkeet inflaation mukaan, tehostaa pimeän työn torjuntaa ja parantaa sähkömarkkinoiden kilpailukykyä. Näiden uudistusten toteuttamista saattaa kuitenkin hidastaa heikko koalitiokurinalaisuus ja byrokraattinen tehottomuus, joita havaittiin jo edellisellä kaudella.
Kansainvälisissä suhteissa Liettua noudattaa edelleen vakaasti euroatlanttisia kantoja. Turvallisuusyhteistyö Saksan kanssa syveni joulukuussa 2023, kun allekirjoitettiin kahdenvälinen sopimus, joka mahdollistaa saksalaisen prikaatin (4 800 sotilasta) pysyvän sijoittamisen Liettuan alueelle vuodesta 2025 lähtien. Prikaati otettiin käyttöön huhtikuussa 2025, mikä merkitsi merkittävää askelta Naton itäisen sivustan vahvistamisessa. Tämä yhteistyö täydentää jo rakennettua Valko-Venäjän raja-aitaa, jota Venäjä käyttää vaikutusvälineenä hybridisodankäynnissä. Suhteet Moskovaan ja Minskiin ovat edelleen erittäin vihamieliset, ja myös suhteet Kiinaan ovat heikentyneet sen jälkeen, kun Taiwanin edustusto avattiin Vilnassa vuoden 2021 lopulla. Vastauksena tähän Peking asetti epävirallisen kauppasaarron, joka on edelleen voimassa vuonna 2025 ja rajoittaa kahdenvälistä kauppaa. Näiden jännitteiden keskellä Liettua on jatkanut pyrkimyksiään monipuolistaa energiansaantia Klaip?dassa (kansallinen) ja Inkoossa (Suomi) sijaitsevien LNG-terminaalien avulla, joita käytetään yhteistyössä muiden Baltian maiden kanssa.