Vankka kasvu, jota vauhdittavat matkailun noususuhdanne, yksityinen kulutus ja investoinnit
Ennakoimattomista kansainvälisistä tuulista ja lievästä hidastumisesta huolimatta Kyproksen talouskasvu pysyy vankkana ja selvästi Euroopan keskiarvoa korkeampana vuonna 2026. Kasvua tukee jälleen pääasiassa kotitalouksien kulutus, jonka ostovoima paranee edelleen suotuisan työmarkkinatilanteen vauhdittamien reaalitulojen kasvun ansiosta. Työttömyysaste jatkaa laskuaan ja oli vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 4,1 %, mikä on alhaisin taso finanssikriisin jälkeen, kun se vuonna 2015 oli vielä noin 18 %. Kulutusta tukee myös välttämättömien tavaroiden arvonlisäverovapauden jatkaminen vuoden 2026 loppuun asti, vaikka inflaatiota ei olekaan vuonna 2025. Hallitus alensi myös kotitalouksien sähkön arvonlisäveroa huhtikuussa 2025 19 prosentista 9 prosenttiin yhden vuoden ajaksi. Lisäksi taloutta vauhdittaa edelleen matkailu (14 % BKT:stä vuonna 2019), joka jatkaa ennätyksellistä kehitystään. Vuonna 2025 kansainvälisten matkailijoiden saapumismäärät kasvoivat 12 % vuoteen 2024 verrattuna ja ovat 14 % korkeammat kuin ennen pandemiaa. Saarivaltio on siten onnistunut selviytymään Venäjän markkinoiden menetyksestä (20 % saapuneista matkailijoista vuonna 2019) Länsi-Euroopasta (pääasiassa Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Puolasta ja Saksasta) sekä Israelista tulevien matkailijoiden määrän kasvun ansiosta. Matkailutulot kasvoivat 15 % tammikuun ja marraskuun 2025 välisenä aikana verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2024. Toisaalta ammattipalvelu- ja rahoituspalvelualat ovat vahvasti riippuvaisia sanktioiden kohteena olevien venäläisten yritysten paikallisista tytäryhtiöistä.
Rahoitusolosuhteiden helpottuessa investointien näkymien pitäisi kirkastua, mutta tämä on hyvin asteittainen prosessi. Sitä vauhdittaa erityisesti rakentamisen kasvu, jota vauhdittavat ulkomaiset suorat sijoitukset ja sijoitusten kautta myönnettävä oleskelulupaohjelma. Suurten investointihankkeiden liiton (Association of Major Investment Projects) mukaan käynnissä on lukuisia yli 8 miljardin euron suuruusluokan hankkeita, jotka kattavat infrastruktuurin, uudet venesatamat sekä liike- ja asuinkiinteistöt ja joita vauhdittavat paikallinen ja kansainvälinen kysyntä jne. Vaikka maa saa huomattavaa eurooppalaista tukea NGEU-rahastojen muodossa (5 % vuoden 2019 BKT:stä), näiden varojen maksuaikataulu on hidastunut, koska uudistuksia ei ole saatu toteutettua ajoissa. Vuoden 2026 alkuun mennessä Kypros oli saanut vain 43 % hyväksytyistä 1,2 miljardin euron elvytysvaroista (1 miljardi euroa avustuksina ja 200 miljoonaa euroa lainoina). Elokuussa 2026 umpeutuva määräaika Euroopan elvytyssuunnitelman rahoituksen hakemiselle voisi nopeuttaa varojen maksamista ja käyttöä.
Vakaa julkisen talouden kehitys, mutta suuri kauppataseen alijäämä
Vahvan nimellisen BKT:n kasvun ja peräkkäisten budjettiylijäämien yhdistelmä johtaa edelleen velkasuhteen laskuun. Tämä laskeva kehitys oli jo saanut velkasuhteen alle eurooppalaisten budjettisääntöjen asettaman 60 %:n rajan suhteessa BKT:hen jo vuonna 2025. Huolimatta arvonlisäveron alennusten jatkumisesta ja 5 prosentin kasvusta primaarimenossa – mukaan lukien suuremmat sosiaalimenot – talousarvio pysyy ylijäämäisenä vahvan taloustilanteen ansiosta. Tulopuolta tukevat edelleen matkailu, kireä työmarkkinatilanne, joka johtaa palkkojen nousuun, sekä vankka kulutus. Rahoitustarpeet ovat hallittavissa (arviolta 3 % BKT:sta vuodessa), likviditeettivarat ovat riittävät (11 % BKT:sta) ja yli kaksi kolmasosaa jäljellä olevasta velasta on kiinteäkorkoista, joten valtion riski on kohtuullisen hallinnassa. Pankkijärjestelmän tila on myös positiivisella kehityskululla, vaikka siinä näkyykin vielä joitakin euroalueen kriisin jälkiä. Tämä pätee sekä varojen puolella, jossa järjestämättömien lainojen osuus oli 4,2 % lokakuussa 2025, että velkojen puolella, jossa CET 1 -pääomasuhde oli 26,1 %.
Vaihtotaseen alijäämä pysyy edelleen suurena tavarakaupan ja primaarituloiden alijäämien vuoksi. Maan riippuvuus tuonnista, jota vahva kotimainen kysyntä sekä kulutuksen että investointien osalta vielä pahentaa, näkyy valtavana tavarakaupan alijäämänä (joka vastasi 24 % BKT:sta vuonna 2024). Lisäksi saarella yhä lukuisammiksi käyvien ulkomaisten palveluyritysten menestys lisää voittojen kotiuttamista ja on aiheuttanut merkittävän tulovajeen (9 %). Tätä kompensoi osittain palvelujen ylijäämä (24 %), joka vahvistuu palveluviennin, erityisesti matkailun, rahoituksen ja tietotekniikan, vakauden ansiosta. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan kuitenkin supistuvan asteittain raaka-aineiden hintojen laskun, ulkomaisten rahoituslaitosten kannattavuuden normalisoitumisen ja palvelujen kasvavan ylijäämän myötä. Lisäksi tämä vaihtotaseen alijäämä ei ole suuri huolenaihe, sillä se rahoitetaan pääasiassa ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (12 % BKT:stä vuonna 2024), erityisesti kiinteistöalalla, ja osittain voittojen uudelleeninvestoinneilla. Lisäksi Kyproksessa kotipaikkaansa pitävien lukuisten erityistarkoituksiin perustettujen yhteisöjen toiminta, erityisesti merenkulku- ja rahoitusalalla, vääristää ulkomaankauppatilastoja niiden investointien (alukset, lisenssit jne.) kautta, jotka rahoitetaan pääasiassa ulkomaisilla sitoumuksilla. Nämä yhteisöt, joilla on vain vähän yhteyksiä kotimaiseen talouteen, on suurelta osin jätetty pois analyysistämme.
Hajanaiset poliittiset voimat ja jatkuvat jännitteet Turkin kanssa
Kyselyjen (tammikuu 2026) mukaan toukokuun 2026 parlamenttivaalien odotetaan vahvistavan parlamentin jakautumisen. Poliittinen pirstoutuminen lisääntyi jo kesäkuun 2024 Euroopan parlamentin vaaleissa, kun kaksi hallitusta tukevaa pääpuoluetta – keskustalainen Demokraattinen puolue (Diko) ja keskusta-vasemmistolainen Sosiaalidemokraattinen liike (Edek) – menestyivät heikosti ja saivat yhteensä vain 15 % äänistä. Helmikuussa 2023 valituksi tullut riippumaton presidentti Níkos Christodoulídes on joutunut hallitsemaan parlamentissa vähemmistöhallituksella (jolla on vain 17 paikkaa 56:sta). Vaikka lainsäädäntö hyväksytään tapauskohtaisesti tilapäisillä enemmistöillä, vaalitulokset todennäköisesti vaikeuttavat prosessia entisestään. Näiden hallinto-ongelmien vaivaamana Kypros on ollut hidas hyödyntämään EU-varoja, sillä sille osoitetun osuuden saamiseksi tarvittavien uudistustavoitteiden – jotka liittyvät veronkantoon, energiaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja liikenneinfrastruktuuriin – täytäntöönpanossa on ollut viivästyksiä. Tämä vaikeuttaa entisestään poliittisen konsensuksen saavuttamista saaren jakamisesta.
Kyproksen saari on jaettu Kyproksen tasavaltaan (RC), joka on Kreikan liittolainen ja euroalueen jäsen ja hallitsee saaren eteläosaa, sekä Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan (TRNC), jonka ainoastaan Turkki tunnustaa. Vaikka tulitauko on ollut voimassa vuodesta 1974 lähtien, jolloin perustettiin vihreä linja ja paikalle saapui YK-joukot, jännitteet jatkuvat toisaalta Kreikan, Kyproksen ja EU:n sekä toisaalta Turkin välillä. Turkin ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan merialuevaatimukset itäisellä Välimerellä, mukaan lukien suurten kaasukenttien etsintä, ovat keskeinen jännitteiden aihe. Vuodesta 2018 lähtien Turkki on toistuvasti lähettänyt sotalaivojen saattamia etsintäaluksia kiistanalaisille vesille. Kyproksen tasavalta on edelleen keskeinen jäsen EastMed Gas Forumissa, joka on Egyptin, Kreikan, Israelin, Italian, Jordanian ja Palestiinan muodostama liittouma ja jonka tavoitteena on edistää alueellista kaasuteollisuutta. Kypros voisi hyödyntää EU:n neuvoston puheenjohtajuuttaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla ja kutsua Turkin presidentin epäviralliseen neuvoston kokoukseen, joka pidetään Kyproksella huhtikuussa 2026. Kestävän ratkaisun löytäminen on tässä vaiheessa epätodennäköistä. Kyproksen tasavalta ja EU pyrkivät liittovaltioon, kun taas Turkin presidentti kannattaa kahden valtion ratkaisua. Tässä tapauksessa Turkin vastustaisi liittovaltiota, vaikka TRNC:n nykyinen presidentti suostuisikin siihen.

Libya
Kreikka
Libanon
Yhdistyneet kuningaskunnat
Israel
Italia
Kiina
Saksa
Espanja