Kypros

Eurooppa, Aasia

BKT per capita
$35015.6
Väkiluku (vuonna 2021)
0,9 miljoonaa

Arvio

Maariskit
A3
Yritysilmasto
A3
Aiemmin
A3
Aiemmin
A3
This content has been automatically translated. It may not be as accurate as the original.

suggestions

Yhteenveto

Vahvuudet

  • Keskeinen maantieteellinen sijainti Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan välissä on etu jälleenlaivausalalle
  • Offshore-rahoitusalan palvelut
  • Rikkaat, hyödyntämättömät offshore-maakaasuesiintymät
  • Ammattitaitoinen, englantia puhuva työvoima

Heikkoudet

  • Jännitteet ja sisäiset erimielisyydet Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan välillä
  • Heikko talouden monipuolistuminen (matkailu, rakentaminen, rahoitus): alttiina globaaleille tarjontahäiriöille, erittäin riippuvainen kulutustavaroiden, laitteiden ja hiilivetyjen tuonnista
  • Byrokraattinen hallinto
  • Pankkien, yritysten ja kotitalouksien raskas velkataakka
  • Saari sijaitsee lähellä Lähi-idän konflikteja
  • Tiukka työmarkkinatilanne: työvoimapula, osaamisvajeet ja osaamisen ja työmarkkinoiden välinen epäsuhta

Vaihtotase

Tavaravienninosuus %:na kokonaiskaupasta

Libya
21%
Kreikka
9%
Libanon
8%
Yhdistyneet kuningaskunnat
6%
Israel
3%

Tuonninosuus %:na kokonaiskaupasta

Kreikka 26 %
26%
Italia 8 %
8%
Kiina 8 %
8%
Saksa 6 %
6%
Espanja 5 %
5%

Näkymä

Tämä osio on hyödyllinen väline yrityksen rahoitus- ja luottohenkilöstölle. Sen avulla saa tietoa maksu- ja perintäkäytännöistä eri maissa.

Vankka kasvu, jota vauhdittavat matkailun noususuhdanne, yksityinen kulutus ja investoinnit

Ennakoimattomista kansainvälisistä tuulista ja lievästä hidastumisesta huolimatta Kyproksen talouskasvu pysyy vankkana ja selvästi Euroopan keskiarvoa korkeampana vuonna 2026. Kasvua tukee jälleen pääasiassa kotitalouksien kulutus, jonka ostovoima paranee edelleen suotuisan työmarkkinatilanteen vauhdittamien reaalitulojen kasvun ansiosta. Työttömyysaste jatkaa laskuaan ja oli vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 4,1 %, mikä on alhaisin taso finanssikriisin jälkeen, kun se vuonna 2015 oli vielä noin 18 %. Kulutusta tukee myös välttämättömien tavaroiden arvonlisäverovapauden jatkaminen vuoden 2026 loppuun asti, vaikka inflaatiota ei olekaan vuonna 2025. Hallitus alensi myös kotitalouksien sähkön arvonlisäveroa huhtikuussa 2025 19 prosentista 9 prosenttiin yhden vuoden ajaksi. Lisäksi taloutta vauhdittaa edelleen matkailu (14 % BKT:stä vuonna 2019), joka jatkaa ennätyksellistä kehitystään. Vuonna 2025 kansainvälisten matkailijoiden saapumismäärät kasvoivat 12 % vuoteen 2024 verrattuna ja ovat 14 % korkeammat kuin ennen pandemiaa. Saarivaltio on siten onnistunut selviytymään Venäjän markkinoiden menetyksestä (20 % saapuneista matkailijoista vuonna 2019) Länsi-Euroopasta (pääasiassa Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Puolasta ja Saksasta) sekä Israelista tulevien matkailijoiden määrän kasvun ansiosta. Matkailutulot kasvoivat 15 % tammikuun ja marraskuun 2025 välisenä aikana verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2024. Toisaalta ammattipalvelu- ja rahoituspalvelualat ovat vahvasti riippuvaisia sanktioiden kohteena olevien venäläisten yritysten paikallisista tytäryhtiöistä.

Rahoitusolosuhteiden helpottuessa investointien näkymien pitäisi kirkastua, mutta tämä on hyvin asteittainen prosessi. Sitä vauhdittaa erityisesti rakentamisen kasvu, jota vauhdittavat ulkomaiset suorat sijoitukset ja sijoitusten kautta myönnettävä oleskelulupaohjelma. Suurten investointihankkeiden liiton (Association of Major Investment Projects) mukaan käynnissä on lukuisia yli 8 miljardin euron suuruusluokan hankkeita, jotka kattavat infrastruktuurin, uudet venesatamat sekä liike- ja asuinkiinteistöt ja joita vauhdittavat paikallinen ja kansainvälinen kysyntä jne. Vaikka maa saa huomattavaa eurooppalaista tukea NGEU-rahastojen muodossa (5 % vuoden 2019 BKT:stä), näiden varojen maksuaikataulu on hidastunut, koska uudistuksia ei ole saatu toteutettua ajoissa. Vuoden 2026 alkuun mennessä Kypros oli saanut vain 43 % hyväksytyistä 1,2 miljardin euron elvytysvaroista (1 miljardi euroa avustuksina ja 200 miljoonaa euroa lainoina). Elokuussa 2026 umpeutuva määräaika Euroopan elvytyssuunnitelman rahoituksen hakemiselle voisi nopeuttaa varojen maksamista ja käyttöä.

Vakaa julkisen talouden kehitys, mutta suuri kauppataseen alijäämä

Vahvan nimellisen BKT:n kasvun ja peräkkäisten budjettiylijäämien yhdistelmä johtaa edelleen velkasuhteen laskuun. Tämä laskeva kehitys oli jo saanut velkasuhteen alle eurooppalaisten budjettisääntöjen asettaman 60 %:n rajan suhteessa BKT:hen jo vuonna 2025. Huolimatta arvonlisäveron alennusten jatkumisesta ja 5 prosentin kasvusta primaarimenossa – mukaan lukien suuremmat sosiaalimenot – talousarvio pysyy ylijäämäisenä vahvan taloustilanteen ansiosta. Tulopuolta tukevat edelleen matkailu, kireä työmarkkinatilanne, joka johtaa palkkojen nousuun, sekä vankka kulutus. Rahoitustarpeet ovat hallittavissa (arviolta 3 % BKT:sta vuodessa), likviditeettivarat ovat riittävät (11 % BKT:sta) ja yli kaksi kolmasosaa jäljellä olevasta velasta on kiinteäkorkoista, joten valtion riski on kohtuullisen hallinnassa. Pankkijärjestelmän tila on myös positiivisella kehityskululla, vaikka siinä näkyykin vielä joitakin euroalueen kriisin jälkiä. Tämä pätee sekä varojen puolella, jossa järjestämättömien lainojen osuus oli 4,2 % lokakuussa 2025, että velkojen puolella, jossa CET 1 -pääomasuhde oli 26,1 %.

Vaihtotaseen alijäämä pysyy edelleen suurena tavarakaupan ja primaarituloiden alijäämien vuoksi. Maan riippuvuus tuonnista, jota vahva kotimainen kysyntä sekä kulutuksen että investointien osalta vielä pahentaa, näkyy valtavana tavarakaupan alijäämänä (joka vastasi 24 % BKT:sta vuonna 2024). Lisäksi saarella yhä lukuisammiksi käyvien ulkomaisten palveluyritysten menestys lisää voittojen kotiuttamista ja on aiheuttanut merkittävän tulovajeen (9 %). Tätä kompensoi osittain palvelujen ylijäämä (24 %), joka vahvistuu palveluviennin, erityisesti matkailun, rahoituksen ja tietotekniikan, vakauden ansiosta. Vaihtotaseen alijäämän odotetaan kuitenkin supistuvan asteittain raaka-aineiden hintojen laskun, ulkomaisten rahoituslaitosten kannattavuuden normalisoitumisen ja palvelujen kasvavan ylijäämän myötä. Lisäksi tämä vaihtotaseen alijäämä ei ole suuri huolenaihe, sillä se rahoitetaan pääasiassa ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (12 % BKT:stä vuonna 2024), erityisesti kiinteistöalalla, ja osittain voittojen uudelleeninvestoinneilla. Lisäksi Kyproksessa kotipaikkaansa pitävien lukuisten erityistarkoituksiin perustettujen yhteisöjen toiminta, erityisesti merenkulku- ja rahoitusalalla, vääristää ulkomaankauppatilastoja niiden investointien (alukset, lisenssit jne.) kautta, jotka rahoitetaan pääasiassa ulkomaisilla sitoumuksilla. Nämä yhteisöt, joilla on vain vähän yhteyksiä kotimaiseen talouteen, on suurelta osin jätetty pois analyysistämme.

Hajanaiset poliittiset voimat ja jatkuvat jännitteet Turkin kanssa

Kyselyjen (tammikuu 2026) mukaan toukokuun 2026 parlamenttivaalien odotetaan vahvistavan parlamentin jakautumisen. Poliittinen pirstoutuminen lisääntyi jo kesäkuun 2024 Euroopan parlamentin vaaleissa, kun kaksi hallitusta tukevaa pääpuoluetta – keskustalainen Demokraattinen puolue (Diko) ja keskusta-vasemmistolainen Sosiaalidemokraattinen liike (Edek) – menestyivät heikosti ja saivat yhteensä vain 15 % äänistä. Helmikuussa 2023 valituksi tullut riippumaton presidentti Níkos Christodoulídes on joutunut hallitsemaan parlamentissa vähemmistöhallituksella (jolla on vain 17 paikkaa 56:sta). Vaikka lainsäädäntö hyväksytään tapauskohtaisesti tilapäisillä enemmistöillä, vaalitulokset todennäköisesti vaikeuttavat prosessia entisestään. Näiden hallinto-ongelmien vaivaamana Kypros on ollut hidas hyödyntämään EU-varoja, sillä sille osoitetun osuuden saamiseksi tarvittavien uudistustavoitteiden – jotka liittyvät veronkantoon, energiaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja liikenneinfrastruktuuriin – täytäntöönpanossa on ollut viivästyksiä. Tämä vaikeuttaa entisestään poliittisen konsensuksen saavuttamista saaren jakamisesta.

Kyproksen saari on jaettu Kyproksen tasavaltaan (RC), joka on Kreikan liittolainen ja euroalueen jäsen ja hallitsee saaren eteläosaa, sekä Pohjois-Kyproksen turkkilaiseen tasavaltaan (TRNC), jonka ainoastaan Turkki tunnustaa. Vaikka tulitauko on ollut voimassa vuodesta 1974 lähtien, jolloin perustettiin vihreä linja ja paikalle saapui YK-joukot, jännitteet jatkuvat toisaalta Kreikan, Kyproksen ja EU:n sekä toisaalta Turkin välillä. Turkin ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan merialuevaatimukset itäisellä Välimerellä, mukaan lukien suurten kaasukenttien etsintä, ovat keskeinen jännitteiden aihe. Vuodesta 2018 lähtien Turkki on toistuvasti lähettänyt sotalaivojen saattamia etsintäaluksia kiistanalaisille vesille. Kyproksen tasavalta on edelleen keskeinen jäsen EastMed Gas Forumissa, joka on Egyptin, Kreikan, Israelin, Italian, Jordanian ja Palestiinan muodostama liittouma ja jonka tavoitteena on edistää alueellista kaasuteollisuutta. Kypros voisi hyödyntää EU:n neuvoston puheenjohtajuuttaan vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla ja kutsua Turkin presidentin epäviralliseen neuvoston kokoukseen, joka pidetään Kyproksella huhtikuussa 2026. Kestävän ratkaisun löytäminen on tässä vaiheessa epätodennäköistä. Kyproksen tasavalta ja EU pyrkivät liittovaltioon, kun taas Turkin presidentti kannattaa kahden valtion ratkaisua. Tässä tapauksessa Turkin vastustaisi liittovaltiota, vaikka TRNC:n nykyinen presidentti suostuisikin siihen.

Maksu- ja perintäkäytännöt

Tämä osio on hyödyllinen väline yrityksen rahoitus- ja luottohenkilöstölle. Sen avulla saa tietoa maksu- ja perintäkäytännöistä eri maissa.

Maksu

Kyprokselaiset yritykset käyttävät vekseliä sekä kotimaisissa että kansainvälisissä liiketoimissa. Maksun laiminlyönnin sattuessa julkisen notaarin on laadittava maksamattoman vekselin vahvistava protestilomake kahden työpäivän kuluessa eräpäivästä.

Vaikka sekkejä käytetään edelleen laajalti kansainvälisissä liiketoimissa, kotimaisessa liiketoimintaympäristössä niitä käytetään tavallisesti vähemmän maksuvälineenä kuin luottovälineenä, mikä mahdollistaa peräkkäisten eräpäivien asettamisen. Siksi on yleistä ja laajalle levinnyttä käytäntöä, että useat velkojat allekirjoittavat jälkipäivätyt sekit. Lisäksi maksamatta jääneiden sekkien liikkeeseenlaskijat voivat joutua syytteeseen, jos valitus tehdään sekä siviili- että rikosoikeudellisessa menettelyssä.

Veli- tai velkakirjojen sijaan, joita ei Kyproksella yleensä käytetä vakuutena tai maksuvälineenä, voidaan hankkia kirjallinen velkakirja, jota voidaan käyttää olennaisena todisteena myöhemmässä vaiheessa tuomioistuinkäsittelyssä.

Kyproksen pankkipiireissä vakiintuneet SWIFT-pankkisiirrot käytetään yhä useammin maksutapahtumien suorittamiseen, ja ne tarjoavat nopean ja turvallisen maksutavan. Lisäksi SEPA-pankkisiirrot ovat yleistymässä, sillä ne ovat nopeita, turvallisia ja niitä tukee kehittyneempi pankkiverkosto.

Perintä

Sovitteluvaihe

Ennen kuin asia viedään toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, vaihtoehtoinen tapa peritä velka on yrittää sopia velallisen kanssa maksusuunnitelmasta. Edullisin järjestely saavutetaan yleensä neuvotteluprosessin avulla.

Perintäprosessi alkaa siitä, että velalliselle lähetetään kirjattuna kirjeenä viimeinen maksumuistutus, jossa muistutetaan häntä maksuvelvollisuuksistaan, mukaan lukien mahdolliset sopimuksen mukaiset viivästyskorot – tai, jos tällaisia ei ole sovittu, lakisääteisen korkokannan mukaiset viivästyskorot.

Korkoa peritään laskussa tai kauppasopimuksessa mainitun maksupäivän jälkeisestä päivästä alkaen, ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu, Euroopan keskuspankin jälleenrahoituskorkoa seitsemällä prosenttiyksiköllä korotettuna.

Oikeudenkäynti

Vuonna 2015 käyttöön otetun menettelyn mukaisesti vähäisiä vaateita (enintään 3 000 euroa) koskevat asiat voidaan käsitellä yksinkertaistetussa ja nopeutetussa menettelyssä. Tällaisen menettelyn aloittamiseksi velkojan on oltava hallussaan kirjallinen asiakirja, joka todistaa kanteen perustana olevan vaatimuksen, kuten tiliote, yksityisellä asiakirjalla vahvistettu velkakirja, alkuperäinen lasku, jossa on yhteenveto myydyistä tavaroista ja jossa on ostajan allekirjoitus sekä leima, joka todistaa toimituksen vastaanottamisen, tai ostajan allekirjoittama alkuperäinen toimituskuitti.

Kaikissa muissa vaatimuksissa noudatetaan tavanomaista menettelyä:

Velkoja jättää kanteen tuomioistuimelle, joka toimittaa sen velalliselle yksityisen ulosottomiehen välityksellä. Haasteen voimassaoloaika on enintään 12 kuukautta sen antamispäivästä, ellei sitä ole uusittu tuomioistuimen määräyksellä.

Haasteen tiedoksiannon jälkeen vastaajalla on kymmenen päivää aikaa ilmoittautua oikeudenkäyntiin, ja sen jälkeen puolustus on jätettävä 14 päivän kuluessa. Jos vastaaja ei ilmoittaudu oikeudenkäyntiin määräajassa, kantaja voi hakea ja saada tuomion vastaajan poissa ollessa. Vastaaja voi jättää vastaamislomakkeen määräajan jälkeen estääkseen poissaolotuomion antamisen.

Jos vastaaja ilmoittautuu oikeudenkäyntiin mutta ei esitä vastinetta, kantaja voi hakea tuomion antamista ilman täysimittaista suullista käsittelyä. Lisäksi jos vastaaja ilmoittautuu oikeudenkäyntiin tai esittää vastineen erityismerkinnällä varustettuun haastekirjaan, kantaja voi tarvittaessa hakea summaarisesta tuomiosta sillä perusteella, ettei kanteeseen ole vastinetta.

Kun puolustus on jätetty, kantaja voi jättää vastauksen puolustukseen seitsemän päivän kuluessa sen tiedoksiannosta. Jos vastaaja esittää vastakanteen, kantajan on jätettävä vastaus puolustukseen ja puolustus vastakanteeseen 14 päivän kuluessa sen tiedoksiannosta.

Kun kirjallinen menettely on päättynyt, kantajalla on 90 päivää aikaa laatia ja jättää lomakkeen 25 mukainen menettelyohjeita koskeva haaste, jossa pyydetään tuomioistuinta antamaan erityisiä ohjeita (CPR:n määräys 30, sääntö 1 (a) ja (b)).

Kun kaikki menettelyt on saatettu päätökseen, asialle määrätään käsittelypäivä, ja tuomioistuimen aikataulusta riippuen käsittelyyn saattaminen voi kestää yli kolme vuotta kanteen jättämispäivästä lukien. Käsittelyssä kantajan on osoitettava väitteidensä perusteltavuus todennäköisyysperiaatteen mukaisesti esittämällä riittävää ja hyväksyttävää näyttöä kaikista väitteistä, joita vastaaja ei ole myöntänyt. Sama koskee vastakantajaa. Käsittelyn päätyttyä ja asianajajien loppupuheenvuorojen jälkeen annetaan tuomio.

0
0

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Kotimaisen päätöksen täytäntöönpano voidaan aloittaa, kun lopullinen tuomio on annettu. Jos velallinen ei noudata tuomiota, se voidaan panna täytäntöön suoraan velallisen omaisuutta ulosmittaamalla.

Tuomion saajalla on useita vaihtoehtoja tuomion mukaisen velan täytäntöönpanon toteuttamiseksi. Siviiliprosessilain mukaan jokainen rahan maksamista määräävä tuomioistuimen päätös voidaan panna täytäntöön monin eri tavoin, kuten:

Liikkuvan omaisuuden myyntiä koskeva täytäntöönpanomääräys.

Kiinteän omaisuuden myyntimääräys tai kiinnitysmääräyksen rekisteröinti kyseisen omaisuuden osalta.

Kiinteän omaisuuden takavarikointimääräys.

Määräys tuomion velalliselle maksaa velkaa kuukausittain. Maksujen määrän ja päivämäärät määrää tuomioistuin tuomion velallisen taloudellisen tilanteen jne. perusteella.

Euroopan unionin jäsenvaltiossa annettujen ulkomaisten tuomioiden osalta Kypros on ottanut käyttöön edulliset täytäntöönpanoehdot, kuten EU:n maksumääräykset tai eurooppalaisen täytäntöönpanomääräyksen. EU:n ulkopuolisten maiden antamat päätökset pannaan täytäntöön automaattisesti vastavuoroisten täytäntöönpanosopimusten mukaisesti. Jos sopimusta ei ole, suoritetaan exequatur-menettely.

Insolvenssimenettelyt

0

RAKENNEUUDISTUSMENETTELYT

Tämän menettelyn tarkoituksena on auttaa velallisia palauttamaan luottokelpoisuutensa ja elinkelpoisuutensa sekä jatkamaan toimintaansa konkurssin jälkeen pyrkimällä neuvottelemaan sopimus asianomaisten velallisten ja velkojien välillä. Menettelyn aikana velallista koskevat saatavat ja täytäntöönpanotoimet voidaan keskeyttää, mutta tuomioistuin nimittää selvittäjän valvomaan velallisen varoja ja suorituksia. Uudelleenjärjestelyprosessi alkaa siitä, että velallinen toimittaa suunnitelman tuomioistuimelle, joka suorittaa ehdotetun suunnitelman oikeudellisen tarkastelun, samalla kun tuomioistuimen nimittämä sovittelija arvioi velkojien odotuksia.

SELVITYSTOIMENPITEET

Menettely alkaa velallisen tai sen velkojien tekemällä maksukyvyttömyyshakemuksella. Tuomioistuin nimittää selvittäjän heti, kun velat on vahvistettu. Lisäksi velkojaryhmälle (kolme jäsentä edustamassa kutakin velkojaryhmää) annetaan tehtäväksi valvoa menettelyä, joka päättyy, kun yrityksen omaisuuden myynnistä saadut tuotot on jaettu.

Viimeksi päivitetty: helmikuu 2026