Kuuba

Heikko elpyminen moniulotteisen kriisin keskellä

Kahden peräkkäisen supistumisen jälkeen Kuuban talous on vuonna 2025 kamppaillut elpymisen puolesta. Taloudellista toimintaa haittaavat edelleen rakenteelliset ja suhdannevaihtelut, kuten matkailualan odotettua heikompi kehitys, energiakriisi, Yhdysvaltojen tiukentuneet pakotteet ja rahapoliittinen epävakaus.

Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan myös vuonna 2026. Yksityistä kulutusta heikentää korkea inflaatio, jota vauhdittaa epävirallisen valuuttakurssin heikkeneminen sekä tavarapula ja tuettujen perustarvikkeiden määrän asteittainen väheneminen. Vuoden 2021 rahauudistus, jonka tarkoituksena oli yhtenäistää valuuttakurssit poistamalla vaihdettava peso (CUC), laukaisi inflaatiokierteen ja valuuttakriisin. Osittainen dollarisointi lisää paineita valuuttakurssiin, sillä se kannustaa valuutan hamstraamiseen. Lisäksi tammikuusta 2026 lähtien pankkien ulkopuolisten kanavien kautta tehtäviin rahansiirtoihin sovelletaan 1 prosentin lisämaksua. Tähän liittyy myös kielto tehdä liiketoimia valtioon sidoksissa olevien tahojen kanssa, mukaan lukien rahansiirtoja käsittelevä yritys Orbit. Nämä Yhdysvaltojen asettamat rajoitukset ohjaavat rahavirtoja epäviralliseen sektoriin, jonka osuus kokonaisvirrasta on jo puolet. Myös matkailu (noin 10 % BKT:stä ennen koronapandemiaa) pysyy todennäköisesti pandemian edeltäneen tason alapuolella. Tammikuun ja toukokuun 2025 välisenä aikana matkailijoiden määrä laski 26,6 % edellisvuodesta ja 60 % vuoteen 2019 verrattuna. Sähkökatkokset, tavarapula sekä Kanadasta, Venäjältä ja ulkomailla asuvilta kuubalaisilta tulevien rahavirtojen väheneminen rasittavat alaa. Yhdysvaltojen matkailukiellon uudelleen voimaantulo kesäkuussa 2025 on varjostanut näkymiä vuodelle 2026. Lisäksi julkista kulutusta rajoittavat edelleen tiukat budjettivarat. Hallituksen liikkumavara pysyy rajallisena, sillä ulkomaiset sijoittajat ovat haluttomia investoimaan, mikä johtuu Helms-Burton-lain III osan uudelleenvoimaantulosta – jonka seurauksena Kuuba palautettiin terrorismin tukevien valtioiden luetteloon – sekä epäedullisesta lainsäädäntökehyksestä. Lopuksi energiatoimitusten katkokset haittaavat toimintaa. Tilanne johtuu polttoaineen tuontiin tarvittavan valuutan puutteesta, lämpövoimalaitosten toistuvista häiriöistä sekä riippuvuudesta venezuelalaisesta öljystä. Huolimatta siitä, että uusiutuvaan energiaan on varattu 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria investointisuunnitelmiin vuoteen 2025 mennessä, logistiset haasteet, toimitusviivästykset ja rahoituksen puute haittaavat alan modernisointia.

Sanktioiden heikentämä vienti kärsii nikkelin hinnan laskusta ja sokerintuotannon supistumisesta, jonka odotetaan laskevan 160 000 tonniin vuonna 2024, mikä jää selvästi alle 412 000 tonnin tavoitteen. Lääke- ja bioteknologia-aloja lukuun ottamatta teollisuussektori jatkaa heikkoa kehitystään, jota haittaa rajoitettu pääsy tuontituotantopanoksiin. Lopuksi maatalous, vaikka sitä tupakka elävöittääkin, pysyy alttiina ilmastoriskeille sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden puutteelle.

Kestämätön julkinen velka valuuttapulasta kärsivälle maalle

Rakenteellisesti korkea budjettivaje on pysynyt muuttumattomana vuonna 2025. Julkiset menot (+9 % vuoden 2025 talousarvion mukaan) keskittyvät edelleen terveydenhuoltoon (24 % kokonaismenoista), koulutukseen (23 %) ja sosiaaliturvaan (16 %), ja ne ovat kohtuuttomia suhteessa hallituksen tulonhankintakykyyn. Tähän lisätään perustarvikkeiden (polttoaineen ja elintarvikkeiden) tuet, joiden osuus kokonaismenoista on 5 %. Lisäksi hallitus ilmoitti heinäkuussa 2025 eläkeuudistuksesta, jonka on määrä tulla voimaan syyskuussa. Se koskee yli miljoonaa kuubalaista (79 % eläkeläisistä), ja sen vuosikustannukset ovat 917 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Talousarviossa ennakoidaan myös 11 %:n tulojen kasvua. Verotulot muodostavat 68 % kokonaistuloista, ja niitä tukee televiestintäpalveluille käyttöön otettu erityisvero, jonka odotetaan tuottavan yli 543 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2025 mennessä. Tulot ovat kuitenkin edelleen haavoittuvia Yhdysvaltain pakotteiden vuoksi, jotka haittaavat kansainvälistä rahoitusta ja matkailua. Vuoden 2026 näkymissä ei ole nähtävissä merkittävää parannusta. Alijäämän odotetaan pysyvän vakaana Kuuban rajallisten resurssien vuoksi. Se rahoitetaan kotimaisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskulla.

Yksi suurimmista haasteista on edelleen ulkomaisen velan taakka (noin 75 % julkisesta velasta vuonna 2023), joka koostuu suurelta osin maksamattomista eristä. Kuuba kamppailee sitoumustensa täyttämisessä huolimatta velkojen uudelleenjärjestelypyrkimyksistä, joihin kuuluu jälleen uusi velkojen uudelleenjärjestelykierros Pariisin klubin kanssa tammikuussa 2025. Maa oli aiemmin vuonna 2015 solminut historiallisen sopimuksen Venäjän ja Pariisin klubin kanssa, jolla sen maksurästit selvitettiin, mutta uudet maksulaiminlyönnit ja maksuviivästykset ovat heikentäneet sen taloudellista uskottavuutta. Pariisin klubin kanssa sovittu uudelleenjärjestelty velka on nyt 4,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Summa edustaa kuitenkin vain 16,2 % saaren kokonaisvelasta, jonka arvioitiin olevan 28,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoden 2023 lopussa. Kuuban palauttaminen Yhdysvaltain terrorismia tukevien valtioiden luetteloon on estänyt pääsyn kehityslainoihin ja vaikeuttaa neuvotteluja muiden velkojien kanssa.

Vaihtotaseen alijäämä säilyy valuuttatulojen puutteen vuoksi

Kohdennettujen kaupallisten lainojen, avun sekä Kiinasta ja Venäjältä saatujen edullisten lainojen avulla rahoitettu vaihtotaseen alijäämä kasvaa vuonna 2025, mutta sen odotetaan vakiintuvan vuonna 2026. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tavaravienti oli heikkoa pakotteiden vuoksi, ja sitä rasittivat kansainvälisten hintojen lasku, energia- ja tuotantopanosten puute, logistiset rajoitukset sekä sokerintuotannon lasku. Ulkomaankauppastrategia nojaa jälleen kerran lääketieteellisten palvelujen vientiin (joka kattaa kaksi kolmasosaa tavaroiden ja palvelujen viennistä) sekä matkailuun. Matkailu on kuitenkin laskussa eikä ole palannut pandemiaa edeltävälle tasolle, kun taas lääketieteelliset lähetystöt ovat Yhdysvaltojen painostuksen kohteena. Lisäksi ulkomailla asuvien kuubalaisten rahalähetyksiin kohdistuu Yhdysvaltojen tiukentuneiden toimenpiteiden vaikutus. Lopuksi on todettava, että Kuuba, joka on pakotettu tuomaan 80 % elintarvikkeistaan, on edelleen riippuvainen raaka-aineiden, jalostettujen tuotteiden ja laitteiden tuonnista.

Ulkomaanmaksutaseen elpymisnäkymiä varjostaa valuuttapula, jota pahentavat Yhdysvaltojen asettamat rajoitukset ja valuuttamarkkinoiden pirstoutuminen. Maassa on kolme valuuttakurssia: virallinen kurssi, joka on 24 CUP:ta Yhdysvaltain dollaria kohti julkisten ja budjettitapahtumien osalta, kurssi 120 CUP:ta saaren väestölle ja matkailijoille sekä rinnakkaismarkkinakurssi, joka oli 387 CUP:ta Yhdysvaltain dollaria kohti heinäkuun 2025 lopussa. Tämän häiriön vuoksi viranomaiset ilmoittivat joulukuussa 2024 aikovansa ottaa käyttöön välikurssin kelluvan valuuttakurssijärjestelmän, jolla pyritään ohjaamaan valuuttavirtoja virallisiin kanaviin ja kasvattamaan valuuttavarantoja, mutta eivät täsmentäneet järjestelmän käyttöönoton ajankohtaa. Uudistuksen ajankohta on kuitenkin epävarma rinnakkaiskurssin heikkenemisen vuoksi.

Taloudellisten myllerrysten ja pakotteiden heikentämä järjestelmä

Vuonna 2023 toiselle viisivuotiskaudelle uudelleenvalittu Miguel Díaz-Canel johtaa edelleen kommunistista puoluetta (PCC), jolla on edelleen monopoli maan instituutioissa. Vaikka järjestelmän legitiimiyttä heikentävät tavarapula, ostovoiman romahtaminen ja taloudellisten näkymien puute, ei ole olemassa järjestäytynyttä oppositiota, joka uhkaisi järjestelmän vakautta. Kansan tuen heikentyessä hallitus kuitenkin jatkaa sortostrategiaansa vastustajia kohtaan suunnatuilla laeilla, poliisin painostuksella sekä viestinnän uudelleensuuntaamisella digitaalisiin verkostoihin, jotta turhautumista voidaan kanavoida ja edistää vuoropuhelua väestön kanssa. Talouden osalta vuosi 2025 merkitsi käännekohtaa virallisessa keskustelussa, kun hallitus myönsi kyvyttömyytensä kääntää Kuuban taloudellisia vaikeuksia. Siitä huolimatta hallitus syyttää edelleen haasteista Yhdysvaltojen kauppasaartoa.

Vaikka Bidenin hallinto yritti lieventää Kuubaa koskevia pakotteita, Donald Trumpin saapuminen Valkoiseen taloon merkitsi paluuta hänen ensimmäisen virkakautensa kovan linjan politiikkaan. Pakotteiden ekstraterritoriaalinen soveltamisala selittää alueen muiden maiden (Brasilia, Kolumbia ja Meksiko) sekä muiden (EU ja Kanada) varovaista tukea. Kansainvälisen eristyneisyytensä kasvaessa Kuuba pyrkii monipuolistamaan ulkoista tukeaan. Toukokuussa 2025 maa solmi kumppanuussopimuksen Venäjän kanssa teollisuuspuiston rakentamisesta Marielin verovapaalle alueelle, mikä merkitsee miljardin Yhdysvaltain dollarin investointia vuoteen 2030 mennessä. Myös suhteiden lähentyminen Kiinan kanssa kiihtyy, mistä ovat osoituksena viisumivapaus kiinalaisille matkailijoille sekä viidentoista bioteknologia-alan sopimuksen allekirjoittaminen huhtikuussa 2025.

Viimeksi päivitetty: elokuussa 2025