Saksa
Italia
Bosnia-Herzegovina
Slovenia
Unkari
ItävaltaKasvua vauhdittavat edelleen EU-rahoitus ja matkailu
Kasvun odotetaan pysyvän vakaana vuonna 2027, samoin kuin vuonna 2026, vaikka sen vauhdin pitäisi hidastua asteittain useiden vahvan kasvun vuosien jälkeen. Kotitalouksien kysyntä pysyy talouden pääasiallisena veturina, ja sitä tukee tiukka työmarkkinatilanne, joka nostaa palkkoja. Työttömyysaste on edelleen EU:n alhaisimpia (3,8 % huhtikuussa 2026), ja nimellispalkat nousevat edelleen vakaata vauhtia (+8,4 % edellisvuodesta maaliskuussa 2026). Viimeaikaisten makrovakauspolitiikan toimenpiteiden (velanhoitokustannusten ja tulojen suhteen yläraja 45 % sekä luoton ja kiinteistön arvon suhteen yläraja 90 %) seurauksena kiristyneet luotto-olosuhteet yhdessä epävakaan maailmantaloudellisen tilanteen kanssa saattavat kuitenkin vähitellen hillitä kasvuvauhtia vuoden 2026 toisella puoliskolla ja vuonna 2027. Inflaatio pysyy suhteellisen korkeana (5,8 % edellisvuodesta huhtikuussa 2026), mikä johtuu pääasiassa nousevista energian hinnoista (+17,8 %), sillä Kroatia on edelleen erittäin riippuvainen hiilivetyjen tuonnista. Hallituksen toimenpiteiden, joilla pyritään rajoittamaan energian hintoja, sekä kohdennettujen tukiohjelmien odotetaan kuitenkin lieventävän osittain vaikutuksia kotitalouksiin ja yrityksiin vuonna 2026.
Investoinnit pysyvät kasvun toisena tukipilarina, ja niitä tukee EU-varojen jatkuva käyttö. Kroatia kuuluu parhaiten menestyneisiin jäsenvaltioihin elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) hyödyntämisessä, sillä se on saanut lähes 10 miljardin euron tukipaketin, joka vastaa noin 12 %:a BKT:stä. Maa on jo saanut lähes kolme neljäsosaa näistä varoista, mukaan lukien maaliskuussa 2026 myönnetyn kahdeksannen erän, jonka suuruus oli 897 miljoonaa euroa, ja sen odotetaan käyttävän lähes kaikki jäljellä olevat varat ennen elokuun 2026 määräaikaa. Näillä varoilla tuetaan jatkossakin investointeja liikenneinfrastruktuuriin, erityisesti rautatieverkon modernisointiin, digitaaliseen siirtymään, terveydenhuollon infrastruktuuriin ja energianlähteiden monipuolistamiseen. Krkin nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalin laajennus ja investoinnit uusiutuviin energialähteisiin vahvistavat myös energiavarmuutta ja vähentävät alttiutta ulkoisille häiriöille. Odotettavissa oleva liittyminen OECD:hen vuoden 2026 loppuun mennessä voisi edelleen parantaa maan houkuttelevuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä, jota on jo vahvistanut maan liittyminen Schengen-alueeseen ja euron käyttöönotto vuonna 2023.
Matkailu säilyy yhtenä taloudellisen toiminnan tärkeimmistä vetureista. Investoinnit hotellien infrastruktuuriin, kuten 200 miljoonan euron Pical Resort -hanke Pore?issa, sekä lentokenttien kapasiteetin laajentaminen ja uusien kansainvälisten reittien avaaminen – erityisesti Dubrovnikissa vuonna 2026 – tukevat edelleen alan siirtymistä korkeamman hintatason markkinoille. Rakennuslupien myöntämisen väheneminen, joka johtuu todennäköisesti nousevista rakennuskustannuksista, voi kuitenkin johtaa asuntorakentamisen hidastumiseen. Lisäksi pandemian jälkeisen voimakkaan elpymisen jälkeen matkailijamäärien kasvun odotetaan hidastuvan asteittain jatkuvien kapasiteettirajoitusten – erityisesti Splitissä, Zadarissa ja Dubrovnikissa – sekä nousevien hintojen vuoksi.
Kaksoisvajeet pysyvät paineen alla
Vuodesta 2024 lähtien kasvanut julkisen talouden alijäämä vakiintunee vuosina 2026 ja 2027 EU:n asettaman 3 prosentin rajan tuntumaan suhteessa BKT:hen. Menot pysyvät korkealla tasolla julkisen sektorin palkkojen, eläkemaksujen, sosiaalietuuksien ja puolustustarpeiden kasvun vuoksi. Verotulojen kasvu – jota tukevat kotitalouksien kulutus ja kohdennetut toimenpiteet, kuten vuonna 2024 tiukennettu toisen asunnon kiinteistövero – pitäisi kuitenkin estää alijäämän heikkenemisen edelleen. Lisäksi suuri osa infrastruktuuriin, energiasiirtymään ja digitalisaatioon kohdistuvista investoinneista rahoitetaan jatkossakin eurooppalaisten mekanismien kautta. Huolimatta edelleen elvyttävästä finanssipolitiikasta velkasuhteen (velka suhteessa BKT:hen) odotetaan jatkavan laskuaan, jota tukevat vahva talouskasvu ja suotuisat rahoitusolosuhteet euroalueeseen liittymisen jälkeen.
Kroatialla on merkittävä rakenteellinen kauppavaje, joka johtuu sen riippuvuudesta tuotantohyödykkeiden, teollisuustuotteiden ja hiilivetyjen tuonnista. Vaikka matkailu tuottaa huomattavan palveluylijäämän, se ei enää täysin kompensoi tavarakaupan alijäämää. Vahva kotimainen kysyntä, jota erityisesti investoinnit vauhdittavat, tukee edelleen tuontia, kun taas tavaraviennin (elintarvikkeet, teollisuuden välituotteet, sähkölaitteet, vaatteet, puu ja lääkkeet) kasvua jarruttaa edelleen tärkeimpien kauppakumppaneiden, erityisesti Saksan, Italian, Slovenian sekä Bosnian ja Hertsegovinan, maltillinen kasvu. Myös energiakustannusten nousun odotetaan kasvattavan tilapäisesti tuontikustannuksia vuonna 2026, ennen kuin ne tasaantuvat vuonna 2027. Pääasiassa Euroopan unionista peräisin olevat ulkomaiset suorat sijoitukset sekä EU-varat ovat edelleen tärkein ulkoisen rahoituksen lähde, ja ne keskittyvät erityisesti rahoituspalveluihin (25 %), teollisuuteen (18 %) ja kiinteistöalaan (17 %).
Kestävästi jännittynyt paikallinen poliittinen tilanne
Huhtikuun 2024 parlamenttivaaleissa Kroatian demokraattinen unioni (HDZ), pääministeri Andrej Plenkovi?in johtama konservatiivinen keskusta-oikeistolainen puolue, säilytti hallitsevan asemansa huolimatta parlamenttiedustuksensa lievästä vähenemisestä (61 paikkaa aiempien 66:n sijaan Saborin 151 paikasta). HDZ muodosti koalition Kotimaan liikkeen (DP, 14 paikkaa) kanssa, minkä ansiosta se varmisti kolmannen peräkkäisen hallituskauden, kun taas keskusta-vasemmistolainen oppositio (jota edustaa pääasiassa SDP) vahvisti asemaansa korkean äänestysaktiivisuuden myötä. Poliittinen ilmapiiri pysyy todennäköisesti jännittyneenä sen jälkeen, kun Zoran Milanović (ent. SDP) valittiin tammikuussa 2025 ylivoimaisesti uudelleen presidentiksi 74,7 prosentin äänimäärällä. Tämä tulos vahvistaa poliittisen kentän polarisoitumisen sekä toisinaan vaikean yhteistyön Zoran Milanovi?n – joka kritisoi usein tiettyjä EU:n ja Naton kantoja – ja vakaasti Eurooppa-myönteisen Andrej Plenkovi?n välillä. Presidentin rajalliset valtuudet kuitenkin vähentävät institutionaalisen umpikujan riskiä, ja hallituksen odotetaan säilyttävän riittävän vakauden seuraaviin, vuodelle 2028 suunniteltuihin parlamenttivaaleihin asti.
Sosiaalisella rintamalla maalla on edessään suuria väestörakenteellisia haasteita, kuten väestön nopea ikääntyminen ja nuorten ammattitaitoisten työntekijöiden merkittävä maastamuutto. Hallitus on ilmoittanut toimenpiteistä syntyvyyden edistämiseksi, mukaan lukien perhe-etuuksien kaksinkertaistaminen.
Ulkopolitiikan osalta Kroatialla on rajakiistoja useiden naapurimaiden kanssa, erityisesti Slovenian kanssa Piraninlahden suhteen ja Serbian kanssa Tonavan varrella sijaitsevan yhteisen rajan suhteen. Maa on myös edelleen jakautunut Ukrainan tukemisen suhteen, ja presidentti Milanovi? käytti äskettäin veto-oikeuttaan estääkseen Kroatian osallistumisen Naton Ukrainan koulutusoperaatioon.