Saksa
Italia
Bosnia-Herzegovina
Slovenia
Unkari
ItävaltaKasvu jatkuu vahvana vuonna 2025
Vuonna 2025 kasvun odotetaan pysyvän vahvana ja ylittävän euroalueen keskiarvon. Kasvua tukevat sekä äskettäinen liittyminen Schengen-alueeseen että euron käyttöönotto vuonna 2023 sekä EU-varojen jatkuva hyödyntäminen (10 miljardia euroa vuosina 2021–2026, noin 12 % BKT:stä, josta on käytetty vasta 30 %). Yksityisen kulutuksen odotetaan pysyvän merkittävänä kasvun veturina, jota tukee vahva työmarkkinatilanne (työttömyysaste oli 5 % marraskuussa 2024). Vaikka inflaation hidastuminen vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa, vuoden alussa odotettavissa oleva energian hintojen nousu saattaa hillitä reaalitulojen kasvua. Matkailu (25 % BKT:stä) vahvistuu edelleen lentoyhteyksien laajentuessa, erityisesti Kroatia Airlinesin ottaessa käyttöön kahdeksan uutta kansainvälistä reittiä. Vuodelle 2025 vahvistettu finanssipolitiikka on selvästi elvyttävää, ja se perustuu 10,2 prosentin menojen kasvuun, jonka tarkoituksena on stimuloida kasvua sekä vahvistaa sosiaali- ja väestöpolitiikkaa. Vaikka Euroopan rahapolitiikka on keventymässä, sen vaikutusten odotetaan näkyvän täysimääräisesti taloudellisessa toiminnassa vasta vuodesta 2026 lähtien.
Kasvua tukevat myös investoinnit, erityisesti matkailukompleksien rakentamiseen, liikenneinfrastruktuuriin, energianlähteiden monipuolistamiseen ja autonosien tuotantoon. Kroatia aikoo investoida 6 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana modernisoidakseen puolet rautatieverkostostaan. Tämä laajamittainen hanke elvyttää taloutta parantamalla saavutettavuutta ja edistämällä kestävämpää liikennettä. Teollisuuden elpymistä (20 % BKT:stä) vauhdittaa Rimac Campus -hanke Kerestinecissä, Zagrebin lähellä. Rimac Automobili -yhtiön 300 miljoonan euron investoinnilla luodaan merkittävä sähköautojen kehitys- ja tuotantokompleksi, joka työllistää 2 500 henkilöä. Yhteistyö BMW:n kanssa korkeajänniteakkujen alalla korostaa huipputeknologian sähköautoteollisuuden vahvaa potentiaalia tulevina vuosina. Maalla on kuitenkin edessään epäsuotuisa väestökehitys ja alhaiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit, mikä voi vaarantaa sen pitkän aikavälin kasvunäkymät.
Sosiaalimenot ja julkiset investoinnit kasvattavat alijäämää
Vuonna 2023 kirjattujen vaatimattomien alijäämien jälkeen julkisen talouden tilanteen odotetaan heikkenevän edelleen vuosina 2024–2025, mikä johtuu pääasiassa julkisten investointien ja sosiaalimenojen kasvusta sekä julkisen sektorin palkkauudistuksen täytäntöönpanosta. Tästä huolimatta julkisen velan pitäisi jatkaa laskuaan vahvan kasvun ja EU-varojen optimaalisen käytön ansiosta. Hallitus aikoo käynnistää julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä vuodesta 2025 alkaen poistamalla asteittain energiatukia ja palauttamalla nuorten työntekijöiden terveydenhuoltomaksut.
Vaihtotaseen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa. Vaihtotaseen rakenne paljastaa merkittävän kroonisen kauppavajeen, jota kompensoi palvelujen voimakas ylijäämä matkailutulojen ansiosta. Ulkomaiset suorat sijoitukset (FDI), jotka tulevat pääasiassa Euroopan unionista, ovat edelleen ulkoisen rahoituksen keskeinen pilari, ja ne keskittyvät erityisesti rahoituspalveluihin (25 %), teollisuuteen (18 %) ja kiinteistöalaan (17 %). Maa on muita EU-maita vähemmän alttiina Yhdysvaltojen vuonna 2025 todennäköisesti korottamille eurooppalaisille vientituotteille asetettaville tulleille. Tämä johtuu Yhdysvaltoihin suuntautuvan tavaraviennin pienestä osuudesta sekä siitä, että palvelusektorin osuus kasvusta on huomattavasti suurempi kuin teollisuussektorin. Liittyessään euroalueeseen vuonna 2023 Kroatia on hyötynyt pääsystä EKP:n yhteisiin valuuttavarantoihin, mikä on vahvistanut merkittävästi sen rahoituskapasiteettia.
Jännittynyt paikallinen poliittinen tilanne
Huhtikuun 2024 parlamenttivaaleissa pääministeri Andrej Plenkovi?n johtama keskusta-oikeistolainen konservatiivinen Kroatian demokraattinen unioni (HDZ) säilytti hallitsevan asemansa huolimatta pienestä paikkamenetyksestä (61 paikkaa aiempien 66:n sijaan yhteensä 151 paikasta). HDZ muodosti koalition äärioikeistolaisen Isänmaallisen liikkeen (14 paikkaa) kanssa pitääkseen Plenkovi?n vallassa kolmannen kauden ajan, kun taas keskusta-vasemmistolainen oppositio vahvisti asemaansa korkean äänestysaktiivisuuden vallitessa. Poliittinen tilanne pysyy jännittyneenä, kun Zoran Milanovi? valittiin 12. tammikuuta 2025 ylivoimaisesti uudelleen tasavallan presidentiksi saatuaan 75 % äänistä. Tämä ylivoimainen voitto on osoitus maan polarisoitumisesta sekä monimutkaisesta yhteistyöstä sosiaalidemokraattisen puolueen Milanovi?n, joka edustaa EU:ta ja Natoa kritisoivia populistisia ja nationalistisia kantoja, ja vakaasti Eurooppa-myönteisen Plenkovi?n välillä. Presidentin rooli on kuitenkin edelleen rajallinen ja luonteeltaan pikemminkin seremoniallinen kuin toimeenpaneva. Heidän ideologiset erimielisyytensä, erityisesti ulkopolitiikassa ja Ukrainan tukemisessa, ilmenevät usein julkisuudessa käydyissä kiistoissa. Seuraavat parlamenttivaalit on suunniteltu pidettäviksi vuonna 2028, ellei parlamenttia hajoteta ennenaikaisesti.
Sosiaalisella rintamalla maa kohtaa suuria väestörakenteellisia haasteita, joihin kuuluvat nopeasti ikääntyvä väestö ja osaavien nuorten merkittävä maastamuutto. Hallitus on ilmoittanut toimenpiteistä syntyvyyden edistämiseksi, mukaan lukien perhe-etuuksien kaksinkertaistaminen. Ulkopolitiikan osalta Kroatialla on rajakiistoja useiden naapurimaiden kanssa, erityisesti Slovenian kanssa Piraninlahden osalta ja Serbian kanssa Tonavan varrella sijaitsevan rajan osalta. Maa on edelleen jakautunut myös Ukrainan tukemiseen liittyen, ja presidentti Milanović kieltäytyi äskettäin hyväksymästä Kroatian osallistumista Naton Ukrainan koulutusoperaatioon.