Kirgisian tasavalta (Kirgisia)

Maahanmuuttajien rahalähetysten kasvu hidastui

Kasvu oli voimakasta vuoteen 2025 asti, ja sitä tukivat Venäjällä asuvien kirgisialaisten ulkomailla asuvien lähettämien rahalähetysten kasvu. Kasvu on hidastunut selvästi tänä vuonna, kun nämä rahavirrat ovat normalisoituneet. Kasvu on kuitenkin edelleen vahvaa, sillä rahalähetykset tukevat edelleen kotitalouksien kulutusta, samalla kun investoinnit ja kullan vienti kasvavat. Kultasektori, jonka tuotanto on elpynyt tänä vuonna, on edelleen merkittävä mutta epävakaa osa BKT:tä. Kumtor, maan suurin kultakaivos (joka aiemmin oli Centerra Goldin omistuksessa ja kansallistettiin vuonna 2022), vastasi 46 %:sta kokonaiskultatuotannosta vuonna 2025 ja edusti lähes 8 %:a BKT:sta. Se tuotti valtiolle noin 546 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria veroina ja osinkoina, mikä vastaa 27 %:a budjettituloista. Kulta-hintojen vaihtelut tekevät kuitenkin sekä viennistä (35 % kokonaisviennistä vuonna 2025 ja 66 % vuonna 2026) että julkisten tulojen kehityksestä erittäin epävakaita. Kasvua vauhdittaa myös rakentaminen (+60 % edellisvuodesta vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä), erityisesti energia-alalla, kuten Suusamyr-Kokomeren- (3,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria) ja Kazarman (6 miljardia Yhdysvaltain dollaria) vesivoimalaitosketjut, Kambarata-1-patohanke (4,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria) sekä kolmetoista pienen vesivoimalaitoksen käyttöönotto vuonna 2026. Myös Kiinan, Kirgisian ja Uzbekistanin välisen rautatien rakentaminen jatkuu.

Vuonna 2022 alkaneen Ukrainan sodan jälkeen kasvua on tukenut myös jälleenviennin laajentuminen Venäjälle, pääasiassa kiinalaisten tavaroiden, mutta myös eurooppalaisten tuotteiden osalta. Euraasian tulliliiton jäsenyyden vuoksi viranomaiset eivät kirjaa näitä kauppavirtoja virallisesti. Tällä tavoin Kirgisian uskotaan kiertävän länsimaiden pakotteita. Arviolta noin 40 % tuonnista (polttoaineita lukuun ottamatta), joka on peräisin pääasiassa Kiinasta, jälleenviedään Venäjälle, mikä luo suoraa toimintaa (merkintä, kokoonpano) ja välillisiä hyötyjä (tullitulot ja kuljetuspalvelut). Euroopan unioni tiukensi kuitenkin kiertämisen estämismekanismin nojalla huhtikuussa 2026 rajoituksia tietyille kaksikäyttötuotteille, kuten radiolaitteille ja kauko-ohjaimille. Vientiin liittyvien tulojen odotetaan siten heikkenevän, mikä vaikuttaa tämän vuoden kasvun hidastumiseen.

Yksityinen kulutus on edelleen keskeinen kasvun veturi (noin +24 % vuonna 2025), jota tukevat reaalipalkkojen nousu (arviolta noin 18 %), luotonannon nopea kasvu (+49 % yksityiselle sektorille vuonna 2025) sekä pitkäaikaisesti korkealla pysyneet rahalähetystulot. Kulutuksen odotetaan kuitenkin hidastuvan tänä vuonna korkeampien energianhintojen ja tiukemman rahapolitiikan seurauksena. Kotimaiset hinnat, jotka ovat erittäin herkkiä ulkoisille olosuhteille kuluttajakorin suuren tuontiosuuden ja vahvan kotimaisen kysynnän vuoksi, ovat nousussa. Inflaation odotetaan pysyvän korkealla tasolla vuosina 2026 ja 2027. Vastauksena tähän Kirgisian tasavallan keskuspankki (NBKR) nosti ohjauskorkoaan 100 peruspistettä 11 prosentista 12 prosenttiin. Koska ohjauskorkojen vaikutus välittyy kuitenkin vain rajallisesti, keskuspankki nojaa ensisijaisesti tiukempaan likviditeetin hallintaan. Samalla, huolimatta merkittävistä valuuttamarkkina-interventioista somin vakauden turvaamiseksi, kansainväliset valuuttavarannot ovat nousseet jyrkästi kullan kertymisen ja arvonnousun ansiosta ja olivat heinäkuussa 2026 noin seitsemän kuukauden tuonnin arvosta.

Kasvavat menot ja pienemmät kultatulot syventävät epätasapainoa

Julkisen talouden rahoitustaseen odotetaan kääntyvän tänä vuonna alijäämäiseksi kultaan liittyvien tulojen heikkenemisen, kiihtyvien investointimenojen (35 % julkisista menoista) ja palkankorotusten vuoksi. Palkkojen korotukset ovat olleet jopa 50 % tietyissä ammateissa, kuten opettajien, lääkäreiden ja virkamiesten keskuudessa, mikä on nostanut palkkakustannusten osuuden kokonaismenoista 37 prosenttiin. Suhteellisen alhaisesta verorasituksesta huolimatta maassa on edelleen erittäin laaja pimeä talous, jonka arvioidaan olevan 19 % BKT:stä ja työllistävän 65 % työvoimasta. Virallisen järjestelmän luominen on välttämätöntä veropohjan laajentamiseksi, vaikka verotulot olivatkin jo noin 22 % BKT:stä vuonna 2025.

Kauppataseessa on suuri alijäämä, joka rasittaa vaihtotaseita ja heijastaa talouden rajallista monipuolistumista. Kirgisia vie pääasiassa kultaa, jalokiviä ja jalostettuja öljytuotteita. Kullan vienti laski jyrkästi vuonna 2025, eikä kullan vientiä kirjattu lainkaan marraskuun 2025 ja toukokuun 2026 välisenä aikana. Viennin kasvua rajoittaa maan sisämaasijainti ja vuoristoinen maasto. Samalla Kirgisia on edelleen vahvasti riippuvainen teollisuustuotteiden tuonnista, jonka osuus kokonaistuonnista on lähes 70 prosenttia. Tuontia ovat erityisesti pääasiassa Kiinasta peräisin olevat koneet, ajoneuvot ja kulutustavarat sekä Venäjältä, Kazakstanista ja Uzbekistanista tuodut öljytuotteet. Tuonnin odotetaan kasvavan maltillisesti sekä vuonna 2026 että 2027. Palvelutase pysyy todennäköisesti lievästi negatiivisena, sillä matkailusta, liikenteestä ja alueellisesta kaupasta saatavat tulot kattavat vain osittain ulkomaisista palveluista suoritettavat maksut. Ulkomailla asuvien lähettämät rahalähetykset kasvoivat 16 % vuonna 2025, osittain ruplan vahvistumisen tukemana. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan ulkomaisilla lainoilla, kauppaluotoilla ja institutionaalisella rahoituksella, kun taas ulkomaiset suorat sijoitukset ovat edelleen vaatimattomia, noin 1,5 % BKT:stä. Lopuksi on todettava, että huolimatta merkittävistä Yhdysvaltain dollarin myynneistä somin tukemiseksi valuuttavarannot ovat kasvaneet huomattavasti kullan hankinnan ja kurssin arvostuksen kautta ja olivat heinäkuussa 2026 noin seitsemän kuukauden tuonnin kattavia. Julkisen talouden ja ulkoisen alijäämän jatkuminen johtaa velkaantumisen kasvuun. Haastava liiketoimintaympäristö rajoittaa ulkomaisten suorien sijoitusten virtaa, joka koostuu pääasiassa kiinalaisista ja venäläisistä sijoituksista tai kultasektoriin keskittyvistä hankkeista.

Kotimainen velka, jonka osuus julkisen velan kokonaismäärästä on 40 %, nousi 11 prosentista BKT:sta 16 prosenttiin vuosina 2024–2025, kun kotimaiset liikepankit ostivat paikallisvaluutassa liikkeeseen laskettuja arvopapereita. Samaan aikaan maa laski liikkeeseen ensimmäisen valtion euro-joukkovelkakirjalainansa vuonna 2025 (700 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), jota seurasi valtion omistaman Eldik Bankin liikkeeseen laskeman 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin euro-joukkovelkakirjalaina. Rahoitus on pääasiassa ulkoista. Ulkomainen julkinen velka koostuu pääasiassa monenvälisistä edullisista lainoista (joista 34 % on Aasian kehityspankin hallussa) ja kahdenvälisistä lainoista. Kiinalaisilla velkojilla on hallussaan 28 % ulkomaisen velan kokonaismäärästä. Velanhoitokustannukset ovat nousussa ja olivat noin 12 % julkisista tuloista vuonna 2025.

Presidentin vallan vahvistuminen ja jatkuva riippuvuus Venäjästä ja Kiinasta

2000-luvun alkupuolella Kirgisiaa kuvattiin usein alueen demokratiamalliksi. Vuosina 2005, 2010 ja 2020 tapahtuneet peräkkäiset vallankumoukselliset tapahtumat heijastavat kuitenkin kansan jatkuvaa tyytymättömyyttä toistuviin autoritaarisiin suuntauksiin. Vuonna 2020 presidentti Sooronbay Jeenbekov erosi virastaan mielenosoitusten painostuksesta, joissa vastustettiin väitettyjä parlamenttivaalien tulosten väärentämistä. Sadyr Japarov voitti tämän jälkeen tammikuussa 2021 pidetyt presidentinvaalit. Huhtikuussa 2021 hän muutti perustuslakia vahvistaakseen presidentin valtaa parlamentin kustannuksella ja mahdollistamaan presidentin uudelleenvalinnan, jolloin aiempi yksi kuusivuotinen toimikausi korvattiin kahdella mahdollisella viisivuotisella toimikaudella. Siitä lähtien hän on pyrkinyt vakiinnuttamaan otettaan poliittisesta elämästä ottamalla käyttöön lainsäädäntöä, joka rajoittaa tiedotusvälineiden vapautta, sekä vainoamalla oppositioaktivisteja ja toimittajia. 30. marraskuuta 2025 pidettyjen ylimääräisten parlamenttivaalien äänestysprosentti oli vain 36, eikä merkittävää oppositiota ollut paikalla, minkä seurauksena presidenttiä kannattavat ehdokkaat saavuttivat murskavoiton ja saivat 90 paikasta 83. Japarovin odotetaan yleisesti voittavan tammikuussa 2027 järjestettävät presidentinvaalit sen jälkeen, kun hänen pitkäaikainen liittolaisensa Kamchybek Tashiev vetäytyi ehdokkuudesta saatuaan tuomion vallankaappausyrityksestä.

Kirgisia kuuluu kolmeen merkittävään alueelliseen järjestöön: Euraasian talousunioniin (EAEU), Venäjän johtamaan Kollektiivisen turvallisuuden sopimusjärjestöön (CSTO) sekä Shanghain yhteistyöjärjestöön (SCO), joka on talous- ja turvallisuusjärjestö, jossa Kiinalla ja Venäjällä on hallitseva rooli. Jäsenyys näissä järjestöissä heijastaa maan läheisiä siteitä sekä Pekingiin että Moskovaan. Entisenä Neuvostoliiton tasavallana Kirgisia on edelleen erittäin riippuvainen Venäjästä rahalähetysten ja polttoainetoimitusten osalta. Venäjä ylläpitää myös merkittävää kulttuurista ja sotilaallista vaikutusvaltaa Bishkekin lähellä sijaitsevan lentotukikohtansa sekä venäjän kielen aseman säilyttämistä koskevan vaatimuksensa kautta. Samalla yhteistyö Kiinan kanssa syvenee edelleen liikenneyhteyksiä ja kauppaa vahvistavien aloitteiden kautta, mikä lisää Kirgisian taloudellista ja poliittista riippuvuutta. Joulukuussa 2025 Kiinan, Kirgisian ja Uzbekistanin välinen rautatiehanke – yksi ”Belt and Road Initiative” -aloitteen lippulaivakäytävistä – saavutti merkittävän virstanpylvään, kun allekirjoitettiin 2,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin rahoitussopimus, joka on osa hankkeen arvioituja 4,7 miljardin dollarin kokonaiskustannuksia.

Suhteet länsimaiden kanssa ovat sen sijaan suhteellisen viileät. Euroopan unioni on pyrkinyt vahvistamaan suhteitaan Biškekiin vuonna 2024 allekirjoitetun laajennetun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (EPCA) avulla. Venäjää vastaan kohdistettujen uusien pakotteiden puitteissa EU otti kuitenkin käyttöön toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan kirgisialaisiin tahoihin ja kohdistuvat kirgisialaiseen pankkiin, kryptovaluutta-alustoihin sekä useisiin yrityksiin, joita epäillään pakotteiden kiertämisen mahdollistamisesta. Kirgisia ylläpitää läheisiä taloussuhteita Kazakstanin ja Uzbekistanin kanssa, jotka ottavat vastaan kirgisialaisia siirtotyöläisiä ja joista on tullut tärkeitä polttoaineen toimittajia. Suhteet Tadžikistaniin ovat perinteisesti olleet jännittyneemmät Ferghanan laaksossa toistuvien rajakiistojen vuoksi. Maaliskuussa 2025 allekirjoitetun sopimuksen odotetaan kuitenkin tuovan lopullisen ratkaisun maiden välisen rajan määrittelyyn.

Viimeisin päivitys: elokuu 2026