Kamerun

Kasvua tukevat kunnianhimoiset infrastruktuurihankkeet

Talouden kasvun odotetaan kiihtyvän hieman vuosina 2025 ja 2026. Kaivostoiminnalla on tässä keskeinen rooli, sillä vuoteen 2027 mennessä on suunniteltu 15 uutta hanketta. Tarkemmin sanottuna rautamalmin louhinta alkoi Grand Zambi -kaivoksella Bipindissä vuoden 2025 alussa, ja ensimmäiset vientitoimitukset odotetaan vuoden toisella puoliskolla. Minim Martapin bauksiittikaivostoiminnan odotetaan alkavan vuonna 2026. Näitä hankkeita, joita johtavat kamerunilainen ja australialainen sijoittaja, täydentää liikenneinfrastruktuurin, erityisesti rautatie- ja tieverkoston, rakentaminen. Kauppajännitteistä johtuva epävarmuus voi kuitenkin vaikuttaa hankkeisiin kielteisesti. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotannon odotetaan kasvavan 23 % pelkästään vuonna 2025, mikä johtuu Sanaga 2 -alustan tuotannon kasvusta ja Hilli Episeyon kelluvan nesteytyslaitoksen laajennuksesta. Sen sijaan öljyntuotannon odotetaan laskevan ikääntyvien öljykenttien ja englanninkielisillä alueilla vallitsevan epävakauden vuoksi, mikä viivästyttää uusien öljykenttien kehittämistä. Myös maatalous tukee kasvua, sillä kaakaon, kahvin ja puuvillan tuotannon odotetaan kasvavan vuodesta 2025 lähtien jalostuslaitosten rakentamisen myötä. Viranomaiset tukevat tätä kehitystä erityisesti viemällä loppuun Kribin syväsataman toisen vaiheen ja ottamalla Nachtigalin vesivoimalaitoksen käyttöön vuoden 2025 alussa. Nämä saavutukset ovat osa vuosien 2020–2030 kansallista kehityssuunnitelmaa (SND-30), jonka tavoitteena on talouden teollistaminen tuonnin korvaamisen ja suurten teollisuuspuistojen perustamisen avulla. Lisäksi liiketoimintaympäristön parantamiseksi on toteutettu verotustoimenpiteitä, kuten veronalennuksia pk-yrityksille ja suuryrityksille sekä kannustimia nuorten työllistämiseen. Julkiset menot, erityisesti lokakuun 2025 presidentinvaaleja edeltävänä aikana, vauhdittavat kasvua väliaikaisesti, vaikka julkisen kulutuksen odotetaankin hidastuvan vaalien jälkeen. Yhdysvaltojen Kamerunin tuotteille asettamien tullien korotus – huhtikuussa 2025 ilmoitettiin 11 prosentin tullista – vaikuttaa suoraan vain vähän, sillä vienti Yhdysvaltoihin oli vuonna 2024 vain 3,6 prosenttia kokonaisviennistä. Lisäksi Kamerun vie pääasiassa tullivapaita tavaroita (raakaöljyä, puutavaraa, kultaa). Kauppasodan välilliset vaikutukset voivat kuitenkin olla merkittävämpiä, erityisesti raaka-aineiden maailmanlaajuisen kysynnän laskun seurauksena.

Inflaation hidastumista on havaittu CFA-frangin vahvistumisen seurauksena suhteessa dollariin sekä elintarvikkeiden ja energian hintojen laskun myötä. Lisäksi kauppasota voi johtaa maailmanlaajuiseen tarjontaylijäämään, ja erityisesti Aasiasta tulevat halvat tuontituotteet saattavat tulvia kotimarkkinoille. Vuosina 2025 ja 2026 inflaation odotetaan lähestyvän asteittain Keski-Afrikan talous- ja rahayhteisön (CEMAC) 3 prosentin tavoitetasoa. Koko alueella havaittu inflaation hidastuminen sekä halu tukea kasvua ja likviditeettiolosuhteita saivat Keski-Afrikan valtioiden keskuspankin (BEAC) laskemaan ohjauskorkoaan 4,5 prosenttiin vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Lisälaskua odotetaan vuoden 2025 lopussa. Rahapolitiikan keventäminen edistää yksityistä kulutusta ja investointeja.

Talousarvion vakauttaminen IMF:n tuella

IMF:n tuella hallitus on jatkanut julkisen talouden vakauttamispolitiikkaansa. Toimenpiteitä toteutetaan useilla rintamilla, ja niistä sovittiin vastineeksi vuonna 2021 myönnetystä nelivuotisesta 835 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoituksesta. Toimenpiteet yhdistävät sekä nykyisten julkisten menojen optimoinnin että julkisten tulojen kasvun (jotka ovat edelleen liian alhaiset) velkasuhteen pienentämiseksi, minkä pitäisi tuottaa tulosta myös ohjelman päättymisen jälkeen heinäkuussa 2025. Tulopuolella tähän liittyy muiden kuin öljytulojen lisääminen laajentamalla veropohjaa, vähentämällä verovapautuksia, parantamalla vero- ja tullihallintoa sekä ottamalla käyttöön uusia veroja (erityisesti rahansiirroista ja uusia erityistulleja CEMAC-alueen ulkopuolelle suuntautuville kansainvälisille lennoille). Öljytulot kuitenkin jatkavat laskuaan öljyn hinnan ja tuotannon alenemisen vuoksi. Vuoden 2025 talouslaissa on myös jatkettu vapaaehtoista ilmoitusohjelmaa vuoden 2026 loppuun asti veropetosten torjumiseksi. Menopuolella julkisen talouden vakauttaminen edellyttää toimintamenojen hallintaa, erityisesti hillitsemällä julkisen sektorin palkkojen nousua ja rekrytointia sekä vähentämällä valtionyrityksille myönnettäviä tukia. Lisäksi hallitus aikoo poistaa asteittain öljytuotteiden tuet, mutta aikoo säilyttää ne ainakin vaaleihin asti. Niiden kustannusten pitäisi kuitenkin pysyä kohtuullisina alhaisempien hintojen ansiosta. Samalla sosiaalimenojen odotetaan kasvavan, sillä hallitus haluaa nostaa sosiaalietuuksia saavien haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien määrän 180 000:sta 210 000:een vuosina 2025–2027. Tavaroihin ja palveluihin kohdistuvat menot, joihin sisältyvät myös vaalimenot, kasvavat myös. Tästä huolimatta alijäämä pysyy alhaisena, ja IMF luonnehtii julkista velkaa kestäviksi.

Ulkomaankaupan osalta rakenteellisesti alijäämäisen vaihtotaseen alijäämän odotetaan kasvavan vuosina 2025 ja 2026. Öljyntuotannon ja -hintojen lasku painaa vientituloja. Kaakaon hintojen nousu sekä rauta- ja LNG-tuotannon kasvu eivät pysty kompensoimaan tätä. Lisäksi kahvi- ja kaakaosektoreilla toteutettavat maatalouden teollistamispyrkimykset eivät tuota odotettuja tuloksia, ja tuotanto jää selvästi alle hallituksen tavoitteiden. Lisäksi tuontitavaroiden ja -palveluiden kysyntä pysyy korkeana kaivosalan ja julkisen infrastruktuurin kehityksen myötä. Alijäämä rahoitetaan pääasiassa ulkomaisilla suorilla sijoituksilla, jotka liittyvät ensisijaisesti kaivostoimintaan. Valuuttavarannot pysyvät riittävällä tasolla (noin neljän kuukauden tuonnin verran).

Presidentinvaalit lykkäävät vallanvaihtoa

Poliittisesti katsoen 92-vuotias Paul Biya, joka on toiminut Kamerunin presidenttinä vuodesta 1982 lähtien, pyrkii kahdeksanteen kauteen 12. lokakuuta 2025 pidettävissä vaaleissa Kamerunin kansan demokraattisen liikkeen (CPDM) lipun alla. Tämä vain pitkittää hänen seuraajansa ympärillä vellovia kysymyksiä, jotka ovat edelleen ratkaisematta ja muodostavat merkittävän poliittisen riskin lähteen. Hänen uudelleenvalintansa on täysin varmaa, kun vahvaa oppositiota ei ole, mutta hänen ikänsä ja heikko terveytensä viittaavat siihen, ettei hän pystyisi suorittamaan vielä yhtä seitsemän vuoden toimikautta loppuun. Ilman selkeää seuraajasuunnitelmaa tämä uhkaa heikentää hänen RDPC-puoluettaan ja laukaista valtataistelun. Armeija voisi sitten hyödyntää syntyvää epävakautta ja järjestää vallankaappauksen. Oppositio, joka on käytännössä vaiennettu, kamppailee olemassaolostaan Biyan ollessa vallassa, varsinkin kun RDPC-puolueen kansanedustajat ovat sopineet lykkäävänsä seuraavaa parlamenttivaalikierrosta (jota perinteisesti boikotoidaan) vuodella, tavoitteenaan rajoittaa Biyaa vastaan kohdistuvaa kilpailua presidentinvaaleissa. Nämä vaalit oli tarkoitus järjestää maaliskuussa 2025.

Lisäksi viranomaiset kamppailevat hillitäkseen separatistien kapinoita maan lounais- ja luoteisosien englanninkielisillä alueilla sekä Boko Haramin ja Isis-järjestön terrori-iskuja kaukoisella pohjoisella alueella, joka rajoittuu Tšadiin, Nigeriaan ja Keski-Afrikan tasavaltaan.

Kansainvälisellä tasolla Kamerun ylläpitää edelleen vahvoja suhteita Ranskaan, joka on sen pitkäaikainen poliittinen ja taloudellinen kumppani. Kiina säilyy merkittävänä talouskumppanina, mikä johtuu kiinalaisten yritysten kasvavasta läsnäolosta muun muassa rakennus-, rautakaivos- ja maatalousaloilla sekä Kiinan hallituksen tukemista lainoista infrastruktuurihankkeisiin. Lisäksi Kiina ilmoitti kesäkuussa 2025 poistavansa kokonaan tullimaksut 53 afrikkalaisesta maasta peräisin olevilta vientituotteilta. Turvallisuuden osalta Yaoundé ylläpitää suhteitaan Venäjään ja uusitsi vuonna 2022 sotilaallisen yhteistyönsä viideksi vuodeksi. Yhdysvallat kieltäytyy tällä hetkellä ottamasta Kamerunia takaisin Afrikan kasvumahdollisuuksia koskevan lain (AGOA) piiriin, josta se on ollut poissuljettuna vuodesta 2019 lähtien englanninkielisen vähemmistön oikeuksien loukkaamisen vuoksi. Tämä mahdollistaisi Kamerunille etuoikeutetun pääsyn Yhdysvaltain markkinoille. Päätös Kamerunin poissulkemisesta ohjelmasta arvioidaan kuitenkin uudelleen syyskuussa 2025, edellyttäen että ohjelma uusitaan.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2025