Amerikan Yhdysvallat
Saudi Arabia
Intia
Irak
Eurooppa
Kiina
Yhdistyneet ArabiemiirikunnatGeopoliittiset vastatuulet painavat kasvunäkymiä
Iranin konfliktista johtuvien alueellisten jännitteiden kiristyessä Jordanian talouskasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2026. Korkeat geopoliittiset riskit vaikuttavat todennäköisesti sijoittajien luottamukseen, matkailutulojen määrään (jotka muodostavat 10–12 % BKT:stä) sekä kauppatoimintaan. Matkailualan, joka on keskeinen valuuttatulojen, työllisyyden ja palvelusektorin toiminnan lähde, odotetaan joutuvan paineen alle, kun geopoliittiset jännitteet painavat matkustuskysyntää. Tämä rajoittaisi alan osuutta kasvuun ja lisäisi Jordanian riippuvuutta ulkoisesta rahoituksesta aikana, jolloin julkisen talouden ja ulkoisen talouden epätasapainot ovat edelleen suuria.
Inflaation odotetaan pysyvän suhteellisen hillittynä vuonna 2026, vaikka alueellisista geopoliittisista jännitteistä aiheutuu inflaatiota kiihdyttäviä riskejä. Iraniin liittyvä konflikti aiheuttaa todennäköisesti tarjontapuolen häiriön, erityisesti energian, kuljetusten ja elintarvikkeiden kustannusten nousun kautta. Maailmanlaajuisesti nousevat öljyn hinnat todennäköisesti nostavat kotimaisia polttoainekustannuksia, ja korkeammat kuljetuskustannukset sekä logistiset pullonkaulat voivat johtaa laajempiin hinnankorotuksiin. Lisäksi Jordanian voimakas riippuvuus tuontielintarvikkeista ja maataloustuotteista altistaa sen maailmanlaajuisten raaka-ainehintojen, erityisesti viljan, kasviöljyjen ja lannoitteiden, hintavaihteluille. Reaalitulojen lasku yhdistettynä noin 21 prosentin korkeaan työttömyysasteeseen ja odotettua tiukempaan rahapolitiikkaan (Yhdysvaltain keskuspankin linjan mukaisesti) heikentäisi yksityisen kulutuksen osuutta BKT:sta.
Paineet kasautuvat julkisen talouden ja ulkoisen talouden näkymiin
Jordanian julkisen talouden tilanteen odotetaan pysyvän kireänä taloudellisen toiminnan heikkenemisen ja matkailun hidastumisen vuoksi, mikä vaikuttaa negatiivisesti verotulojen keräämiseen. Samaan aikaan menopaineiden odotetaan jatkuvan. Suurta osaa menoista on vaikea sopeuttaa lyhyellä aikavälillä julkisen sektorin palkkojen, korkomaksujen ja sosiaalisten tulonsiirtojen jäykkyyden vuoksi. Samaan aikaan korkeammat energiakustannukset ja tarve ylläpitää sosiaalitukea todennäköisesti jarruttavat julkisen talouden vakauttamistoimia, minkä seurauksena lainanottotarve pysyy suurena ja julkinen velka jatkaa nousuaan. Kansainvälisten kumppaneiden jatkuvan tuen odotetaan tarjoavan jonkin verran puskuria, mutta julkisen talouden puskurit ovat rajalliset, mikä lisää alttiutta ulkoisille häiriöille. IMF:n ohjelma etenee suunnitellusti, ja huhtikuussa 2026 maksetaan noin 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Ulkopuolelta tulevat paineet todennäköisesti kiristyvät maailmanlaajuisten energianhintojen nousun, matkailutulojen heikkenemisen ja ulkomailta tulevien rahalähetysten vähenemisen vuoksi. Nämä tekijät todennäköisesti laajentavat vaihtotaseen alijäämää. Vaikka rahalähetykset ovat edelleen keskeinen valuuttatulon lähde Jordaniassa (noin 7–8 % BKT:stä), niiden virran odotetaan heikkenevän vuonna 2026 turvallisuuskysymysten aiheuttaman taloudellisen toiminnan hidastumisen vuoksi. Samalla maan rakenteellinen riippuvuus tuonnista ja rajallinen kyky vähentää kysyntää haittaavat sen sopeutumiskykyä. Alueellisten kauppareittien häiriöt, mukaan lukien mahdolliset riskit Punaisenmeren merenkululle, voivat vaikuttaa entisestään kauppavolyymien kehitykseen ja nostaa logistiikkakustannuksia. Koska Jordania on riippuvainen ainoasta merisatamastaan Aqabasta, mahdolliset häiriöt Punaisenmeren merenkulkureiteillä vaikuttaisivat merkittävästi kauppavirtoihin, tuontikustannuksiin ja ulkoiseen tasapainoon. Näin ollen ulkoisen tasapainon odotetaan heikkenevän, mikä vahvistaa Jordanian riippuvuutta jatkuvasta rahoituksesta makrotaloudellisen vakauden ylläpitämiseksi.
Kasvavat geopoliittiset paineet
Vaikka Jordanian kotimainen poliittinen tilanne on edelleen suhteellisen vakaa, taustalla olevat sosioekonomiset paineet muodostavat edelleen riskejä. Korkea työttömyys, erityisesti nuorten keskuudessa, yhdistettynä heikkoon tulojen kasvuun ja nouseviin elinkustannuksiin lisää yhteiskunnallisten levottomuuksien riskiä. Hallituksen rajallinen finanssipoliittinen liikkumavara rajoittaa sen kykyä suojella kotitalouksia taloudellisilta iskuilta. Tämä tekee politiikan muutoksista, kuten tukiuudistuksista (esim. energia- ja elintarviketukien verorasituksen keventäminen), poliittisesti herkkiä, sillä ne nostaisivat suoraan elinkustannuksia ja saattaisivat herättää kansalaisten tyytymättömyyttä. Lisäksi rakenteelliset haasteet, kuten hallinnon tehottomuus ja korruptiokäsitykset, voivat hidastaa uudistusten vauhtia ja heikentää sijoittajien luottamusta. Vaikka institutionaalinen vakaus todennäköisesti säilyy, nämä tekijät viittaavat hauraaseen tasapainoon, jota talouden edelleen heikkeneminen voisi uhata.
Maa on strategisen sijaintinsa vuoksi erittäin alttiina alueellisille geopoliittisille kehityskuluille. Iranin konfliktin yhteydessä kärjistyvät jännitteet aiheuttavat merkittäviä riskejä matkailulle, sijoittajien luottamukselle ja kaupalle, sillä ne lisäävät turvallisuusriskejä ja alueellista epävakautta. Vaikka kansainvälisten kumppaneiden tuen odotetaan jatkuvan, muuttuvat geopoliittiset painopisteet voivat vaikuttaa ulkoisen avun laajuuteen ja ehtoihin sekä lisätä epävarmuutta näkymiin.