Itävalta

Pysähtyneisyyden jälkeen hieman kasvua

Itävallan talous on hitaasti toipumassa toisen tasavallan historian pisimmästä taantumasta. Kahden vuoden negatiivisen kasvun jälkeen BKT vakiintui vuoden 2024 lopulla ja vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Talouden kasvun odotetaan olevan vaatimattomaa vuoden 2025 toiselta puoliskolta lähtien, ja kasvuvauhdin odotetaan kiihtyvän hieman vuoden 2026 aikana. Yksityisen kulutuksen odotetaan vaikuttavan merkittävästi tähän kasvuun, sillä ostovoiman ja kuluttajien luottamuksen odotetaan parantuvan edelleen, vaikkakin varovaisesti. Itävallassa palkat, eläkkeet ja eläke-etuudet tarkistetaan inflaation mukaan yhden vuoden viiveellä. Vuoden 2024 työehtosopimusneuvottelujen seurauksena nimellispalkat nousivat voimakkaasti 8,5 %, minkä jälkeen Itävallan keskuspankki ennustaa nimellispalkkojen nousevan 3,8 % vuonna 2025 ja 2,7 % vuonna 2026. Inflaation huomioimisen jälkeen tämä tarkoittaa, että reaalipalkkojen kasvu oli 5,3 % vuonna 2024 – ensimmäinen kasvu vuodesta 2019 lähtien – ennen kuin se tasaantui vuosina 2025 ja 2026 tasolle 0,4 % ja 0,5 %, mikä olisi silti yli pitkän aikavälin keskiarvon, joka on 0,3 %. Itse asiassa inflaatio on jälleen noussut huomattavasti vuoden 2024 lopusta lähtien. Yksi syy tähän on sähkön hintakaton päättyminen ja muiden energian hintoja tukevien toimenpiteiden päättyminen vuoden 2025 alussa, mikä on aiheuttanut kotitalouksien energiakustannusten merkittävän nousun. Lisäksi KlimaTicketin (vuosilippu, joka oikeuttaa julkisen liikenteen käyttöön koko Itävallassa) hintaa korotettiin 19 % elokuussa 2025. Vuodesta 2026 lähtien inflaatiopaineiden pitäisi jälleen hieman hellittää, kun energian hinnat normalisoituvat edellisvuoteen verrattuna. Palvelujen hinnat jäävät kuitenkin todennäköisesti edelleen paineen alle, koska ne ovat erittäin työvoimavaltaisia, ja myös KlimaTicket tulee kallistumaan 8 %. Lopuksi ostovoimaan vaikuttaa ilmastobonusten maksamisen lopettaminen (korvaus yksityistalouksille hiilidioksidipäästöjen hinnoittelusta, joka voi vaihdella 145–290 euroa henkilöä kohti vuodessa sijainnista riippuen); bonuksia maksettiin viimeksi helmikuussa 2025. Kun otetaan huomioon yksityistalouksien säästämisasteen kasvu kahden viime vuoden aikana, näiden lisäkustannusten pitäisi tasoittua säästöjen lievällä vähenemisellä.

Myös rakennusinvestoinnit antavat todennäköisesti pienen positiivisen sysäyksen, erityisesti vuodesta 2026 lähtien. Vuoden 2025 alussa asuntorakentamisen lainakysynnässä tapahtui huomattava piristys Euroopan keskuspankin (EKP) kevyemmän rahapolitiikan seurauksena. Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla EKP laski ohjauskorkoaan (talletuskorkoa) yhteensä 0,5 prosenttiyksikköä 2 prosenttiin, jota pidetään neutraalina tasona. Euroalueen vaatimattoman talouskasvun ja vakaiden inflaationäkymien vuoksi korkoa saatetaan laskea vielä kahdesti 25 peruspistettä kerrallaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Vaikka ohjauskorko todennäköisesti pysyy muuttumattomana vuonna 2026, kahta uutta laskua ei voida sulkea pois, jos elpyminen jatkuu hitaana. Tämä tukee rakennusalan kysyntää, erityisesti asuntorakentamisen osalta, vuodesta 2026 lähtien. Sen sijaan yritysten investointien laitteisiin ja koneisiin odotetaan laskevan valmistavan teollisuuden alhaisen kapasiteetin käyttöasteen vuoksi. Itävallan tuotteiden ulkomainen kysyntä (noin 50 % kaikista paikallisesti tuotetuista tavaroista viedään ulkomaille) pysynee rajallisena. Koska työvoimakustannukset ovat nousseet voimakkaasti verrattuna Euroopan keskiarvoon, itävaltalaisten tuotteiden hintakilpailukyky on heikentynyt viime vuosina. EU:n ja Yhdysvaltojen välistä kauppasopimusta ympäröi edelleen epävarmuutta, sillä tämän raportin kirjoittamishetkellä virallista kauppasopimusta ei ole olemassa, lukuun ottamatta poliittista sopimusta, jossa Yhdysvaltojen tuontitullit EU:n tavaroille on asetettu 15 prosenttiin. Tämä tulli koskee autoja ja autonosia sekä lääkkeitä, mutta ei terästä, alumiinia eikä kuparia, joiden tulliksi on vahvistettu 50 %. Poikkeuksia on muutamia, esimerkiksi lentokoneiden, geneeristen lääkkeiden ja kemiallisten lähtöaineiden osalta.

Yhdysvallat on Itävallan toiseksi suurin vientikohde, jonka osuus maan viennistä on 8,2 %: Atlantin yli viedään pääasiassa koneita, lääketeollisuuden laitteita ja autonosia. Itävallan vientiin vaikuttaa kuitenkin myös Saksan talouskehitys, sillä naapurimaa on ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Vaikka Saksan kasvun odotetaan olevan hidasta (erityisesti vuonna 2026) ja sen puolustus- ja infrastruktuurimenojen kasvavan, itävaltalaiset yritykset voivat hyötyä tästä vain rajoitetusti, sillä Itävallalla ei ole merkittävää puolustusteollisuutta. Lisäksi valtio on alkanut toteuttaa tiukkaa säästöpolitiikkaa. Näin ollen julkisen sektorin tuen ei odoteta vauhdittavan kasvua vuosina 2025 ja 2026.

EU:n alijäämämeneettely käynnistyi

Vielä vähän aikaa sitten Itävaltaa pidettiin yhtenä EU:n säästäväisimmistä maista. Tilanne muuttui vuonna 2025. Heinäkuussa 2025 EU käynnisti liiallisen alijäämän menettelyn. Vuoden 2024 jo ennestään korkean alijäämän jälkeen vuonna 2025 alijäämä ylittää jälleen Maastrichtin kriteerin, joka on 3 % nimellisestä BKT:stä, mikä nostaa kokonaisvelan entisestään yli EU:n 60 %:n enimmäistavoitteen. Vaikka alijäämän pitäisi supistua vuonna 2026, se ei riitä EU:n 3 prosentin tavoitteen saavuttamiseen vuoteen 2028 mennessä. Viime vuosien poikkeuksellisen korkea velkataso johtuu energiahintakriisin aiheuttamasta korkeasta inflaatiosta sekä eläkkeiden, sosiaalietuuksien ja julkisen sektorin henkilöstökustannusten automaattisesta mukauttamisesta. Vastauksena tähän hallitus on käynnistänyt mittavan vakauttamisohjelman. Ilmastohankkeisiin kohdistuvien säästöjen (ilmastobonuksen poistaminen ja tukien leikkaukset sekä ministeriöiden säästöt) lisäksi hallitus päätti lakkauttaa valtion rahoittaman täydennyskoulutusvapaajärjestelmän ja tehdä muutoksia eläkejärjestelmään. Kesäkuusta 2025 lähtien eläkeläisten sairausvakuutusmaksuja korotetaan, ja vuodesta 2026 alkaen varhaiseläkkeelle voi jäädä vasta 63-vuotiaana (aiemman 62 vuoden sijaan) ja vähintään 42 vuoden vakuutusajan jälkeen (aiemman 40 vuoden sijaan). Lisäksi uudet eläkeläiset saavat vain 50 % automaattisesta inflaatiotarkistuksesta. Vaikutus talousarvioon on vuonna 2025 rajallinen, sillä inflaatiotarkistus ja korkeat korkokustannukset tasapainottavat menoleikkauksia. Erityisesti eläkeuudistuksen vaikutukset alkavat näkyä hitaasti vuodesta 2026 lähtien ja toteutuvat täysimääräisesti vuonna 2027. Tämän seurauksena budjettivaje pienenee hitaasti, ja velkasuhde kasvaa edelleen.

Itävallan vaihtotaseen ylijäämä kasvoi huomattavasti vuonna 2024, mikä johtui tavarakaupan taseen voimakkaasta paranemisesta suotuisampien kaupan ehtojen ansiosta. Viennin pessimistisempien näkymien vuoksi tavarakaupan ylijäämän odotetaan pienenevän vuosina 2025 ja 2026. Tätä pitäisi osittain tasapainottaa palvelukaupan vahvan ylijäämän jatkuminen, mikä johtuu erittäin vahvasta matkailijamäärästä. Ensisijaisen tulotaseen (ulkomaisista sijoituksista saatavien tulojen saldo) tai toissijaisen tulotaseen alijäämän (joka johtuu pääasiassa ulkomaalaisten työntekijöiden rahalähetyksistä ja kansainvälisille järjestöille suoritettavista maksuista) osalta ei odoteta suuria muutoksia.

Candy-koalitio paineen alla

Konservatiivisen kristillisdemokraattisen ÖVP:n Christian Stocker on nykyinen liittokansleri ja johtaa ÖVP:n, sosiaalidemokraattisen SPÖ:n ja liberaalin NEOS:n muodostamaa Candy-koalitiota. Koalition nimi viittaa puolueiden väreihin: turkoosiin, punaiseen ja vaaleanpunaiseen. Koalitio muodostettiin vasta pitkällisten neuvottelujen jälkeen, jotka seurasivat syyskuun 2024 Nationalratin vaalituloksia ja äärioikeistolaisen FPÖ:n murskavoittoa. Kyseessä oli FPÖ:n ensimmäinen vaalivoitto kansallisella tasolla Itävallan nykyaikaisessa historiassa. FPÖ onnistui parantamaan vuoden 2019 tulostaan huikealla 12,7 prosenttiyksiköllä 28,9 prosenttiin, mikä antoi puolueelle 57 paikkaa yhteensä 183 paikasta. Suurin osa FPÖ:n lisääänistä tuli konservatiiviselta kristillisdemokraattiselta ÖVP:ltä, jonka äänimäärä laski edellisiin vaaleihin verrattuna 11,2 prosenttiyksikköä 26,3 prosenttiin, mikä antoi sille 51 paikkaa. Alun perin kaikki Nationalratin puolueet sulkivat pois kaikenlaisen yhteistyön FPÖ:n kiistanalaisen äärioikeistolaisen johtajan Herbert Kicklin kanssa. Tämän seurauksena liittopresidentti Alexander Van der Bellen antoi toiseksi tulleelle ÖVP:lle tehtäväksi aloittaa koalitio-neuvottelut. ÖVP otti yhteyttä SPÖ:hen ja Neosiin. Vuoden 2025 alussa Neos vetäytyi neuvottelupöydästä valittaen SPÖ:n ja ÖVP:n haluttomuutta suurempiin uudistuksiin. Sitten, ÖVP:n johdon vaihdoksen jälkeen, konservatiivit kääntyivät FPÖ:n puoleen koalitioneuvotteluja varten, mutta nekin epäonnistuivat, sillä FPÖ ei ollut valmis tekemään kompromisseja. Vaihtoehtona näille kahdelle koalitio-optiolle olisi ollut uudet vaalit, joissa mielipidemittausten mukaan FPÖ olisi saanut entistä suuremman ääniosuuden, joten ”Candy-koalition” puolueet aloittivat neuvottelut uudelleen ja muodostivat hallituksen maaliskuussa 2025 sovittuaan eräiden verouudistusten toteuttamisesta.

On epäselvää, pystyykö ”Candy-koalitio” selviytymään koko vaalikauden ajan seuraaviin, vuonna 2029 pidettäviin vaaleihin asti. Vaikka puolueet sopivat veronkorotuksista ja menoleikkauksista vuosina 2025 ja 2026, ne eivät ole vielä viimeistelleet seuraavien vuosien talousarviosuunnitelman yksityiskohtia. Yleisesti ottaen ÖVP ja (osittain) NEOS kannattavat veronalennuksia, kun taas SPÖ ajaa veronkorotuksia. Lisäksi kaikki puolueet sopivat maahanmuuttopolitiikan tiukentamisesta ja ehdottivat suunnitelmaa, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön pysyvä kiintiöjärjestelmä perheenyhdistämiselle. Puolueita painostaa FPÖ:n kannatuksen entistä voimakkaampi kasvu: puolueen kannatus nousi kesän 2025 mielipidemittauksissa 34 prosenttiin (verrattuna edellisten vaalien 29 prosenttiin). Samaan aikaan ÖVP:n kannatus laski hieman 22 prosenttiin, vaikka puolue on edelleen toisella sijalla.

Maksut

SWIFT- ja SEPA-tilisiirtoja (EU:n sisällä) käytetään yleisesti kotimaisissa ja kansainvälisissä maksutapahtumissa, ja ne tarjoavat kustannustehokkaan, nopean ja turvallisen maksutavan.

Vekselit ja, vähemmässä määrin, sekit ovat yleisimpiä rahoitus- tai maksutakuuvälineitä. Niitä ei kuitenkaan käytetä laajalti eikä suositella, koska ne eivät aina ole tehokkain maksutapa. Vekselien on täytettävä suhteellisen tiukat pakolliset kriteerit ollakseen päteviä, mikä estää liikemiehiä käyttämästä niitä. Samaan aikaan sekkien ei tarvitse olla katettuja varoilla niiden myöntämispäivänä, mutta niiden on oltava katettuja esittämispäivänä. Pankit palauttavat yleensä katteettomat sekit niiden myöntäjille, jotka voivat myös keskeyttää maksun omasta aloitteestaan pelkäämättä rikosoikeudellisia seuraamuksia tämän järjestelmän väärinkäytöstä.

Perintä

Perintäprosessi alkaa pääsääntöisesti siitä, että velalliselle lähetetään kirjattuna kirjeenä maksumuistutus, jossa muistutetaan hänen velvollisuudestaan maksaa maksamaton summa sekä myyntisopimuksessa tai myyntiehdoissa määrätty viivästyskorko.

Jos sopimuksessa ei ole korkoklausulia, 1.8.2002 alkaen puolivuosittain sovellettava korko on Itävallan keskuspankin peruskorko, joka lasketaan Euroopan keskuspankin jälleenrahoituskorkoon perustuen ja johon lisätään kahdeksan prosenttiyksikköä.

NOPEUTETTU MENETTELY

Jos vaatimus on varma, määrältään selvä ja kiistaton, velkoja voi hakea käräjäoikeudelta pikamenettelyä (Mahnverfahren) valmiilla lomakkeella. Tämän tyyppisissä pikamenettelyissä toimivaltainen käräjäoikeus käsittelee nopeutetusti tavanomaiset saatavat, joiden määrä on enintään 75 000 euroa (aiemmin 30 000 euroa).

Tässä menettelyssä tuomari määrää velallisen maksamaan vaaditun summan sekä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. Jos velallinen ei valita määräyksestä (Einspruch) neljän viikon kuluessa päätöksen tiedoksiannosta, määräys on täytäntöönpanokelpoinen suhteellisen nopeasti.

Maksamattomien vekselien osalta on olemassa erityismenettely (Wechselmandatsverfahren), jossa tuomioistuin toimittaa velalliselle välittömästi määräyksen, jossa velallista kehotetaan suorittamaan velka kahden viikon kuluessa. Jos velallinen kuitenkin kiistää vaatimuksen, asia käsitellään tavanomaisen oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti.

Jos velallisella on varallisuutta muissa EU-maissa, velkoja voi pyytää Wienin kauppatuomioistuinta antamaan kiistattomista veloista eurooppalaisen maksumääräyksen, joka on täytäntöönpanokelpoinen kaikissa EU-maissa (Tanskaa lukuun ottamatta).

TAVANOMAISET OIKEUSMENETTELYT

Jos sovintoon ei päästä tai jos vaatimus kiistetään, viimeisenä vaihtoehtona on nostaa tavanomainen kanne (Klage) käräjäoikeudessa (Bezirksgericht) tai alueellisessa tuomioistuimessa (Landesgericht) riippuen vaatimuksen määrästä tai riidan luonteesta. Vastaajilla on neljä viikkoa aikaa esittää omat perustelunsa.

Alueoikeuksissa vastaajien odotetaan esittävän omat perustelunsa vastauksena haasteeseen, ja heillä on siihen neljä viikkoa aikaa.

Ainoastaan Wienin piirikunnassa toimii erillinen kauppatuomioistuin (Handelsgericht), joka käsittelee kauppaoikeudellisia asioita (kauppariidat, epäreilun kilpailun kanteet, maksukyvyttömyyshakemukset jne.).

Oikeudenkäynnin alustavassa vaiheessa osapuolten on toimitettava kirjalliset todisteet ja esitettävä vaatimuksensa. Tuomioistuin tekee sitten päätöksen sille esitettyjen tosiseikkojen perusteella, mutta ei tutki asioita omasta aloitteestaan. Pääkäsittelyssä tuomari tutkii toimitetut kirjalliset todisteet ja kuulee osapuolten perusteluja sekä todistajien lausuntoja. Täytäntöönpanomääräys voidaan yleensä saada ensimmäisessä oikeusasteessa noin kymmenen–kaksitoista kuukauden kuluessa. Siviiliprosessilain mukaan oikeudenkäynnin voittanut osapuoli on oikeutettu saamaan hävinneeltä osapuolelta täyden korvauksen kaikista aiemmin aiheutuneista välttämättömistä oikeudenkäyntikuluista.

0

0

0

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Tuomio tulee täytäntöönpanokelpoiseksi, kun se on lainvoimainen. Jos velallinen ei noudata tuomioistuimen tuomiota, tuomioistuin voi antaa takavarikointimääräyksen tai ulosmittaamismääräyksen. Vaihtoehtoisesti tuomioistuin voi takavarikoida ja myydä velallisen omaisuutta.

Ulkomaisissa tuomioissa olosuhteet voivat vaihdella tuomion antaneen maan mukaan. EU-maiden osalta EU-tuomion täytäntöönpanon kaksi pääasiallista menetelmää ovat eurooppalainen täytäntöönpanomääräys tai Bryssel I -asetuksen säännökset. EU:n ulkopuolisten maiden osalta tuomiot tunnustetaan ja pannaan täytäntöön edellyttäen, että tuomion antanut maa on solminut kansainvälisen sopimuksen Itävallan kanssa.

Insolvenssimenettelyt

TUOMIOISTUIMEN ULKOPUOLISET MENETTELYT

Tuomioistuimen ulkopuoliset saneerauspyrkimykset ja neuvottelut edeltävät yleensä maksukyvyttömyysmenettelyjä. Ne ovat keino saada pääomarakenteen vahvistamiseen tarkoitettuja lainoja vastineeksi vakuudellisen velkojan asemasta.

RAKENNEUUDISTUS

Rakenneuudistusmenettelyn edellytyksenä on, että velallinen hakee menettelyn aloittamista ja toimittaa samalla rakenneuudistussuunnitelman. Menettelyä hoidetaan joko velallisen omalla hallinnolla tai hallintoviranomaisen toimesta. Itsehallinnoidussa saneerauksessa velallisen on jätettävä itsehallinnointihakemus, johon on liitettävä vaaditut asiakirjat sekä saneeraussuunnitelma, jossa varataan vähintään 30 prosentin osuus.

SELVITYSTOIMENPITEET

Selvitystilan menettelyn tavoitteena on toteuttaa eri velkojien oikeudet tasapuolisesti. Menettelyä johtaa konkurssipesän pesänhoitaja, joka ottaa liiketoiminnan hallintaansa, myy omaisuuden ja jakaa tuoton velkojien kesken.

OMISTUSOIKEUDEN PIDÄTTÄMINEN

Saksan tapaan omistusoikeuden pidätys on sopimukseen sisältyvä kirjallinen ehto, jonka mukaan toimittaja pidättää omistusoikeuden toimitettuihin tavaroihin, kunnes ostaja on maksanut hinnan kokonaan. Tämä tapahtuu yleensä jollakin seuraavista kolmesta tavasta:

yksinkertainen omistusoikeuden pidätys: toimittaja säilyttää omistusoikeuden toimitettuihin tavaroihin, kunnes ostaja on maksanut hinnan kokonaan;

laajennettu omistusoikeuden pidätys: omistusoikeuden pidätys ulottuu myöhemmin myytäviin tavaroihin; ostaja siirtää alkuperäiselle toimittajalle saatavat, jotka syntyvät tavaroiden jälleenmyynnistä kolmannelle osapuolelle;

laajennettu omistusoikeuden pidätys: omistusoikeuden pidätys ulottuu tavaroista, jotka on jalostettu uudeksi tuotteeksi, ja alkuperäinen toimittaja pysyy omistajana tai yhteisomistajana toimituksensa arvon verran.

Viimeksi päivitetty: elokuussa 2025