Eurooppa
Amerikan Yhdysvallat
Yhdistyneet kuningaskunnat
Norja
Tanska
KiinaKasvua tukevat kotimainen kysyntä ja matkailu
Islannin talous kasvaa maltillisesti vuonna 2026, ja kasvun odotetaan jatkuvan myös vuonna 2027. Kasvua tukevat vakaa kotitalouksien kulutus, viennin kasvu ja vahvat julkiset investoinnit. Talouskasvu kiihtyi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä johtui pääasiassa kauppataseen paranemisesta ja odotettua vilkkaammasta matkailutoiminnasta. Vaikka korkea inflaatio painaa edelleen kuluttajien luottamusta, vakaa työmarkkinatilanne ja kasvavat julkiset investoinnit infrastruktuuriin, teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan tukevat todennäköisesti kotimaista kysyntää.
Inflaatio on edelleen talouden suurin haaste. Hintapaineet ovat osoittautuneet odotettua sitkeämmiksi asunto-, liikenne- ja elintarvikekustannusten nousun vuoksi, mikä on saanut Islannin keskuspankin pitämään rahapolitiikkansa suhteellisen tiukkana. Tämän seurauksena korkotaso pysyy todennäköisesti korkealla, kunnes saadaan selkeämpiä merkkejä siitä, että inflaatio on kestävällä tavalla lähestymässä tavoitetta. Inflaation odotetaan kuitenkin hidastuvan asteittain vuoden 2027 aikana, mikä tukee kotitalouksien ostovoimaa ja mahdollistaa rahapolitiikan keventämisen. Yritysten investoinnit heikkenevät vuonna 2026 luottamuksen heikkenemisen ja korkeampien rahoituskustannusten vuoksi, vaikka tätä kompensoi osittain julkisen sektorin investointien jatkuva kasvu.
Ulkomainen kysyntä tukee edelleen taloutta yleisesti. Matkailu, kalastus, vesiviljely ja alumiinituotanto tukevat edelleen vientiä, kun taas Islannin runsaat uusiutuvat energiavarat auttavat ylläpitämään energiaintensiivisten teollisuudenalojen kilpailukykyä. Matkailijoiden määrä on pysynyt vahvana vuonna 2026, vaikka matkakustannusten nousu maailmanlaajuisesti saattaa hillitä alan kasvua. Kalatalousalaa haittaavat jonkin verran makrillin kiintiöiden pienentyminen, kun taas alumiinivienti on elpynyt vuoden 2025 lopun tuotantohäiriöiden jälkeen. Kaiken kaikkiaan viennin odotetaan vaikuttavan myönteisesti kasvuun vuosina 2026 ja 2027, ja sitä tukevat Islannin laajat kauppayhteydet Eurooppaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, Yhdysvaltoihin ja muihin keskeisiin markkinoihin.
Ulkomaankaupan alijäämä on edelleen heikkous julkisen talouden kohentumisesta huolimatta
Islannin vaihtotaseen odotetaan pysyvän alijäämäisenä vuosina 2026 ja 2027, mikä johtuu vahvasta tuontikysynnästä, matkailutulojen vaihteluista sekä vientipohjan suhteellisen pienestä koosta ja keskittymisestä. Vaikka viennin kasvu ja tuonnin hidastuminen parantavat ulkoista tasetta viime vuosiin verrattuna, Islanti on edelleen alttiimpi maailmanlaajuisen kysynnän ja raaka-ainemarkkinoiden muutoksille kuin monet muut Pohjoismaat.
Julkinen talous kuitenkin paranee edelleen. Julkisen velan odotetaan laskevan asteittain ennustejaksolla, kun talouskasvu tukee verotuloja ja julkisen talouden vakauttaminen jatkuu. Vaikka julkiset menot ovat edelleen korkealla tasolla ja painottuvat terveydenhuoltoon, infrastruktuuriin, koulutukseen ja innovaatioihin, julkisen velan ennustetaan laskevan sekä vuonna 2026 että 2027. Moniin muihin kehittyneisiin talouksiin verrattuna Islannin julkisen talouden tilanne on edelleen vakaa, mikä antaa päätöksentekijöille joustavuutta reagoida taloudellisiin häiriöihin tarvittaessa.
Hallitus asettaa etusijalle julkisen talouden vakauden, asuntopolitiikan ja Eurooppa-keskustelun
Islannin poliittinen tilanne on pysynyt vakaana sen jälkeen, kun pääministeri Kristrún Frostadóttirin johtama koalitiohallitus muodostettiin joulukuun 2024 vaalien jälkeen. Hallitukseen kuuluvat Sosiaalidemokraattinen liitto, Uudistuspuolue (Viðreisn) ja Kansanpuolue, mikä takaa parlamentaarisen enemmistön ja suhteellisen vakaan perustan päätöksenteolle. Koalition painopisteitä ovat asumisen kohtuuhintaisuuden parantaminen, julkisten palvelujen vahvistaminen, taloudellisen vakauden tukeminen sekä investointien vauhdittaminen infrastruktuuriin, innovaatioihin ja vihreään siirtymään. Seuraavat parlamenttivaalit on järjestettävä viimeistään marraskuussa 2028.
Vuoden 2026 keskeinen poliittinen tapahtuma on elokuussa järjestettävä kansanäänestys siitä, pitäisikö Islannin jatkaa neuvotteluja Euroopan unionin jäsenyydestä. Vaikka äänestys koskee liittymisneuvottelujen uudelleen aloittamista eikä itse EU:hun liittymistä, sen odotetaan muovaavan maan pitkän aikavälin suhteita Eurooppaan ja sillä voi olla vaikutuksia kauppaan, kalastukseen ja sääntelyn yhdenmukaistamiseen. Kysymys on edelleen poliittisesti herkkä, etenkin kun otetaan huomioon aiemmat erimielisyydet kalastuspolitiikasta aikaisemmissa liittymisneuvotteluissa. Eurooppakeskustelun ohella hallitus keskittyy edelleen inflaation hillitsemiseen, elinkustannuspaineiden lieventämiseen ja kestävän julkisen talouden aseman ylläpitämiseen. Myös ilmastopolitiikka on edelleen asialistalla korkealla, ja hallituskoalitio on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2040 mennessä samalla kun se turvaa keskeisten vientiteollisuudenalojen kilpailukyvyn.