Irak

Kasvunäkymät ovat vaisut, kun poliittinen tuki on rajallista ja riippuvuus öljystä on suuri

Irakin talouden ennustetaan supistuvan hieman vuonna 2025, mikä johtuu jatkuvista öljyntuotannon rajoituksista, alhaisista öljyn hinnoista, muiden kuin öljysektoreiden hitaasta kehityksestä sekä haastavasta liiketoimintaympäristöstä. Vaikka kokonaistalouden kasvun odotetaan palaavan positiiviseksi vuonna 2026, elpyminen on todennäköisesti asteittaista ja epätasaista, ja siihen vaikuttavat öljyntuotannon kasvu, julkisten investointien vauhti sekä kotimainen ja alueellinen politiikka. Valtion menojen (20 % BKT:stä) odotetaan olevan tärkein kasvun veturi, jota tukevat julkisen sektorin palkkamenojen kasvu ja pääomamenojen sitoumukset. Yksityisen kulutuksen (45 % BKT:stä) ennustetaan vaikuttavan kasvuun vain vähän – sitä hillitsevät korkea työttömyys, heikko kuluttajien luottamus ja rajallinen luottokannan kasvu. Ulkomaankaupan osalta viennin elpyminen jää todennäköisesti vähäiseksi, sillä sitä jarruttavat jatkuvat öljyn toimitusrajoitukset ja epävarmuus maailmanlaajuisessa kysynnässä. Samaan aikaan tuonnin odotetaan kasvavan julkisten investointien ja kotitalouksien kysynnän vetämänä, mikä saattaa painaa nettovientiä (noin 10 % BKT:sta). Tämän seurauksena nettokaupan kokonaisvaikutus BKT:n kasvuun vuonna 2026 voi olla neutraali tai kääntyä hieman negatiiviseksi. Tämä rakenne viittaa siihen, että elpyminen pysyy suurelta osin julkisen sektorin vetämänä, mikä korostaa finanssipoliittisen liikkumavaran palauttamisen ja julkisen sektorin tehokkuuden parantamisen tärkeyttä. Yksityisen sektorin toiminta ja ulkomaankauppa eivät todennäköisesti tarjoa vahvaa tukea, ellei luottamusta saada parannettua ja rakenteellisia pullonkauloja poistettua.

Inflaation ennustetaan pysyvän alhaisena ja vakaana hillittyjen kotimaisten kysynnän, elintarvikkeiden hintojen laskun ja suhteellisen vakaan valuuttakurssin ansiosta. Tammikuussa 2025 Irak siirsi kaikki lailliset kansainväliset maksutapahtumat liikepankkeihin käyttäen virallisia kirjeenvaihtopankkikanavia, jolloin keskuspankki toimitti valuuttaa todennetun kysynnän perusteella. Tämä uudistus kavensi merkittävästi virallisen ja rinnakkaisen valuuttakurssin välistä kuilua: kun virallinen kurssi on ollut 1,300 dinaaria yhtä Yhdysvaltain dollaria kohti, rinnakkaiskurssi oli elokuussa 2025 noin 1,307, kun se tammikuussa 2024 oli 2,880. Jatkuva edistyminen riippuu pankkipalvelujen saatavuuden parantamisesta ja epävirallisen kaupan valvonnan tiukentamisesta.

Kasvava julkisen talouden paine ja supistuvat puskurit edessä

Irakin julkisen talouden tilanteen ennustetaan heikkenevän edelleen, ja budjettivajeen kasvavan. Tämä heikkeneminen johtuu valtion menojen kasvusta, erityisesti palkkoihin ja tukiin kohdistuvista menoista, samalla kun öljytulot ovat pienentyneet. Vuoden 2025 viiden ensimmäisen kuukauden aikana öljytulot muodostivat 91 % liittovaltion budjetista, mikä korostaa jatkuvaa riippuvuutta öljystä. Öljyn hinnan pysyessä alhaisena ja tuotannon ollessa rajoitettuna OPEC+-sopimusten ja kapasiteettirajoitusten vuoksi julkisen talouden liikkumavara on kaventumassa, mikä asettaa hallitukselle kasvavaa painetta joko rajoittaa menoja tai nopeuttaa kauan viivästyneitä monipuolistamistoimia. Maa tuottaa tällä hetkellä alle OPEC+-kiintiönsä osana suunniteltua sopeutusta, jolla kompensoidaan aiempaa ylituotantoa (noin 4,03 miljoonaa tynnyriä päivässä (bpd), kun OPEC+-kiintiö on 4,86 miljoonaa bpd). Tämän seurauksena julkisen velan ennustetaan nousevan yli 55 prosenttiin BKT:sta vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä kumoaa aiempina vuosina saavutetun vakauttamisen ja herättää huolta julkisen talouden kestävyydestä ilman uudistuksia. Yli 80 prosenttia valtion kokonaisvelasta on kotimaisten velkojien hallussa, ja huomattava osa siitä on velkaa Irakin keskuspankille.

Vaihtotaseen ylijäämän odotetaan kaventuvan edelleen, kun öljynvientitulot laskevat ja tuontikysyntä pysyy suhteellisen vakaana. Öljynvienti hallitsee Irakin kokonaisvientiä ja muodostaa tyypillisesti noin 90–95 % maan kokonaisvientituloista. Vaikka ulkoinen asema on edelleen positiivinen, supistuvat valuuttavarannot tekevät Irakista alttiimman haitallisille öljyn hinnan heilahteluille tai rahoituspaineille, etenkin kun viennin monipuolistamisessa on edistytty vain vähän. Kansainväliset valuuttavarannot laskivat asteittain vuoden 2024 lopun noin 100 miljardista Yhdysvaltain dollarista 97 miljardiin dollariin toukokuussa 2025 (mikä vastaa suunnilleen 12–18 kuukauden tuontia). Irak houkuttelee edelleen merkittäviä ulkomaisia suoria sijoituksia (FDI), joiden virta saavutti ennätystason vuoden 2024 alussa ja joiden kokonaismäärä ylitti 110 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sijoitukset keskittyvät pääasiassa öljy- ja kaasualalle, mutta yhä enemmän myös asuntorakentamiseen, infrastruktuuriin ja palveluihin. Maatalouteen ja teollisuuteen kohdistuva kasvava kiinnostus viittaa monipuolistamispyrkimysten lisääntymiseen.

Riskialtis poliittinen tilanne

Irakin politiikkaa leimaavat yhteisöjen pirstoutuminen ja valtion valvonnan ulkopuolella toimivien aseistettujen ryhmien jatkuva läsnäolo. Poliittinen kenttä on erittäin pirstoutunut, ja valta on jakautunut shiia-, sunni- ja kurdipuolueiden kesken. Tärkeimpiä shiia-ryhmittymiä ovat Iranin kanssa linjassa oleva Coordination Framework sekä vaikutusvaltainen Sadrist Movement. Sunnien edustus jakautuu puolueiden kuten Taqaddumin ja Azmin kesken, kun taas kurdien poliittista kenttää hallitsevat keskenään kilpailevat Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP) ja Kurdistanin isänmaallinen liitto (PUK). Koalitiopolitiikka säilyy ratkaisevassa asemassa. Tässä mielessä marraskuussa 2025 järjestettävät parlamenttivaalit ovat ratkaisevat. Kun poliittiset ryhmittymät järjestäytyvät uudelleen ja uusia liittoutumia syntyy, vaalien tulos vaikuttaa institutionaalisten uudistusten vauhtiin sekä taloudelliseen päätöksentekoon vuonna 2026 ja sen jälkeen. Vaalien odotetaan olevan tiukkoja, ja ratkaisemattomat kysymykset, kuten hallinnon hajauttaminen, öljytulojen jakaminen ja miliisien integrointi, heittävät pitkän varjon. Ottaen huomioon Irakin historian, jossa vaalien jälkeiset neuvottelut ovat kestäneet pitkään, uuden hallituksen muodostaminen voi viedä kuukausia, mikä voi viivästyttää keskeisiä poliittisia päätöksiä ja investointeja. Jos vaaliprosessia kuitenkin hoidetaan avoimesti, se voi vahvistaa poliittista legitiimiyttä ja tasoittaa tietä asteittaisille uudistuksille. Kansainvälinen yhteisö ja sijoittajat seuraavat tilanteen kehittymistä tarkasti.

Bagdadin ja Kurdistanin aluehallituksen väliset jännitteet öljytulojen jakamisesta ja viennistä pahentavat maan sisäistä epävakautta. Korruptio, työttömyys ja heikot julkiset palvelut ruokkivat kansalaisten tyytymättömyyttä ja lisäävät uusien mielenosoitusten riskiä. Laajempi alueellinen tilanne, jossa Irak on herkässä asemassa Iranin ja Yhdysvaltojen välissä, on lisännyt epävarmuutta, etenkin kun otetaan huomioon konfliktin leviämisen riski.

Irakin kansainvälisten suhteiden odotetaan edelleen muotoutuvan herkän tasapainoilun kautta suurten globaalien ja alueellisten valtioiden välillä. Suhteiden Yhdysvaltoihin odotetaan keskittyvän ensisijaisesti turvallisuusyhteistyöhön, erityisesti Yhdysvaltojen johtamien liittouman joukkojen läsnäoloon ja pyrkimyksiin tukahduttaa Isis-järjestön jäänteet. Irak ylläpitää jatkossakin vahvoja siteitä Iraniin, kun otetaan huomioon molempien maiden syvät poliittiset, taloudelliset ja turvallisuuspoliittiset kytkökset, jotka ulottuvat energian tuonnista pro-iranilaisten miliisien vaikutusvaltaan. Bagdad pyrkii kuitenkin todennäköisesti suurempaan itsemääräämisoikeuteen välttääkseen joutumista Yhdysvaltojen ja Iranin välisten jännitteiden pyörteisiin. Irak pyrkii vahvistamaan suhteitaan Persianlahden maihin ja Turkkiin taloudellisen yhteistyön, kaupan ja investointien kautta, erityisesti infrastruktuurin ja energian aloilla. Itä-Syyrian epävakaus on edelleen keskeinen ulkoinen riski, sillä se voi levitä Irakiin erityisesti läpäisevien rajojen ja militanttien toiminnan kautta. Aseistettujen ryhmien ja salakuljetusverkostojen läsnäolo rajalla aiheuttaa jatkossakin haasteita Irakin turvallisuudelle ja rajavalvonnalle.

Viimeksi päivitetty: elokuussa 2025