Kulutuksen jatkuva heikkous yhdistettynä epävarmoihin vientinäkymiin
Hongkongin talous menetti hieman vauhtia vuonna 2024, kun kotimainen kulutus heikkeni koronapandemian jälkeisen alkuperäisen elpymisen jälkeen. Vaikka työmarkkinat ovat pysyneet vakaana, kotitalouksien kulutustottumuksissa on meneillään rakenteellisia muutoksia, jotka saattavat edelleen hillitä sekä paikallisten että matkailijoiden kulutushalukkuutta vuonna 2025. Yhtenä syynä on se, että parantuneet liikenneyhteydet ja ”yhden tunnin elinpiirin” kehittyminen Suur-Mansian alueella (Guangdong, Hongkong ja Macao) ovat kannustaneet yhä useampia asukkaita viettämään viikonloppunsa Manner-Kiinassa, mikä on johtanut kulutustoiminnan siirtymiseen pois Hongkongista. Lisäksi useiden Kaakkois-Aasian maiden myöntämät viisumivapaudet Manner-Kiinan matkailijoille ovat entisestään ohjanneet matkailijavirtoja muualle. Tämän seurauksena matkailusta riippuvaisten tuotteiden, kuten vaatteiden, jalkineiden ja korujen, vähittäismyynti on elpynyt vain 60–70 prosenttiin pandemiaa edeltäneestä tasosta. Positiivisena seikkana voidaan mainita, että palveluihin kohdistuvat kulutusmenot saattavat elpyä hieman vuonna 2025, mikä johtuu hallituksen pyrkimyksistä järjestää suurtapahtumia sekä uuden stadionin avaamisesta.
Tavaroiden nettokauppa nousi keskeiseksi kasvun veturiksi vuonna 2024, mutta sen tuki todennäköisesti heikkenee vuonna 2025. Tavarakauppan vahva kehitys vuonna 2024 johtui ulkoisen kysynnän paranemisesta, kun taas elektroniikkatuotteiden tilaukset Manner-Kiinasta ja ASEAN-maista kasvoivat merkittävästi käynnissä olevan globaalin teknologiasyklin elpymisen myötä. Aasian sisäinen kauppa on kuitenkin hidastunut vuoden 2024 puolivälistä lähtien, ja huoli kauppajännitteiden kärjistymisestä on kasvanut. Hongkongin voimakas riippuvuus jälleenviennistä, erityisesti Manner-Kiinaan, altistaa kaupungin myös mahdollisen ”tullisodan 2.0” riskeille. 1. helmikuuta 2025 Trumpin hallinto ilmoitti ottavansa käyttöön 10 prosentin lisätullin Hongkongista tuleville tuontituotteille, mikä nosti Hongkongin kauppapainotetun keskimääräisen tullin Yhdysvaltain markkinoilla noin 1 prosentista 11 prosenttiin. Samalla ”de minimis” -tullivapautus – jonka ansiosta arvoltaan enintään 800 Yhdysvaltain dollaria olevat pienpaketit pääsevät Yhdysvaltoihin tullitta – on vaarassa tulla pysyvästi kumotuksi sekä Manner-Kiinan että Hongkongin osalta. Tämä tapahtuu samaan aikaan, kun Yhdysvaltain postilaitos pyrkii luomaan mekanismeja tullien perimiseksi pienpaketeista. Nämä toimenpiteet voivat johtaa Hongkongin nettoviennin supistumiseen sekä kauttakulkukaupan volyymin pienenemiseen, erityisesti Manner-Kiinan kanssa. Samaan aikaan palvelujen nettovientiä rasittaa edelleen se, että ulkomaanmatkailu elpyy nopeammin kuin saapuva matkailu. Viime aikoina on kuitenkin nähty lievää parannusta, jota ovat tukeneet saapuvan matkailun ja rahoituspalvelujen elpyminen. Vierailijamäärät ovat nousseet, kun Pekingin keskushallinto on parantanut yksilöllistä matkustusohjelmaansa ja korottanut mannerkiinalaisten matkailijoiden verovapaata rajaa. Samalla myös listautumisannit ovat viime aikoina vilkastuneet, mikä johtuu Manner-Kiinan sääntelyviranomaisten antamasta poliittisesta tuesta, korkotilanteen helpottumisesta sekä paikallisista pörssilistautumisreformista. Nämä kehityssuuntaukset todennäköisesti johtavat siihen, että palveluvienti ei enää jarruta kasvua yhtä paljon tulevina vuosineljänneksinä.
Bruttopääomamuodostus parani vuonna 2024 rahapolitiikan keventyessä. Hongkongin pankkien väliset korot ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2023 lopusta lähtien, mikä johtuu odotuksista Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) korkojen laskusta, sillä kaupungin peruskorko seuraa tiiviisti Yhdysvaltain fed-korkoa Hongkongin dollarin ja Yhdysvaltain dollarin kiinnityksen vuoksi. Investointien elpyminen saattaa kuitenkin kohdata vastatuulta vuonna 2025, mikä johtuu Yhdysvaltain keskuspankin korkojen laskun viivästymisestä sekä lisääntyvistä geopoliittisista epävarmuustekijöistä Yhdysvaltain ja Kiinan välisten jännitteiden jatkuessa. Samaan aikaan kiinteistömarkkinoiden vaisuus – maankauppapreemioiden ollessa jo kahden peräkkäisen tilikauden ajan selvästi alle hallituksen tavoitteiden – viittaa siihen, että rakennusmenojen viimeaikainen elpyminen saattaa olla lyhytaikaista. Myös julkisia investointeja rajoittavat todennäköisesti maamyynnin heikkouden aiheuttamat tulovajeet.
Valuuttavarannot auttavat pehmentämään julkisen talouden alijäämiä
Hongkongin julkisen talouden tasapainon odotetaan olevan jälleen alijäämäinen tilikaudella 2024 (huhtikuu 2024 – maaliskuu 2025), mikä johtuu kiinteistöalan jatkuvasta heikkoudesta ja kotimaisen kysynnän hidastumisesta. Maanmyyntitulojen ja leimaveron kertymän lasku on kumonnut menojen supistamispyrkimykset. Vastauksena kasvaviin budjettipaineisiin tilikauden 2024 talousarviosta on poistettu suurin osa aiemmissa talousarvioissa olleista pandemiaan liittyvistä toimenpiteistä, kuten kuluttajakupongit, julkisten vuokra-asuntojen alennukset ja sähkötukia. Tilikaudesta 2019 lähtien Hongkongilla on ollut alijäämä neljänä viidestä viimeisestä tilikaudesta, mikä on johtanut julkisten varantojen merkittävään pienenemiseen. Varannot ovat laskeneet noin 37,4 % vuoden 2019 maaliskuun lopun huipputasosta, joka oli 1,2 biljoonaa Hongkongin dollaria, vuoden 2024 maaliskuun lopun 733,2 miljardiin Hongkongin dollariin. Tästä huolimatta finanssivarannot ovat edelleen vahvat, noin 30 % BKT:sta, mikä tarjoaa riittävän puskurin alijäämien hallintaan ja julkisen velan tason pitämiseen alhaisena. Tämä voisi mahdollistaa alijäämäisen taloudenhoidon jatkumisen tilikaudella 2025 talouden elpymisen tukemiseksi, mutta viivästyttää julkisen talouden vakauttamista. Ilman rahapolitiikan riippumattomuutta Hongkongin finanssipolitiikka pysyy todennäköisesti ennakoivana ja keskittyy kohdennettuun tukeen pk-yrityksille ja kaupan alalle, jotka saattavat kärsiä heikosta yksityiskulutuksesta ja ulkoisista häiriöistä. Tulopuolella vuoden 2024 hallitusohjelma viittaa siihen, että hallituksen lähitulevaisuuden painopisteenä on edelleen rahastojen ja perheyritysten verohuojennusten laajentaminen pääoman virtauksen houkuttelemiseksi, huolimatta kasvavasta tarpeesta laajentaa veropohjaa ja parantaa tulojen kestävyyttä.
Hongkongin vaihtotase on pysynyt vahvassa ylijäämässä, ja sen osuus BKT:stä on edelleen lähes kaksinumeroinen. Tämä vahvuus johtuu pääasiassa huomattavista primaarituloista, joita ovat vahvistaneet korkeammat kuponkituotot sijoitussalkkuista maailmanlaajuisten korkotason nousun myötä. Vuonna 2024 tavaroiden alijäämä supistui tuontiraaka-aineiden hintojen laskun ja vaimean kotimaisen kysynnän vuoksi. Se saattaa kuitenkin jälleen kasvaa vuonna 2025, kun tavaraviennin kasvu hidastuu. Palvelujen ylijäämä on puolestaan supistunut rajoitusten purkamisen jälkeen, sillä ulkomaanmatkailu elpyi nopeammin kuin saapuva matkailu. Viime aikoina tilanne on kuitenkin hieman parantunut, mikä johtuu saapuvan matkailun ja rahoituspalvelujen elpymisestä. Kaiken kaikkiaan Hongkongin jatkuva vaihtotaseen ylijäämä tarjoaa vahvan puskurin ulkoisia häiriöitä vastaan ja mahdollistaa sen, että finanssikeskus voi jatkaa ulkomaisten rahoitusvarojen keräämistä.
Tiukka poliittinen valvonta
Hongkongin poliittinen tilanne on muuttunut perusteellisesti kansallisen turvallisuuslain hyväksymisen ja oppositiopoliitikkojen joukkopakoilun jälkeen vuonna 2020. Vaalijärjestelmään tehdyt radikaalit muutokset, erityisesti suoraan valittujen lainsäätäjien osuuden pienentäminen lainsäädäntöneuvostossa (LegCo), ovat hävittäneet poliittisen moniarvoisuuden ja riistäneet vallan oppositiopuolueilta, jotka aikoinaan kannattivat Hongkongin suurempaa autonomiaa. Koska lainsäädäntöneuvostossa ei ole oppositiota, nykyisen hallituksen – jota John Lee on johtanut toukokuusta 2022 lähtien – poliittisen vakauden odotetaan jatkuvan esteettömästi seuraaviin vaaleihin vuonna 2025 ja sen jälkeen. Poliittisen järjestelmän tiukempi valvonta, jota vahvistaa tulossa oleva paikallinen turvallisuuslainsäädäntö, jonka tarkoituksena on estää vastustusta keskushallinnon vaikutusvaltaa paikallispolitiikassa kohtaan ja haitata julkista keskustelua poliittisesti herkistä aiheista, tekee vuosina 2019 ja 2020 nähtyjen kaltaisista laajamittaisista mielenosoituksista epätodennäköisen vaihtoehdon.
Ulkomaiset reaktiot näihin muutoksiin Hongkongin poliittisessa tilanteessa ovat olleet pääosin kielteisiä, ja G7-maiden ulkoministerit ovat ilmaisseet ”vakavan huolensa” erityishallintoalueen vaalijärjestelmän muutoksista. Kansallisen turvallisuuslain voimaantulon jälkeen Yhdysvallat on katsonut Hongkongin ja Manner-Kiinan olevan yksi ja sama tullialue ja asettanut sanktioita joillekin paikallisille virkamiehille.

Kiina
Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa
Vietnam (sosialistinen tasavalta)
Intia
Taiwan (Kiinan tasavalta)
Singapore
Japani
Etelä-Korea