Yritysten luottamus ei vastaa talouden kasvuvauhtia
Hongkongin talous kasvoi 3,5 % vuonna 2025, ylittäen hallituksen 2–3 %:n ennusteen. Tätä odotuksia parempaa tulosta tukivat vahva ulkomaankauppa, vahvistuvat rahoituspalvelut sekä kotimaisen kulutuksen elpyminen. Kauppavirtojen elpymistä vauhditti pääasiassa elektroniikka, mikä heijastaa Hongkongin pitkäaikaista roolia Etelä-Kiinassa tuotettujen huippuluokan elektroniikkatuotteiden jälleenvientikeskittymänä. Koska näihin tuotteisiin voi liittyä takuuvelvoitteita, ulkomaiset ostajat suosivat usein sopimuksia, joita säännellään Hongkongin lainsäädännön mukaisesti, sillä he katsovat sen olevan paremmin kansainvälisten standardien mukainen. Lisäksi Hongkongin kautta kulki entistä enemmän kauttakuljetuksia Yhdysvalloista ja Euroopasta Manner-Kiinaan. Tämä johtuu todennäköisesti yritysten pyrkimyksistä välttää suorien toimitusten tulleja, erityisesti tuotteiden osalta, joihin sovelletaan polkumyynti- tai tukienvastaisia tulleja, kuten elintarvikkeiden, maitotuotteiden ja viinin kohdalla. Myös rahoituspalvelut saivat vauhtia Manner-Kiinan yritysten vahvasta listautumisannista sekä kaupankäyntimäärien kasvusta, jota vauhditti sijoitus kiinnostus Manner-Kiinan tekoälyyn liittyviin osakkeisiin, joiden arvostus on suhteellisen alhainen. Samaan aikaan kulutus elpyi, erityisesti vapaa-ajan tavaroiden ja korujen vetämänä. Tätä tukivat matkailijoiden määrän kasvu, jalometallien korkeammat hinnat sekä osakemarkkinoiden nousun tuomat varallisuusvaikutukset.
Tämä vire on jatkunut vuoteen 2026, vaikka viimeaikainen konflikti Lähi-idässä aiheuttaa kasvavia vastatuulia. BKT kasvoi 5,9 % edellisvuodesta vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli nopein neljännesvuosikasvu lähes viiteen vuoteen. Ulkomaankauppa pysyi keskeisenä kasvun veturina, ja vienti kasvoi 23,8 % edellisvuodesta elektroniikkatoimitusten jatkuvan vahvuuden ja vakaiden jälleenlaivausvirtojen tukemana. Viimeksi mainittu tekijä vaikutti myös kone- ja laiteinvestointien merkittävään kasvuun, sillä reititettyjen tavaroiden on usein läpikäytävä kevyt jalostus – kuten kokoonpano tai pakkaus – jotta ne täyttäisivät Hongkongin ja Manner-Kiinan välisen tullietuuskohtelun vaatimukset. Yhdessä laajamittaisten julkisten hankkeiden, erityisesti Northern Metropolis -kehityshankkeen, kanssa tämä auttoi nostamaan kiinteän pääoman bruttomuodostusta 17,7 % edellisvuodesta ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisen neljänneksen vahva tulos ei kuitenkaan täysin heijastanut Lähi-idän jännitteiden vaikutusta. Yhtäältä korkeammat öljyn ja kaasun hinnat nostavat logistiikka- ja sähkökustannuksia. Vaikka kotitalouksia suojataan osittain hallituksen tukitoimenpiteillä – kuten polttoainetukilla ja alennetuilla tiemaksuilla – sekä energian suhteellisen pienellä painoarvolla kuluttajahintaindeksin (CPI) korissa (noin 3 %), kaupan alan yritykset joutuvat kärsimään katteisiin kohdistuvasta paineesta korkeiden rahti- ja vakuutuskustannusten vuoksi. Toiseksi Yhdysvaltain dollarin ja Hongkongin dollarin kiinnityksen vuoksi viivästyneet tai supistuneet Yhdysvaltain keskuspankin (Fed) korkoleikkaukset hidastavat myös asuntomarkkinoiden ja rahoitusalan elpymistä. Positiivisena seikkana voidaan mainita, että kiristyneet geopoliittiset jännitteet vahvistavat Hongkongin vetovoimaa turvasatamana ja houkuttelevat pääomaa maahan.
Vakaasta talouskehityksestä huolimatta tämä kestävyys ei ole vielä näkynyt merkittävänä parannuksena yritysten luottamuksessa. Liiketoimintanäkymien diffuusioindeksi on pysynyt kannattavuusrajan alapuolella useimmilla toimialoilla, lukuun ottamatta yrityspalveluja ja kiinteistöalaa. Myös pankkien varojen laatu viittaa jatkuviin paineisiin – järjestämättömien lainojen osuus on pysynyt yli 2 prosentissa, selvästi yli pandemiaa edeltäneen alle 1 prosentin tason. Omaisuuserien laadun heikkeneminen on keskittynyt yhä enemmän muihin kuin Manner-Kiinan kotimaisiin lainanottajiin, sillä korkeat lainakustannukset ja edelleen alhaiset kiinteistöjen hinnat rasittavat edelleen velanhoitokykyä ja heikentävät vakuuksien arvoa. Vaikka asuntomarkkinoilla on näkynyt varovaisia merkkejä vakaantumisesta, kaupallisten kiinteistöjen segmentti on edelleen paineen alla. Tämä johtuu vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravintola-alan toiminnan epätäydellisestä elpymisestä, mikä edelleen hillitsee toimisto- ja liiketilojen kysyntää.
Julkisen talouden tasapaino palasi ylijäämäiseksi
Hongkongin julkisen talouden tasapaino palasi ylijäämäiseksi, 11 miljardia Hongkongin dollaria (0,5 % BKT:sta) tilikaudella 2025 (huhtikuu 2025 – maaliskuu 2026), mikä oli merkittävä parannus alun perin ennustettuun 67 miljardin Hongkongin dollarin alijäämään verrattuna. Yllättävän positiivisen kehityksen taustalla olivat pääasiassa vahvat leimaverotulot, jotka ylittivät arviot lähes 50 % osakemarkkinoiden vilkkaan kaupankäynnin ansiosta. Verotulot ylittivät myös odotukset, mitä tuki odotettua vahvempi talouskasvu. Sen sijaan maankäyttömaksutulot olivat edelleen heikkoja ja saavuttivat vain noin 80 % ennusteista. Tulevaisuudennäkymissä hallitus ennakoi tilikaudelle 2026 jälleen pientä ylijäämää, noin 0,6 % BKT:sta, mikä kumoaa aiemmat odotukset alijäämän jatkumisesta tilikauteen 2027 asti. Tätä näkymää tukee maankäyttöön liittyvien tulojen elpyminen, jota edistävät asuntomarkkinoiden vakiintuminen ja myymättömien asuntojen varastojen väheneminen. Lisätukea tuovat korkeamman arvoisten asuntokauppojen (yli 100 miljoonaa HKD) leimaveron korotukset, joiden verokanta on nostettu 4,25 prosentista 6,5 prosenttiin. Menopuolella osa suurten infrastruktuurihankkeiden rahoituksesta hankitaan valuuttarahastosta (EF), jota on perinteisesti käytetty valuutan vakauden ylläpitämiseen. Vaikka tämä tarjoaa julkisen talouden joustavuutta lyhyellä aikavälillä, se on myös herättänyt huolta siitä, että valuuttarahaston rooli Hongkongin rahoitusvakauden turvaajana saattaa heikentyä. Yleisesti tarkasteltuna paluu kestävään julkisen talouden ylijäämään auttaisi lieventämään rakenteellisia paineita, jotka johtuvat veropohjan kaventumisesta väestön ikääntymisen ja maankäyttöön liittyvien tulojen luontaisen vaihtelevuuden vuoksi.
Hongkongin vaihtotase pysyi vahvana vuonna 2025 ja oli ylijäämäinen 406 miljardia HKD (12,2 % BKT:sta), vaikkakin hieman pienempi kuin vuonna 2024, jolloin ylijäämä oli 419 miljardia HKD (13,1 % BKT:sta). Lasku johtui pääasiassa tavaroiden alijäämän kasvusta, mikä heijasti kotimaisen investoinnin ja kulutuksen vahvistumista sekä sähkölaitteiden ja tietoliikennelaitteiden jälleenvientiin liittyvien välituotteiden tuonnin kasvua. Tavaroiden alijäämän kasvu kumosi suurelta osin palvelujen ylijäämän kasvun, jota tukivat vahvemmat rahoitustoiminnot sekä suuremmat primaaritulojen nettomääräiset sisäänvirtaukset, erityisesti sijoitussalkkuinvestoinneista. Laskusta huolimatta Hongkongin jatkuva vaihtotaseen ylijäämä tarjoaa edelleen vankan ulkoisen puskurin, joka tukee sen kykyä kerätä ulkomaisia rahoitusvaroja ja vahvistaa sen kestävyyttä ulkoisia häiriöitä vastaan globaalina finanssikeskuksena.
Tiukka poliittinen valvonta
Hongkongin poliittinen tilanne on muuttunut perusteellisesti sen jälkeen, kun kansallinen turvallisuuslaki hyväksyttiin ja oppositiopoliitikot päättivät erota joukkona vuonna 2020. Radikaalit muutokset vaalijärjestelmässä, erityisesti suoraan valittujen lainsäätäjien määrän vähentäminen lainsäädäntöneuvostossa (”LegCo”), ovat hävittäneet poliittisen moniarvoisuuden ja siten riistäneet vallan oppositiopuolueilta, jotka aikoinaan kannattivat Hongkongin suurempaa autonomiaa. Nykyisessä järjestelmässä, jossa vain tarkistettujen ”patrioottien” sallitaan asettua ehdolle ja jossa vain 20 LegCon 90 paikasta täytetään suoralla äänestyksellä, hallintoa tukeva (”Peking-myönteinen”) leiri varmisti käytännössä kaikki paikat vuoden 2025 lainsäädäntövaaleissa. Koska lainsäädäntöneuvostossa ei ole merkittävää oppositiota, hallituksen – jota John Lee on johtanut toukokuusta 2022 lähtien – politiikan suuntaan kohdistuu todennäköisesti vain vähän institutionaalista vastustusta seuraaviin pääjohtajavaaleihin asti vuonna 2027. Samalla päätöksenteko on yhä tiiviimmin linjassa Pekingin prioriteettien kanssa, mikä näkyy Hongkongin kaikkien aikojen ensimmäisessä viisivuotissuunnitelmassa.
Ulkomaiset reaktiot näihin muutoksiin Hongkongin poliittisessa tilanteessa ovat olleet pääosin kielteisiä, ja G7-maiden ulkoministerit ovat ilmaisseet ”vakavan huolensa” erityishallintoalueen vaalijärjestelmän muutoksista. Kansallisen turvallisuuslain voimaantulon jälkeen Yhdysvallat on katsonut Hongkongin ja Manner-Kiinan kuuluvan samaan tullialueeseen ja asettanut pakotteita joillekin paikallisille virkamiehille.
2023
2025
BKT:n kasvu (%)
2,6
2,8

Kiina
Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa
Vietnam (sosialistinen tasavalta)
Intia
Taiwan (Kiinan tasavalta)
Singapore
Japani
Etelä-Korea