Kohtalainen kasvu riippuu Yhdysvaltain taloudesta
Kasvu kiihtyi hieman vuonna 2025 yksityisen kulutuksen (83 % BKT:stä) kasvun vetämänä, jota tuki ulkomailla asuvien hondurasilaisten rahalähetysten jyrkkä nousu (+27 % edellisvuodesta) 12,2 miljardiin Yhdysvaltain dollariin, mikä vastaa 31 %:a BKT:stä. Tämä suhdannevaihteluun liittyvä kasvu selittyy Yhdysvaltojen maahanmuuttopolitiikan tiukentumisella, joka seurasi 70 000 hondurasilaisen maahanmuuttajan väliaikaisen suojeluaseman (TPS) kumoamisesta vuonna 2025 sekä 1. tammikuuta 2026 voimaan tulleesta 1 prosentin verosta Yhdysvalloista lähetetyistä rahalähetyksistä. Näiden toimenpiteiden näkymät saivat ulkomailla asuvat hondurasilaiset lisäämään rahalähetyksiään vuoden lopussa. Toimialoittain tarkasteltuna palvelusektori oli erityisen dynaaminen, ja sen kasvua vauhdittivat rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöalat. Myös vaikeuksissa olleen sähköalan suhteellinen vakaantuminen vaikutti myönteisesti taloudelliseen toimintaan. Kasvun odotetaan hidastuvan hieman vuonna 2026, mikä johtuu ostovoiman heikkenemisestä ulkomailla asuvien rahalähetysten vähenemisen seurauksena.
Kulutus hyötyy alhaisemmasta inflaatiosta, joka on nyt Honduran keskuspankin (BCH) tavoitevälin 4,0 % ± 1,0 prosenttiyksikköä sisällä. BCH saattaa laskea ohjauskorkoaan, joka on ollut 5,75 % vuoden 2024 lopusta lähtien, 25–50 peruspistettä vuoden 2026 aikana. Dollarin suhteen sovellettavan liukuvan kiinnityksen osalta BCH laajensi vaihteluväliä vuonna 2025 ja antoi lempiran heikentyä vientiin liittyvän kilpailukyvyn tukemiseksi ja valuuttavarantojen säilyttämiseksi. Sen odotetaan jatkavan tätä politiikkaa vuonna 2026 samalla kun se pyrkii rajoittamaan valuuttakurssien heilahteluja.
Uuden presidentin liberaalit talouspoliittiset suunnitelmat saattavat vaikuttaa myönteisesti ulkomaisiin yksityisiin investointeihin. Tämä viittaa yrittäjyyden parempiin olosuhteisiin ja pitäisi päättää edellisen hallituksen aikana toteutuneen kansallistamisvaiheen, erityisesti sen, kun valtion omistama sähköyhtiö Empresa Nacional de Energía Eléctrica (ENEE) otti haltuunsa yksityisen sähköyhtiön BELCO:n toukokuussa 2024. Lisäksi Honduras on parhaillaan osallisena ICSID-menettelyissä Prósperan vapaakauppa-alueen sijoittajien kanssa sen jälkeen, kun kongressi lakkautti työllisyys- ja talouskehitysalueet (ZEDE) vuonna 2022, mikä on aiheuttanut epävarmuutta näiden alueiden asemasta. Maa vetäytyi tämän seurauksena ICSID:stä vuonna 2024. Julkisten investointien – jotka keskittyvät energiainfrastruktuuriin ja terveydenhuoltoalaan – odotetaan pysyvän reaalisesti vakaina vuonna 2026, 4 %:na BKT:sta, edellyttäen että kongressi hyväksyy talousarvion, sillä uusi presidentti on keskittänyt ohjelmansa julkisten menojen vähentämiseen. Myös parhaillaan neuvoteltavana olevan, Kiinan kanssa yhteistyössä toteutettavan 525 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vesivoimainvestointihankkeen allekirjoittaminen saattaa joutua uuden hallinnon kyseenalaistamaksi.
Ulkomaisen maksutaseen tilapäinen paraneminen
Vaihtotase vahvistui selvästi vuonna 2025, mikä johtui pääasiassa ulkomailla asuvien kansalaisten rahalähetysten poikkeuksellisesta kasvusta. Tämän odotetaan tuottavan ensimmäistä kertaa vuodesta 2021 lähtien hieman positiivisen saldon, ennen kuin se kääntyy jälleen alijäämäiseksi vuonna 2026 rakenteellisen kauppavajeen vuoksi. Tavarakauppavaje supistui vain hieman 20 prosenttiin BKT:sta (vuoden 2024 23 prosentista), mikä johtui korkeampien hintojen (+192 % vuoteen 2024 verrattuna) vauhdittamasta kahvinviennin noususta, jota osittain tasoitti vilkkaan kulutuksen aiheuttama voimakas tuonnin kasvu. Tämä suotuisa kehitys jatkuu todennäköisesti vuonna 2026, mitä tukevat alhaisemmat energian hinnat (energian osuus tavaroiden tuonnista on noin 13 %). Myös maataloustuotteiden – kahvin, banaanien, katkarapujen ja palmuöljyn – viennin odotetaan paranevan vuonna 2026, sillä Yhdysvaltojen talouskasvu näyttää vakaammalta kuin alun perin ennustettiin, vaikka ala on edelleen alttiina sääriskeille. Yhdysvaltojen markkinoiden vahvuus – ne ottavat vastaan noin 50 % Hondurasin viennistä – voisi myös piristää tekstiilituotantoa maquiladora-tehtaissa – joiden osuus kokonaisviennistä on noin 44 % – kahden vuoden pysähtyneisyyden jälkeen. Ennennäkemättömän vaihtotaseen ylijäämän seurauksena BCH:n valuuttavarannot ovat kasvaneet ja kattoivat tammikuussa 2026 6,2 kuukauden tuonnin (syyskuussa 2024 vastaava luku oli 4,3 kuukautta).
Julkisen talouden alijäämä kasvoi hieman vuonna 2025, sillä verotulojen heikko joustavuus viennin suhteen ei kompensoinut sosiaalimenojen vähäistä kasvua. Se on kuitenkin edelleen IMF:n asettaman -1,5 %:n BKT-tavoitteen mukainen. Alijäämän odotetaan kaventuvan osittain vuonna 2026 julkisten investointien pysähtyneisyyden ja sosiaalimenojen todennäköisen supistumisen vuoksi. Tiettyjen edullisten verotuksellisten asemien, erityisesti väliaikaisen tuontijärjestelmän (RIT) – mekanismin, joka vapauttaa vientiä harjoittavien yritysten käyttämät tuotantopanokset tulleista – voimassaolon päättyminen voisi myös johtaa tulojen kasvuun, ellei järjestelmää uusita. Niin sanottu ”verotusoikeudenmukaisuuslakiesitys”, jossa säädettiin veropohjan laajentamisesta ja julkisten menojen valvonnan tehostamisesta ja jota konservatiiviset voimat vastustivat, tullaan kuitenkin todennäköisesti hylkäämään. Julkisen talouden vakauttaminen on osa elokuussa 2023 IMF:n kanssa allekirjoitettua kolmivuotista ohjelmaa, jota rahoitetaan laajennetulla luottojärjestelyllä (Extended Credit Facility) ja laajennetulla luottomekanismilla (Extended Credit Mechanism), joiden yhteismäärä on 822 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, josta 485 miljoonaa dollaria oli maksettu huhtikuuhun 2025 mennessä. Viimeisimpänä julkisen velan suhde supistui vuonna 2025, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan vuonna 2026. Ulkomainen julkinen velka on 52 % julkisen velan kokonaismäärästä, josta 66 % on monenvälisten kumppaneiden, erityisesti Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD), hallussa edullisin ehdoin, jotka koskevat korkoja, maturiteettia ja velkojen uudelleenjärjestelymahdollisuuksia. Tämä ulkomainen julkinen velka edustaa 67 % ulkomaisen velan kokonaismäärästä, ja loput vastaavat maquiladora-tehtaiden velkoja.
Kiistanalaiset yleiset vaalit syöksivät maan poliittiseen epävarmuuteen
30. marraskuuta 2025 pidetyt presidentinvaalit olivat erityisen jännittyneet, ja tulosten julkaiseminen viivästyi useita viikkoja. Nasry Asfura, konservatiivisen Kansallispuolueen (PNH) ehdokas, julistettiin voittajaksi 24. joulukuuta 40,26 prosentin äänimäärällä. Hän voitti niukasti päävastustajansa ja suosikin, keskusta-oikeistolaisen Liberaalipuolueen (PLH) entisen varapresidentin Salvador Nasrallan, joka sai 39,55 prosenttia äänistä. Molemmat ehdokkaat jäivät selvästi edelle vasemmistolaisen Vapauden ja uudistamisen puolueen (Libre) ehdokkaasta Rixi Moncadasta, jonka puolue on hallinnut presidentin virkaa Xiomara Castron valinnan jälkeen vuonna 2021. Vaalit leimasivat Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puuttuminen asiaan: hän tuki virallisesti Nasry Asfuraa ja armahti entisen presidentin Juan Orlando Hernándezin (2014–2022), joka on PNH-puolueen pitkäaikainen johtaja ja jonka yhdysvaltalainen tuomioistuin tuomitsi vuonna 2024 45 vuoden vankeusrangaistukseen huumekaupasta. Vaalista poistuva presidentti ja Nasralla tuomitsivat sen, mitä he kuvailivat Yhdysvaltain sekaantumiseksi, kiistivät tulokset ja vaativat äänten uudelleenlaskentaa. Kansallinen vaalilautakunta (CNE) hylkäsi pyynnön laittomana, ja Asfuran voitto vahvistettiin virallisesti. Hän vannoi virkavalan 27. tammikuuta. Samana päivänä pidetyissä parlamenttivaaleissa PNH sai suhteellisen enemmistön 49 paikalla 128:sta kongressissa, ja sen jälkeen tulivat PLH (41 paikkaa) ja Libre (34 paikkaa). Käynnissä olevat neuvottelut viittaavat siihen, että PNH:n ja PLH:n välillä muodostuu koalitio, joka yhdessä varmistaisi absoluuttisen enemmistön. Uuden hallituksen on myös kohdattava vastarintaa osoittava oikeuslaitos tilanteessa, jossa poliittiset jännitteet ovat kiristyneet ja jossa presidentiksi valittua syytetään edelleen julkisten varojen kavaltamisesta hänen toimiessaan Keski-alueen pormestarina. Maassa on lisäksi ollut poikkeustila voimassa marraskuusta 2022 lähtien, ja turvallisuustilanne on edelleen erittäin huono. Vaikka murhien määrä laski 11 prosenttia vuonna 2025, Hondurasin murhien määrä on edelleen Keski-Amerikan korkein. Tämä ongelma, yhdessä korruption kanssa, näyttää olleen ratkaiseva tekijä äänestäjien siirtymisessä oikealle – mahdollisesti salvadorilaisen mallin innoittamana.
Kansainvälisellä areenalla Nasry Asfuran valinnan odotetaan merkitsevän lähentymistä Yhdysvaltoihin, jotka ovat tärkein rahalähetysten lähde. Honduran uusi presidentti on vihjannut diplomaattisuhteiden palauttamisesta Israeliin sekä kahdenvälisen yhteistyön elvyttämisestä vesi- ja maatalousaloilla. Hän saattaa myös kumota vuonna 2023 tapahtuneen diplomaattisuhteiden katkaisun Taiwanin kanssa. Kiinan kanssa parhaillaan neuvoteltava vapaakauppasopimus, jonka alkuperäinen voimaantulopäivä oli vuonna 2025, saatetaan lykätä. Myös yhteistyötä Washingtonin kanssa laittoman maahanmuuton ja huumekaupan torjumiseksi todennäköisesti tehostetaan. Kauppakysymyksistä on aloitettu neuvottelut, jotka saattavat johtaa Yhdysvaltojen tullimaksujen alentamiseen. Honduras on kuitenkin edelleen alttiina Yhdysvaltojen tiukemmalle maahanmuuttopolitiikalle.

Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa
Guatemala
El Salvador
Nicaragua
Kiina
Meksiko