Guinea

Nopeasti kasvava kaivosala

Vuoden 2025 dynaamisen kehityksen jälkeen kasvun odotetaan kiihtyvän entisestään vuonna 2026. Kaivosala tulee olemaan vielä merkittävämpi kasvun moottori kuin vuonna 2025. Kasvua tukee pääasiassa bauksiitin tuotanto, jossa Guinea on maailman johtava tuottaja. Tuotanto kasvoi 25 % vuonna 2025 (182 Mt), ja tämän kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2026, sillä alumiinin maailmanlaajuinen kysyntä pysyy suotuisana. Lisäksi Simandoun rautamalminkaivos aloitti malmin viennin lokakuussa 2025, ja sen tuotannon odotetaan kasvavan asteittain 120 Mt:aan vuodessa. Kaivosta hoitavat kaksi konsortiota: Winning Consortium Simandou (WCS, kiinalais-singaporelainen) ja Simfer (Rio Tinto ja Chinalco). 650 km:n pituinen Transguinean-rautatie, joka kuljettaa malmia Morébayan satamaan ja jonka rahoittavat kokonaan toimijat, on aloittanut toimintansa ja sen kapasiteettia lisätään vuonna 2026. Lisäksi yhdysvaltalainen Ivanhoe Atlantic -yhtiö on saanut käyttöoikeuden Liberian rautatiekäytävään, joka johtaa Buchananin satamaan sen Kon Kweni -rautaesikivikaivokselle, jonka odotetaan aloittavan toimintansa vuonna 2027. Tätä rautatiekäytävää käyttää jo ArcelorMittal. Rautamalmin hintojen heikosta kehityksestä huolimatta ala tukee edelleen kasvua ja monipuolistaa riippuvuutta raaka-aineiden hinnoista. Lopuksi, vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä voimakkaiden sateiden aiheuttaman tuotannon laskun jälkeen kultasektorin odotetaan elpyvän ennätyksellisten hintojen myötä, mikä johtuu Siguiri-kaivoksesta (jota operoi eteläafrikkalainen AngloGold Ashanti -yhtiö, joka tuottaa 47 % maan teollisuuskullasta). Siitä huolimatta kaivosalan erinomainen vire jatkuu poliittisesti kiistanalaisessa ympäristössä. Toukokuussa 2025 viranomaiset peruuttivat 86 kaivoslupaa tuotannon valvonnan tiukentamiseksi ja siihen liittyvien tulojen lisäämiseksi. Suurin osa kyseisistä kaivoksista oli vajaakäytössä tai niiden toimiluvat olivat pian umpeutumassa. Maan toiseksi suurin bauksiittituottaja, emiraattilainen Axis-yhtiö, jonka lupa peruutettiin, nosti kuitenkin joulukuussa 2025 kanteen Guineaa vastaan Kansainvälisessä investointikiistojen ratkaisukeskuksessa (ICSID) ja vaatii 30 miljardin Yhdysvaltain dollarin vahingonkorvausta. Kysymys bauksiitin paikallisesta jalostamisesta alumiiniksi on toistuva kiistanaihe hallituksen ja toimijoiden välillä. Tässä suhteessa myös Yhdistyneiden arabiemiirikuntien valtionyhtiö EGA:n (paikallisen tytäryhtiönsä GAC:n kautta) Bokén toimilupa peruutettiin elokuussa 2025 sillä perusteella, että alkuperäisessä vuoden 2004 sopimuksessa suunniteltua jalostamoa ei ollut koskaan rakennettu. Yhtiön toiminta kansallistettiin ja siirrettiin uudelle valtionyhtiölle, Nimba Mining Companylle (NMC). Tässä yhteydessä kiinalaiset konsernit SPIC ja WCS suostuivat hallituksen vaatimuksiin ja aloittivat kahden bauksiittijalostamon rakentamisen maaliskuussa ja joulukuussa 2025. Energiainfrastruktuurin kunto ja ammattitaitoisen työvoiman puute vaikeuttavat kuitenkin paikallista jalostusta.

Maatalousala jatkaa kasvuaan, kun taas kalastustoiminnan lasku jatkuu. Palvelualalla kasvu pysyy vakaana ja kestävänä. Muiden kuin kaivostoiminnan alojen kasvun odotetaan nousevan 5,8 prosenttiin (verrattuna 5,6 prosenttiin vuonna 2025). Vuoden 2025 parannuksista huolimatta polttoaineen saatavuus on edelleen epävakaata. Rakenteilla olevat uudet polttoainevarastot (Kodiaranissa ja Morébayassa), joiden on tarkoitus korvata joulukuussa 2024 räjähdyksessä tuhoutunut Kaloumin varasto, eivät valmistu vuonna 2026. Ylä-Guinean sähkötilanne, jota leimaavat toistuvat sähkökatkokset, odotetaan vakiintuvan, kun Kankan (maan toiseksi suurin kaupunki) liitetään suunnitelmien mukaan Norsunluurannikon sähköverkkoon kesäkuussa 2026 ja alueellisia verkkojärjestelmiä parannetaan. Energiantoimitusten epävakaus rasittaa kuitenkin edelleen kansallista taloudellista toimintaa. Merkittävä parannus tapahtuu vasta, kun useita voimalaitoksia palvelemaan suunniteltu nesteytetyn maakaasun tuontiterminaali valmistuu ja kun kiinalaisen TBEA-konsernin rakentama 300 MW:n Amaria-vesivoimalaitos, jonka on määrä ottaa käyttöön vuonna 2027, aloittaa toimintansa.

Inflaation odotetaan pysyvän maltillisena vuonna 2026 polttoainehuollon palautumisen ja varovaisen rahapolitiikan ansiosta, mutta sitä saattaa heikentää öljyn hintojen pitkäaikainen nousu, sillä öljyn osuus tuonnista on 25 prosenttia. Guinean tasavallan keskuspankki (BCRG) laski ohjauskorkojaan kolme kertaa vuonna 2025. Korko laski 11,5 prosentista ja oli 9,75 prosenttia maaliskuussa 2026. Rahapolitiikan keventämisen jatkuminen on tiiviisti sidoksissa energian hintojen kehitykseen. Lisäksi Guinean frangi heikkeni hitaasti Yhdysvaltain dollaria vastaan vuoden 2026 alussa, mutta on edelleen yliarvostettu, kun taas valuuttavarannot ovat hyvin rajalliset (maaliskuussa 2026 1,7 kuukauden tuonnin verran) BCRG:n markkinainterventioiden vuoksi. Lopuksi pankkipalvelujen vähäinen levinneisyys, tiukat nostorajoitukset ja merkittävä käteisvarojen hamstraus lisäävät painetta liikkeessä olevien setelien määrään, mikä jarruttaa taloudellista toimintaa.

Selvä parannus ulkoisessa tasapainossa

Vuoden 2026 talousarvio ei ollut vielä tullut voimaan maaliskuun 2026 alussa, ja valtio toimi väliaikaisten kahdestoistaosien perusteella. Julkisen talouden alijäämän odotetaan kuitenkin supistuvan hieman ja olevan lähellä 3 prosentin tavoitetta suhteessa BKT:hen. Alijäämän supistumiseen vaikuttavat kaivosalan tulojen kasvu (20 prosenttia julkisista tuloista) Simandoun kaivoksen avaamisen ansiosta sekä veronkannon järkeistys kaivosalalla. Samalla on ilmoitettu investointimenojen merkittävästä kasvusta (28 %), erityisesti infrastruktuuriin, sosiaaliturvaan ja köyhyyden vähentämiseen. Vaikka Guinea on pitkään kannattanut tiukkaa finanssipolitiikkaa, talousarvion hallinta on perinteisesti ollut epätasaista, joten merkittävät poikkeamat tavoitteista ovat mahdollisia. Sähköyhtiö Électricité de Guinée:lle myönnettävät tuet rasittavat edelleen voimakkaasti julkista taloutta (noin 1 % BKT:sta ja 8 % tuloista). Julkisen talouden alijäämä rahoitetaan pääasiassa monenvälisillä lainoilla, sillä pääsy kotimaisiin luottoihin on rajoitettua pankkijärjestelmän kapeuden vuoksi, ja pankkijärjestelmä on jo nyt erittäin altis valtionvelalle. Julkisen velan suhde, joka on maltillinen ja josta puolet on ulkomaanvelkaa, odotetaan laskevan vahvan kasvun ansiosta. Keskustelut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa, jotka aloitettiin vuoden 2024 puolivälissä laajennetun luottojärjestelyn (Extended Credit Facility) sisältävän ohjelman tiimoilta, olivat edelleen käynnissä maaliskuussa 2026, ja niitä haittasivat viivästykset perustuslaillisen järjestyksen palauttamisessa.

Vaihtotaseen alijäämä, joka oli aiemmin kasvanut huomattavasti kaivostoiminnan kehittämiseen liittyvän tuonnin vuoksi, paranee merkittävästi vuonna 2026 tiettyjen laitosten valmistumisen ja mineraaliviennin nopean kasvun ansiosta. Tämä vienti oli jo kasvanut jyrkästi vuonna 2025 (+43 % edellisvuodesta) bauksiitin ja rautamalmin vetämänä. Kullan vienti (30 % kokonaisviennistä) kasvoi 43,4 %, kun hintojen nousu kumosi volyymien laskun. Tämän kasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2026. Jalostuskapasiteetin (kulta, bauksiitti) kehittäminen nostaa vientiä arvolla mitattuna ja kompensoi osittain ulkomaisiin kaivoshankkeisiin liittyvää tuontia. Myös vuonna 2025 käteisrahan puutteen vuoksi setelien tuonti Yhdistyneistä arabiemiirikunnista rasitti voimakkaasti kauppatasetta (toiseksi suurin tuontikohde, jonka osuus kokonaistuonnin arvosta oli 6 %). Palvelutase sekä primaarituloja koskeva tase pysyvät voimakkaasti alijäämäisinä, mikä johtuu ulkomaisista suorista sijoituksista ja kaivosalan voittojen kotiuttamisesta. Kiinan markkinoiden merkitys Guinean bauksiitille on kasvanut (98 % viennistä joulukuussa 2025, kun se vuoden 2024 lopussa oli 70 %), samalla kun bauksiitin toimitukset Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ovat laskeneet jyrkästi.

Paluu perustuslailliseen järjestykseen, mutta poliittinen johto on suurelta osin entisellään

Kenraali Mamady Doumbouya, joka nousi valtaan syyskuussa 2021 kaatamalla presidentti Alpha Condén vallankaappauksessa, voitti selvästi presidentinvaalit marraskuussa 2025. Hän sai 86,72 % äänistä syrjäyttämällä kaikki vakavat oppositiouhat. Vaalit seurasivat syyskuussa 2025 hyväksyttyä perustuslakiuudistusta, jolla presidentin toimikautta pidennettiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen, annettiin sotilashenkilöstölle oikeus asettua ehdolle ja perustettiin senaatti, jonka jäsenistä kolmasosa nimitetään presidentin toimesta. Oppositio boikotoi perustuslakia koskevaa kansanäänestystä, jossa ”kyllä”-äänet voittivat ylivoimaisesti (89 %). Siirtymäkauden hallituksen pääministeri Amadou Oury Bah nimitettiin uudelleen tehtäväänsä. 24. toukokuuta 2026 pidettävät parlamenttivaalit merkitsevät siirtymäkauden päättymistä, vaikka poliittisen eliitin odotetaankin yleisesti säilyttävän otteensa avainasemista. Hallitseva puolue, Modernisuuden ja kehityksen sukupolvi (GMD), on selvä suosikki. Tärkeimpien oppositiopuolueiden, mukaan lukien entisen presidentin Alpha Condén johtama Rally of the People of Guinea (RPG) ja Cellou Dalein Diallon johtama Union of Democratic Forces of Guinea (UFDG), hajottaminen julistettiin 9. maaliskuuta 2026. Hallitus on syyttänyt näitä puolueita – joista osa oli jo ollut toimintakieltoon elokuusta 2025 lähtien – uusien lainsäädännöllisten määräysten noudattamatta jättämisestä. Sosiaaliset ja poliittiset jännitteet todennäköisesti jatkuvat, ja niitä ruokkivat poliittinen sorto sekä paimenten ja maanviljelijöiden väliset konfliktit. Suurin uhka vallanpitäjille tulee armeijalta. Vallan keskittyminen presidentin käsiin ja tietyille yksiköille myönnetty etuuskohtelu aiheuttavat sisäistä eripuraa.

Vuonna 2025 Guinea pyrki lieventämään jännitteitä alueellisten naapurivaltioidensa kanssa. Tammikuussa 2026 ECOWAS kumosi jäljellä olleet pakotteensa (joita oli jo lievennetty helmikuussa 2024). Samalla myös suhteet Maliin paranivat, ja maat allekirjoittivat sopimuksen kaupallisen kuljetuskäytävän kehittämisestä Conakryn ja Bamakon välille. Suhteet Sahelin valtioiden liittoon (AES) pysyvät kuitenkin etäisinä. Sen sijaan suhteet Sierra Leoneen heikkenivät huhti–toukokuussa 2025, kun Yengan kaivoskylän ympärillä puhjennut rajakiista syttyi uudelleen, mikä johti yhteenottoihin ja sierraleonelaisten sotilaiden vangitsemiseen helmikuussa 2026. Jännitteet saattavat kuitenkin lieventyä. Kansainvälisellä tasolla Guinealla on erinomaiset suhteet Kiinaan, jolla on laajat kaivosintressit erityisesti Simandoussa. Kiinnostus Yhdysvaltoja kohtaan vahvistuu edelleen helmikuussa 2026 allekirjoitetun kriittisiä mineraaleja koskevan kahdenvälisen pöytäkirjan seurauksena, vaikka siihen ei liity välittömiä taloudellisia sitoumuksia. Maaliskuussa Conakry solmi myös terveysalan yhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, jonka puitteissa annetaan 91 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria apua viiden vuoden aikana. Turvallisuuden osalta maalla on myös läheiset suhteet Ranskaan. Suhteet Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ovat kärsineet Emirates Global Aluminium (EGA) -yhtiön karkottamisen seurauksena, mutta Yhdistyneet arabiemiirikunnat pysyvät edelleen Guinean kullan pääostajana.

Viimeksi päivitetty: maaliskuu 2026