Ghana

Kasvu normalisoituu voimakkaan elpymisen jälkeen

Ghanan valtionvelan maksukyvyttömyys ja siitä seurannut maksutaseen kriisi sekä talouden vakauttamiseksi toteutetut rajoittavat toimet painoivat kasvua vuosina 2022–2023. Elpyminen oli voimakasta ja alkoi jopa odotettua aikaisemmin, vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä. Vuonna 2024 kasvua tuki pääasiassa kaivannaisteollisuuden (kulta ja öljy) vahva toiminta, kun taas vuonna 2025 tärkeimmät kasvun veturit olivat maatalous (kaakaontuotannon elpyminen suotuisamman sään ja tautien vähenemisen ansiosta) ja palvelut (kauppa, liikenne, tieto- ja viestintätekniikka) sekä kestävästi vahva kullan kysyntä. Tämä on yhdenmukaista yksityisen kulutuksen samanaikaisen voimakkaan elpymisen kanssa. Kuluttajien luottamus palautui taloudellisen tilanteen paranemisen ja tulojen kasvun myötä, kun inflaatio hidastui jyrkästi tiukentuneen finanssi- ja rahapolitiikan myötä sekä cedi-valuutan merkittävän vahvistumisen seurauksena.

Vuonna 2026 kasvu pysyy vahvana vuoden 2025 kehityksen jatkumona, mutta sen odotetaan palautuvan potentiaalitasolleen. Ellei äärimmäisiä ilmastoshokkeja tapahdu, maatalouden (noin 21 % BKT:stä ja kolmasosa työllisyydestä) pitäisi edelleen tukea kasvua, etenkin kun kaakaopapujen tuotannon näkymät ovat parantuneet. Nykyisten ennusteiden mukaan Ghanan tuotanto markkinointivuonna 2025–2026 on 750 000 tonnia, mikä on 25 % enemmän kuin edellisellä kaudella. Kakaon tuottajahinta kyseiselle kaudelle vahvistettiin 41 392 GHS:ksi tonnilta (noin 3 800 USD nykyisellä vaihtokurssilla), koska maailmanmarkkinahinnat laskivat maaliskuussa 2026 noin 3 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta Norsunluurannikon ja Ghanan lisääntyneen tarjonnan sekä suklaavalmistajien heikentyneen kysynnän vuoksi. Cocobod (kakaon tuotantoa, jalostusta ja markkinointia tukeva julkinen laitos) jatkaa lannoitteiden, hyönteismyrkkyjen, sienitautien torjunta-aineiden ja ruiskutuslaitteiden ilmaista jakelua, mikä parantaa tuotannon sietokykyä säävaihteluita ja tauteja vastaan. Öljyntuotanto (noin 200 000 tynnyriä päivässä vuonna 2025) pysyy parhaimmillaan vakaana, sillä öljyn kysynnän odotetaan pysyvän vaisuna. Vaikka öljyteollisuus hyötyy Pecan-öljykenttäprojektista (potentiaalinen tuotanto 80 000–110 000 tynnyriä päivässä), sen odotetaan tulevan tuotantoon aikaisintaan vuosina 2028–2029. Kultatuotannon pitäisi pysyä vahvana, kun se vuonna 2025 arvioidaan nousevan ennätykselliseen 5,1 miljoonaan unssiin, mikä johtuu pääasiassa pienimuotoisesta ja käsityöläisluonteisesta kaivostoiminnasta. Hallituksen vuonna 2025 perustama Goldbod (julkinen taho, joka valvoo ja kehittää kultasektoria) tukee todennäköisesti pienkaivostyöläisten tuloja rationalisoimalla kullan ostotoimintaa ja vähentämällä salakuljetusta, joka aiheuttaa merkittäviä tulonmenetyksiä. Suurten kaivosten tuotanto saattaa kuitenkin laskea, sillä Ghanan kultakaivokset ovat ikääntymässä. Kultaan kohdistuvaa maailmanlaajuista kysyntää, joka on saavuttamassa uusia huippulukemia, voisi kannustaa lisäinvestointeihin suurimittaiseen kaivostoimintaan. Uudet malminetsintätoimet ovat kuitenkin edelleen erittäin kalliita ja teknologisten vaatimusten kannalta erittäin monimutkaisia. Palvelut pysyvät tärkeimpänä kasvun veturina. Investoinnit tieto- ja viestintätekniikkaan (ICT) kasvavat edelleen, sillä viranomaiset jatkavat digitaalitalouspolitiikan edistämistä (internet-yhteyksien parantaminen, digitaaliset julkiset palvelut, fintech jne.). Kauppa ja liikenne hyötyvät myös jatkossa vakaasta kulutuksesta, sillä inflaation ennustetaan pysyvän tavoitevälin sisällä (8+-2 %). Tämä tarkoittaa, että Ghanan keskuspankilla, joka on jo pitkällä elvytyssyklissään – ohjauskorkoa alennettiin 28,0 prosentista kesäkuussa 2025 15,5 prosenttiin tammikuussa 2026 – sillä on riittävästi liikkumavaraa tehdä muutama lisälasku vuonna 2026, mikä parantaisi luoton saatavuutta ja elvyttäisi sekä kulutusta että yksityisiä investointeja. Julkisen sektorin osuus kasvusta pysynee vaatimattomana, sillä vakauttamistoimenpiteet rajoittavat edelleen menokapasiteettia.

Finanssipolitiikan kurinalaisuus on vakauttanut julkista taloutta. Velan uudelleenjärjestely valmistuu pian

Ghanan julkinen talous on parantunut huomattavasti osana IMF:n kanssa tehtyä 3 miljardin Yhdysvaltain dollarin ECF-sopimusta, joka hyväksyttiin toukokuussa 2023 sen jälkeen, kun maa suostui järjestelemään velkansa uudelleen G20-maiden yhteisen kehyksen mukaisesti. Ghanan kotimaisen velan uudelleenjärjestely saatiin päätökseen vuonna 2023, jolloin hallitus vaihtoi keskipitkän ja pitkän aikavälin arvopaperit matalakorkoisempiin ja pidemmän maturiteetin joukkovelkakirjoihin. Tämän jälkeen 13,1 miljardin Yhdysvaltain dollarin euro-joukkovelkakirjalainojen uudelleenjärjestely saatiin päätökseen vuoden 2024 lopulla, minkä jälkeen joukkovelkakirjojen haltijoille suoritettiin vuonna 2025 kolme maksua uudelleenjärjestelymuistion mukaisesti (yhteensä 1,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria). Uudelleenjärjestelyprosessin viimeinen osa, joka koskee kahdenvälistä (2,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria) ja kaupallista (2,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria) velkaa, on vielä kesken, mutta se on edennyt pitkälle: sopimukset on allekirjoitettu tärkeimpien kahdenvälisten velkojien kanssa, periaatesopimukset on saatu aikaan suurimpien yksityisten luotonantajien kanssa ja neuvottelut muiden velkojien kanssa ovat käynnissä. Koska IMF-ohjelman mukaista tulosta pidettiin tyydyttävänä, viidennen arvioinnin yhteydessä vapautettiin 385 miljoonan Yhdysvaltain dollarin maksu joulukuussa 2025.

Viranomaisten toteuttamat julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet ovat laaja-alaisia ja kohdistuvat sekä tuloihin että menoihin. Vuoden 2025 alijäämän supistuminen johtui kuitenkin pääasiassa menojen leikkauksista, sillä tuloihin liittyvät toimenpiteet, kuten veropohjan laajentaminen, veronmaksukäytäntöjen parantaminen, hallinnon tehostaminen, valtionyhtiöiden uudistaminen jne. Palkkakustannukset, jotka ylittivät suunnitellut rajat palkkojen tarkistusten ja rekrytointien vuoksi, lukuun ottamatta kaikki muut menoluokat (tavarat ja palvelut, pääomamenot, sosiaalimenot jne.) pysyivät tavoitteidensa rajoissa tai niiden alapuolella. Merkittävää on, että myös korkomenot olivat odotettua alhaisemmat kotimaisen osuuden osalta rahapolitiikan keventämisen ja ulkomaisen osuuden osalta cedi-valuutan vahvistumisen ansiosta. Vuonna 2026 hallituksen finanssipoliittisen vastuukehyksen mukainen päätavoite, eli 1,5 prosentin perusylijäämä suhteessa BKT:hen, pitäisi saavuttaa. Tulojen pitäisi kasvaa vahvan talouskasvun, kaivostoimintaan liittyvien tulojen lievän kasvun sekä veronkannon tehostamiseen ja verotulojen menetysten estämiseen tähtäävien digitaalisten verojärjestelmien lisääntyneen käytön ansiosta. Ulkomaanvelan hoitaminen jatkui osittain vuonna 2025, mikä johti korkomaksujen asteittaiseen kasvuun. Tämä tarkoittaa, että menoja on edelleen valvottava tiukasti, mikä rajoittaa muiden kuin ensisijaisten julkisten investointien mahdollisuuksia. Ulkomaisen rahoituksen tarve pysynee suhteellisen maltillisena, ja se katetaan pääasiassa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin ohjelmalainojen maksuilla. Yleisesti ottaen rakenneuudistusprosessin loppuun saattaminen yhdistettynä vahvaan kasvuun ja finanssipolitiikan kurinalaisuuteen palauttaa velan kestävyyden, ja julkisen velan suhde BKT:hen jatkaa laskuaan keskipitkällä aikavälillä.

Ulkomaanasema pysyy vahvana raaka-aineiden hintavaihteluista huolimatta

Ghanan ulkoinen tilanne on parantunut huomattavasti, kiitos sen ulkomaisen velanhoidon merkittävän osan lykkäämisen, korkeiden kullan hintojen sekä rakenneuudistusprosessin etenemisen myötä palautuneen sijoittajien luottamuksen. Sen pitäisi pysyä vakaana raaka-aineiden hintavaihteluista huolimatta. Vaihtotaseen ylijäämä supistuu hieman, pääasiassa pienemmän kauppataseen ylijäämän vuoksi. Kullan vienti pysyy vakaana ennätyksellisen korkeiden hintojen tukemana, mutta raakaöljyn ja kaakaon hintojen odotetaan laskevan, sillä tarjonta kasvaa samalla kun kysyntä heikkenee hieman. Tämän seurauksena tuonnin kasvu todennäköisesti ylittää viennin kasvun, sillä koneiden, kuljetusvälineiden ja kulutustavaroiden vahva kotimainen kysyntä kompensoi alhaisemmat öljyn hinnat. Ghana on jalostettujen öljytuotteiden nettotuoja jalostuskapasiteetin puutteen vuoksi. Palveluiden alijäämää ruokkivat edelleen rahtimaksut, rahoituspalvelut sekä kaivannaisteollisuuden toimintaan ja kehittämiseen liittyvät palvelut. Primaarituloalijäämä, jota on viime vuosina pahentanut pääasiassa ulkomaisten yritysten osinkojen kotiuttaminen, todennäköisesti kasvaa ulkomaanvelan hoidon jatkumisen myötä. Tämä kuitenkin kumoutuu suurelta osin toissijaisten tulojen ylijäämällä, jota tukevat edelleen ulkomailla asuvien ghanalaisten rahalähetykset, joista suurin osa kohdistuu Nigeriaan, Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Ghanan talous- ja julkisen talouden kehitys on parantunut huomattavasti kahden viime vuoden aikana, mikä on lisännyt sijoittajien luottamusta ja johtanut voimakkaampaan pääoman sisäänvirtaukseen, mukaan lukien ulkomaiset suorat sijoitukset (1,6 %:sta BKT:sta vuonna 2023 2,4 %:iin vuonna 2025). Siksi cedin odotetaan pysyvän vakaana. Valuuttavarannot kattoivat joulukuussa 2025 noin 5,7 kuukauden tuonnin.

Poliittista vakautta yhä epävakaammaksi käyvässä alueella

John Mahama, joka toimi Ghanan presidenttinä vuosina 2012–2017 ja oli sosiaalidemokraattisen Kansallisen demokraattisen kongressin (NDC) ehdokas, varmisti toisen, ei-peräkkäisen presidenttikauden vuoden 2024 presidentinvaaleissa saatuaan 57 % äänistä. Hän voitti Uuden isänmaallisen puolueen (NPP, keskusta-oikeisto) ehdokkaan Mahamudu Bawumian. Tulos oli yleisesti odotettu, sillä vuosina 2017–2024 vallassa olleiden Nana Akufo-Addon ja NPP:n maine oli tahraantunut velkakriisin, elintason laskun ja syvenevän köyhyyden vuoksi. Tämä kasvatti automaattisesti oppositiopuolueen suosiota ja toi esiin tavanomaisen kahden puolueen välisen vastakkainasettelun ja vallanvaihdon. NDC:llä on myös kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa, jossa sillä on 184 paikkaa 276:sta, kun taas NPP sai 88 paikkaa, mikä antaa hallitukselle runsaasti liikkumavaraa politiikkansa toteuttamiseen. Hallituksen ensimmäisen vuoden tulokset ovat kokonaisuutena positiivisia. Ghanan antamat sitoumukset finanssipolitiikan kurinalaisuudesta on noudatettu, taloudelliset olosuhteet ovat parantuneet ja sijoittajien luottamus on suurelta osin palautunut. Vaikka Ghanan poliittisen vakauden odotetaan jatkuvan, sosiaalinen tilanne on edelleen heikko. Elinkustannuskriisi on heikentänyt elintasoa, ja köyhyysaste on noussut: yli 53 prosenttia väestöstä elää alle 4,20 Yhdysvaltain dollarilla päivässä. Lisäksi kun otetaan huomioon maatalouden osuus työllisyydestä, ilmastokriisit ovat edelleen merkittävä riski, sillä ne vaikuttavat suhteettoman paljon köyhiin. Suurena haasteena on jatkaa varovaista julkisen talouden hoitoa ja samalla varmistaa, että sosiaalimenot ovat riittävät elintason parantamiseksi.

Ulkopolitiikan osalta Ghanalla on vahvat siteet Kiinaan, joka on sen raakaöljyn ja mangaanin viennin tärkein kohdemarkkina. Kiina on merkittävä velkoja. Suhteet länsimaisiin kumppaneihin ja kansainvälisiin instituutioihin ovat myös hyvät. Lisäksi kiistanalainen LGBT+-vastainen lakiesitys hylättiin, kun parlamentti hajotettiin vuonna 2024. Vaikka 10 kansanedustajaa on esittänyt sen uudelleen yksityisenä lakiesityksenä, sen on vielä käytävä läpi koko parlamentaarinen käsittelyprosessi, ja se aiheuttaa edelleen merkittäviä oikeudellisia haasteita, minkä vuoksi on melko epätodennäköistä, että se hyväksytään lähitulevaisuudessa. Ghana edistää edelleen alueellista integraatiota ECOWASin puitteissa ja toimii sen merkittävänä edustajana. Tämä on entistäkin tärkeämpää, kun turvallisuustilanne Länsi-Afrikassa heikkenee jatkuvasti. Alliance des États du Sahelin sotilasjunttojen kyvyttömyys turvata alueitaan aiheuttaa kapinallisten uhkaa useimmissa naapurimaissa, mukaan lukien Ghana. Maan pohjoisosan turvallisuustilanne on edelleen jännittynyt, koska Burkina Fasosta tunkeutuu alueelle Al-Qaidaan ja Islamilaiseen valtioon liittyviä aseistettuja jihadistiryhmiä.

Viimeksi päivitetty: helmikuu 2026