Mali
Guinea-Bissau, Republic of
Senegal
Nigeria
Tanska
Eurooppa
Intia
KiinaKehittyneiden talouksien kasvu hidastuu
Vaikka kasvu on edelleen vahvaa, se hidastuu hieman vuosina 2025 ja 2026. Kehittyneiden Euroopan talouksien hitaampi kasvu vaikuttaa matkailuun (20 % BKT:stä vuonna 2024) ja ulkomailla asuvien kansalaisten rahalähetyksiin (noin 20 %). Lisäksi hallitus aikoo vuonna 2025 muuttaa Gambian investointi- (sekä kotimaiset että ulkomaiset) ja viennin edistämisvirastoa koskevaa lakia rajoittamalla verokannustimia ja lopettamalla erityisten investointitodistusten myöntämisen heikosti suoriutuville yrityksille. Uudistus hillitsee yksityisiä investointeja. Toisaalta vuoden 2025 loppuun mennessä on kuitenkin suunniteltu uudistuksia, joilla pyritään edistämään yritysten perustamista, kuten maapolitiikkaa, jonka tavoitteena on turvata ja helpottaa maan ja rahoituksen saatavuutta.
Vuoden 2026 presidentinvaaleja edeltävänä aikana julkisten investointien odotetaan hidastuvan sosiaalimenojen hyväksi. Hallitus aikoo kuitenkin vuosien 2023–2027 kansallisen kehityssuunnitelmansa (RF-NDP) mukaisesti investoida maatalouteen, liikenteeseen, energiaan ja inhimilliseen pääomaan. Kansainvälisten kumppaneiden tarjoama infrastruktuurirahoitus on edelleen ratkaisevan tärkeää, vaikka ulkomaiset suorat investoinnit ja valtion investoinnit – toisinaan yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa – ovat myös merkittävällä roolilla. Vuoden 2025 alussa otettiin käyttöön suurjännitelinja, jota rahoittivat yhdessä Maailmanpankki, Euroopan unioni ja Euroopan investointipankki (EIP). Kasvua tukee myös maatalousala tuotantopanosten, erityisesti lannoitteiden ja siementen, alhaisempien hintojen ansiosta. Tämän odotetaan vauhdittavan kotitalouksien kulutusta, sillä maatalouden osuus kokonaistyöllisyydestä oli 29 % vuonna 2023. Lopuksi Kiina ilmoitti kesäkuussa 2025 poistavansa kokonaan tullit 53 afrikkalaisesta maasta peräisin olevilta tuontituotteilta. Kiina oli Gambian suurin vientikohde vuonna 2024, ja sen osuus kokonaisviennistä oli 36,3 %. Kauppasodan ja Afrikan kasvu- ja mahdollisuuksien lain (AGOA) suunnitellun päättymisen syyskuussa 2025 odotetaan vaikuttavan vain vähän, sillä vienti Yhdysvaltoihin edusti aiemmin vain 0,3 % kokonaisviennistä.
Vuodesta 2024 lähtien inflaatio on hidastunut tiukan rahapolitiikan – ohjauskorko on pidetty 17 prosentissa joulukuusta 2023 lähtien – sekä öljyn ja elintarvikkeiden hintojen laskun ansiosta. Vuosina 2025 ja 2026 inflaation odotetaan lähestyvän asteittain keskuspankin 5 prosentin tavoitetasoa. Maailmanlaajuisen epävarmuuden vallitessa keskuspankki todennäköisesti alkaa laskea korkoja vasta vuodesta 2026 lähtien. Inflaation hidastuminen ja tulevat rahapolitiikan keventämiset edistävät yksityistä kulutusta ja investointeja.
Vaalien edeltävät menot uhkaavat julkisen talouden vakauttamista
Hallitus aikoo jatkaa julkisen talouden vakauttamista IMF:n 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin laajennetun luottojärjestelyn (ECF) puitteissa vuoteen 2027 asti. Verotulojen suhteen BKT:hen odotetaan nousevan hieman vuosina 2025–2026, mikä johtuu sähkön ja veden hintojen noususta tukien asteittaisen poistamisen myötä. Muita kuin verotuloja kasvattaa seuraava maksu Africa50:n omaisuuden kierrätysohjelmasta, joka liittyy Senegambia-siltaan ja vastaa 1,8 %:a BKT:sta. Ohjelman puitteissa yksityiset sijoittajat voivat hoitaa infrastruktuuria tietyn ajan maksua vastaan. Lisäksi hallitus aikoo myydä jopa 60 % omistuksestaan Gambia Telecommunications Company -yhtiössä (Gamtel) vuonna 2026. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan kuitenkin kasvavan, erityisesti vuonna 2026. IMF on todennut, että julkisen talouden vakauttaminen etenee hitaasti, mikä johtuu suurelta osin jatkuvista talousarvion ulkopuolisista siirroista vaikeuksissa olevan National Water and Electricity Companyn (NAWEC) tukemiseksi. NAWECin taloudellisen tilanteen odotetaan kuitenkin paranevan sen jälkeen, kun sen sopimusta Karpowershipin kanssa ei uusita; yhtiölle on kertynyt merkittäviä maksurästejä. Menojen suhde BKT:hen nousee vuonna 2025, mikä johtuu suunnitelluista julkisen sektorin palkankorotuksista, ulkomaanvelan korko- ja lyhennysmaksujen kasvusta (velanhoitokustannusten osuus valtion budjetista on 23 %) sekä infrastruktuurimenojen kasvusta ennen vuoden 2026 vaaleja. Presidentti Adama Barrow’n laskeva suosio johtaa todennäköisesti sosiaalimenojen ja haavoittuville yhteisöille suunnattujen tulonsiirtojen kasvuun. Näistä paineista huolimatta ECF-ohjelman odotetaan jatkuvan suunnitellun päättymisajankohdan, tammikuun 2027, asti, ja varojen maksaminen jatkuu, vaikka se saatetaan tilapäisesti keskeyttää vaalikauden ajaksi. Julkisen velan, joka on pääosin ulkomaanvelkaa ja koostuu monenvälisiltä ja kahdenvälisiltä velkojilta saaduista edullisista ja osittain edullisista lainoista, ennustetaan laskevan edelleen vuosina 2025 ja 2026, kun takaisinmaksut jatkuvat. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) luonnehtii Gambian velkaa kestäväksi, mutta katsoo, että velkakriisin riski pysyy korkeana.
Ulkomaanmaksutaseen osalta vaihtotaseen, joka on rakenteellisesti negatiivinen suuren kauppataseen epätasapainon vuoksi, alijäämän odotetaan pienenevän vuosina 2025 ja 2026. Parannusta vauhdittavat öljyn ja elintarvikkeiden alhaisemmat tuontihinnat sekä kasvaneet vientitulot, erityisesti maapähkinöiden myynnistä Senegaliin. Matkailutulojen ja ulkomailta tulevien rahalähetysten vähenemistä kompensoivat IMF:n suuremmat maksut. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan hanketukien, ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI) ja, vähemmässä määrin, edullisin ehdoin myönnettyjen lainojen avulla. Valuuttavarannot vastaavat viiden kuukauden tuontia.
Jännittynyt poliittinen ilmapiiri ja kolmannen presidenttikauden mahdollisuus
Vuonna 2021 toiselle viisivuotiselle kaudelle uudelleenvalittu presidentti Adama Barrow on toistuvasti vihjannut pyrkivänsä mahdolliseen kolmanteen kauteen joulukuussa 2026. Tällainen liike on mahdollinen, koska hän on estänyt perustuslain uudistuksen, jonka tarkoituksena on rajoittaa presidentin toimikausien lukumäärää. Hänen puolueensa, Kansallinen kansanpuolue (NPP), saavutti niukan suhteellisen enemmistön huhtikuun 2022 parlamenttivaaleissa ja pitää kahden pienen puolueen tuella hallussaan niukkaa absoluuttista enemmistöä. Perustuslain muutokset edellyttävät kuitenkin 75 prosentin enemmistöä kansalliskokouksessa ennen kuin ne voidaan viedä kansanäänestykseen. Tässä tilanteessa opposition johtamat mielenosoitukset ja julkiset protestit saattavat kiihtyä vaaleja edeltävänä aikana, mikä lisää viimeaikaista korruptiota vastustavaa kansanliikettä. Huolimatta siitä, että Barrow ei ole lunastanut keskeisiä vaalilupauksiaan – erityisesti demokratian vahvistamiseen tähtääviä poliittisia ja perustuslaillisia uudistuksia – ja taloudellisten mahdollisuuksien ollessa edelleen rajalliset, hän näyttää olevan suotuisassa asemassa pienempien puolueiden kanssa solmittujen liittoutumien ansiosta. Samaan aikaan turvallisuusalan uudistus etenee hitaasti, mikä viivästyttää ECOWASin Gambian-operaation (ECOMIG) poistumista maasta. Operaatio lähetettiin paikalle vuonna 2017 sen jälkeen, kun entinen presidentti Yahya Jammeh kieltäytyi luopumasta virastaan. ECOMIGin jatkuva läsnäolo on edelleen turhautumisen aiheena osalle väestöä.
Gambia ylläpitää läheisiä suhteita Senegaliin, jonka kanssa sillä on kauppa- ja kauttakulkuyhteistyösopimus. Se ylläpitää myös vahvoja suhteita Maliin – joka on merkittävä kauppakumppani – huolimatta Malin vetäytymisestä ECOWASista, sekä Guinea-Bissauun ja Norsunluurannikolle. Gambia ylläpitää läheisiä suhteita Persianlahden maihin, jotka antavat merkittävää tukea infrastruktuurin rahoittamiseen. Lisäksi maalla on edelleen hyvät suhteet sekä Kiinaan että Intiaan: Kiina investoi paikalliseen kalastusteollisuuteen, kun taas Intia tuo maahan cashewpähkinöitä ja toimittaa riisiä.