Amerikan Yhdysvallat
Australia
Tonga, Kingdom of
Uusi-Seelanti
Singapore
KiinaMatalatasoinen matkailu ja hidastuva kasvu
Fidžin talouskasvu, jota matkailu ja kauppa edelleen vetävät, etenee maltillisesti. Sen ennustetaan hidastuvan vuonna 2026, mutta piristyvän hieman vuonna 2027. Matkailu on Fidžin tärkein kasvun veturi, ja sen osuus BKT:stä on kolmannes. Vierailijoiden määrä saavutti uuden ennätyksen vuonna 2025: 986 367 vierailijaa, kun luku vuonna 2019, eli ennen Covid-19-pandemiaa, oli 894 389. Matkailutulot kasvoivat 10,9 % vuoteen 2024 verrattuna. Nämä matkailutulot ja niihin liittyvien palvelujen tuotot todennäköisesti kuitenkin hidastuvat hotellien kapasiteettirajoitusten, työvoimapulan ja lentoliikenteen kustannusten nousun vuoksi. Öljyn hinnan nousu vaikuttaa paitsi matkailualaan myös maatalouteen, teollisuuteen, liikenteeseen, sähköön ja elintarvikkeisiin. Lopuksi kotitalouksien kulutus kärsii tukien kasvusta huolimatta.
Maan energiariippuvuuden (80 %) vähentämiseksi ja infrastruktuuriin kohdistuvien paineiden lieventämiseksi on käynnistetty useita suuria hankkeita. Energy Fiji Limited ja Fidžin kansallinen eläkerahasto (Fiji National Provident Fund) kehittävät uusiutuvaa energiaa ja pyrkivät nostamaan uusiutuvan sähkön osuuden 90 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä (hankkeen arvioidut kustannukset ovat 2 miljardia Fidžin dollaria). Niiden ohjelmaan kuuluu kaksi vesivoimahanketta – Qualiwana ja Vatutokotoko – ja sen ennustetaan lisäävän maan vesivoimatuotantoa 94 gigawattitunnista 167 gigawattituntiin vuodessa. Lisäksi vuosien 2026–2027 talousarviossa on varattu huomattava summa teiden ja siltojen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Hallitus on aloittanut neljän suuren sillan (Lami/Suvavou, Medraukutu, Sabeto ja Viseisei) rakentamisen. Hankkeen kustannukset ovat 200 miljoonaa FJD, ja sitä rahoittavat yhdessä Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki (AfDB) osana Fidžin kriittisten siltojen kestävyyshanketta. Samalla on käynnissä vesihuollon infrastruktuurin modernisointi, kun Afrikan kehityspankki (AfDB) hyväksyi vuonna 2025 145 miljoonan FJD:n rahoituksen Kinoyan viemäriverkoston parantamiseen. Nämä investoinnit tukevat rakennusalan näkymiä, ja alan odotetaan elpyvän: kasvun ennustetaan olevan 5,4 % vuonna 2027.
Inflaation odotetaan kiihtyvän Iranin kanssa käydyn konfliktin aiheuttaman maailmanlaajuisen öljyn hinnan nousun seurauksena sekä sen heijastusvaikutusten vuoksi, jotka kohdistuvat polttoaineen, sähkön, liikenteen ja elintarvikkeiden kotimaisiin hintoihin. Tukevasta finanssipolitiikasta huolimatta tuet eivät riitä ylläpitämään kotimaisen kulutuksen kasvua, jonka ennustetaan olevan 3 % vuonna 2027. Keskuspankki pyrkii tasapainoon taloudellisen toiminnan tukemisen, inflaation hillitsemisen ja riittävien valuuttavarantojen ylläpitämisen välillä, jotta paikallinen dollari pysyy sidottuna valuuttakoriin. Tätä varten se hallinnoi rahan tarjontaa.
Elvyttävä talousarvio
Hallitus otti käyttöön tukitoimenpiteitä vastauksena vuosien 2020–2022 koronakriisiin, joka koetteli Fidžin taloutta ankarasti matkailualan kautta. Tukitoimenpiteet kasvattivat tämän seurauksena julkisen talouden alijäämää. Alijäämä supistui kuitenkin nopeasti talouden elpymisen ja verotulojen merkittävän kasvun (arvonlisäveron ja lentokentän lähtöveron korotusten) ansiosta. Neljä vuotta myöhemmin Fidži on uuden iskun edessä: nousevat öljyn hinnat. Alijäämä kasvaa elokuussa 2025 toteutetun arvonlisäveron alennuksen ja välittömien tukitoimenpiteiden vuoksi. Julkinen velka kasvaa edelleen, mutta sen rakenne on edelleen suotuisa. Lähes kaksi kolmasosaa velasta on kotimaisten velkojien hallussa, pääasiassa Fidžin kansallisella eläkerahastolla (FNPF), kun taas ulkomainen velka on pääasiassa monenvälisten virallisten velkojien hallussa edullisin ehdoin. Kaksi kolmasosaa velasta on paikallisvaluutassa, ja sen keskimääräinen maturiteetti on yli 11 vuotta. Velanhoitokustannukset ovat merkittävät mutta kestävät, ja ne ovat 7,1 % BKT:stä vuonna 2026 eli 22,7 % julkisista menoista.
Vastauksena öljyn hintojen maailmanlaajuiseen romahdukseen ja samalla pitäen kiinni tavoitteestaan supistaa budjettivajetta 3 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä hallitus toteuttaa finanssipolitiikkaa, joka perustuu kolmeen pilariin: toiminnalliseen säästöohjelmaan, kotitalouksille ja yrityksille suunnattuihin väliaikaisiin tukitoimiin sekä kohdennettuihin infrastruktuuri-investointeihin. Ensinnäkin Fidži aikoo leikata toimintamenoja 10 prosentilla, ja menojen ylärajaksi on asetettu 774 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, mikä edellyttää ministerien ja parlamentin jäsenten palkkojen 20 prosentin leikkausta. Lisäksi polttoainekriisin vuoksi hallitus on ottanut käyttöön tukitoimenpiteitä liikenne-, sähkö-, sosiaaliturva- ja sokerialoilla. Näitä toimenpiteitä on epäilemättä jatkettava seuraaviin vaaleihin asti. Lopuksi yksityissektorin tukemiseksi infrastruktuuri-investointeja lisätään merkittävästi teiden, siltojen, vesihuollon ja sanitaation sekä tulvasuojelun parantamiseksi, samoin kuin keskeisten infrastruktuurihankkeiden, kuten jätevedenpuhdistamon, toteuttamiseksi. Pääomamenojen odotetaan nousevan 408 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista vuonna 2025 462 miljoonaan dollariin vuonna 2027, mikä merkitsee 13,2 prosentin kumulatiivista kasvua.
Fidžin voimakas riippuvuus tuontitavaroista – erityisesti polttoaineesta, laitteista, rakennusmateriaaleista ja peruselintarvikkeista, kuten riisistä – sekä talouden monipuolistumisen rajoitukset ruokkivat maan kroonista kauppavajetta. Öljyn hintojen maailmanlaajuinen romahdus heikentää kauppatasetta, jonka alijäämä pysyy korkealla tasolla, 27,7 prosentissa BKT:stä vuonna 2026. Toisaalta palvelukaupan huomattava ylijäämä (18,4 % BKT:stä), jota matkailu vauhdittaa, sekä maastamuuttajien rahalähetykset (8,5 %) rajoittavat vaihtotaseen alijäämää. Fidži rahoittaa tätä alijäämää jatkossakin pääasiassa ulkomaisilla suorilla sijoituksilla (matkailualalla ja siihen liittyvissä kiinteistöissä), joiden ennustetaan muodostavan yli 5 % BKT:sta vuonna 2026. Tätä täydentävät hanketuki ja budjettituki Australiasta ja Uudesta-Seelannista sekä muu edullisin ehdoin myönnettävä rahoitus (Maailmanpankki ja Aasian kehityspankki). Osa alijäämästä katettaisiin kuitenkin edelleen valuuttavarantojen käytöllä, jotka vastasivat vuonna 2025 noin neljän kuukauden tuontia.
Alueellinen vakaus ja sisäiset jännitteet
Vaikka Fidži on ollut parlamentaarinen demokratia itsenäistymisestään vuonna 1970 lähtien, sen poliittista historiaa on leimannut huomattava epävakaus. Vuosina 1987–2006 tapahtui neljä sotilasvallankaappausta, joiden taustalla olivat fidžiläisten ja intialaisten yhteisöjen väliset etnis-uskonnolliset jännitteet. Vuonna 2013 demokratia vahvistettiin uuden perustuslain voimaantulon myötä. Vaikka perustuslaki antoi armeijalle oikeuden puuttua sisäisiin asioihin ja keskitti valtaa toimeenpanovallan käsiin, se edusti kuitenkin askelta kohti aidon oikeusvaltion luomista. Joulukuussa 2022 pidettyjen yleisten vaalien jälkeen Sitiveni Rabuka nimitettiin pääministeriksi, mikä päätti Frank Bainimaran (joka oli myös asevoimien johtaja vuoteen 2014 asti) ja hänen puolueensa Fiji First Party (FFP) 16 vuotta kestäneen hallintakauden. Rabuka johtaa monipuolista koalitiota, jolla on suuri enemmistö parlamentissa (38–17), kiitos joidenkin sellaisten kansanedustajien liittymisen, jotka olivat aiemmin kuuluneet FFP:hen, kunnes puolue hajosi vuonna 2024. Seuraavien yleisten vaalien odotetaan järjestettävän joulukuun 2026 ja helmikuun 2027 välisenä aikana. Syyskuussa 2026 järjestettävät kunnallisvaalit (ensimmäiset vuodesta 2005 lähtien) antavat alustavan kuvan kansalaisten mielipiteistä, kun taas elinkustannukset ja etnisten ryhmien väliset suhteet tulevat olemaan vaalikeskustelun pääaiheita.
Sitiveni Rabukan valinnan jälkeen Fidži on lähentynyt pitkäaikaisia länsimaisia kumppaneitaan, nimittäin Yhdysvaltoja, Australiaa ja Uutta-Seelantia. Tiiviimmät suhteet Washingtoniin ovat johtaneet meriturvallisuuden ja sotilaallisen yhteistoimintakyvyn parantamiseen. Samalla 6. heinäkuuta 2026 Canberran ja Suvan välillä allekirjoitettu kahdenvälinen Vuvale-sopimus tähtää Etelä-Tyynenmeren turvallisuuden vahvistamiseen vastauksena Kiinan laajentumiseen alueella. Turvallisuuskysymysten lisäksi työvoiman liikkuvuus Tyynenmeren alueella on alueellisten suhteiden kulmakivi. Pacific Australia Labour Mobility (PALM) -ohjelma ja Recognised Seasonal Employer Scheme (RSE) edistävät työvoiman liikkuvuutta ja rahalähetyksiä Fidžille.
Tiiviimmät suhteet länteen eivät tarkoita, että Fidži katkaisisi suhteensa Kiinaan. Diplomaattisuhteiden 50-vuotisjuhlan kunniaksi Kiina ja Fidži vahvistivat strategisen kumppanuutensa sekä yhteistyönsä infrastruktuurialalla (Vanua Levun teiden modernisointi) ja kaupassa (Kiina on Fidžin kolmanneksi suurin kauppakumppani).