Etiopia

Kasvua vauhdittavat IMF:n kanssa sovitut laaja-alaiset uudistukset

Kasvu jatkuu vakaana tilikaudella 2025–2026 (8. heinäkuuta 2025 – 7. heinäkuuta 2026) heinäkuussa 2024 IMF:n kanssa sovittujen merkittävien uudistusten täytäntöönpanon ansiosta. Uudistukset toteutettiin vastineeksi 3,4 miljardin Yhdysvaltain dollarin rahoitusohjelmasta. Näihin kuuluvat velan kestävyyden palauttaminen, valuuttakurssin vapauttaminen, pörssin perustaminen sekä talouden asteittainen avaaminen yksityisille sijoittajille. Nämä toimenpiteet elvyttävät vientiä ja vauhdittavat paikallisia ja ulkomaisia investointeja osana kotimaisen talousuudistusohjelman (2023–24–25–26) toista vaihetta. Pankkisektori hyötyy maaliskuussa 2025 annetusta pankkitoimintaa koskevasta asetuksesta, joka sallii ensimmäistä kertaa ulkomaalaisomistuksen jopa 49 prosenttiin etiopialaisista rahoituslaitoksista.

Talouden selkärankana toimivan maatalousalan (jonka osuus BKT:stä on 35 % ja työllisyydestä 70 %) tuloksen pitäisi parantua kastelujärjestelmien kehittämisen ja koneistamisen ansiosta parempien satojen myötä. Kahvin tuotanto (maiden tärkein vientituote) hyötyy 4 prosentin kasvusta viljelyalalla, kun uudet viljelmät otetaan tuotantoon ja vanhoja viljelyksiä uudistetaan. Sektori on kuitenkin edelleen riippuvainen usein riittämättömistä lannoitteiden tuonneista, kunnes nigerialaisen Dangote Industries -yhtiön 3 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoinen tehdas, jonka rakentaminen hallitus äskettäin hyväksyi, valmistuu. Kaivosala on kasvussa, mikä johtuu viime marraskuussa käyttöönotetusta Segelen kultakaivoksesta, jota operoi norjalainen Akobo Minerals ja joka on ensimmäinen tuotantoon tullut kaivos vuodesta 1994 lähtien. Kurmukin (Allied Gold) ja Tulu Kapin (Kefi) kaivosten, joiden vuotuiseksi tuotantotavoitteeksi on asetettu vastaavasti 240 000 ja 135 000 unssia, odotetaan käynnistyvän vuosina 2026 ja 2027. Lisäksi ala hyötyy toukokuussa 2025 allekirjoitetuista investointisopimuksista, jotka on tehty muiden kaivos- ja aurinkosähköalan ulkomaisten toimijoiden kanssa ja joiden kokonaisarvo on 1,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Lisäksi Grand Renaissance -padon (GERD), joka on jännitteiden aiheena Egyptin ja Sudanin kanssa, odotetaan avattavan virallisesti vuoden toisella puoliskolla. Useat 13 turbiinista ovat olleet toiminnassa jo vuodesta 2022 lähtien huolimatta siitä, ettei Sinisen Niilin vesihallintaa koskevista säännöistä ole saatu aikaan kolmikantaisopimusta. Pato tulee kattamaan kokonaan kotimaisen kysynnän ja tuottamaan vientiylijäämää Sudaniin, Keniaan ja Djiboutiin. Lopuksi lentokenttäsektori pysyy kasvun veturina, jota tukee Ethiopian Airlines -konsernin kasvavat tulot (4,5 % BKT:sta) ja jolla on myönteisiä heijastusvaikutuksia maataloustuotteiden vientiin ja matkailuun. Ala houkuttelee merkittäviä investointeja vuonna 2026 osana uuden lentokentän rakentamista pääkaupungin lähellä sijaitsevaan Bishoftuun; hankkeen kustannukset ovat 7,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kun lentokenttä valmistuu vuonna 2029, se on Afrikan suurin.

Heinäkuussa 2024 hallitus korvasi kiinteän valuuttakurssijärjestelmänsä kelluvalla järjestelmällä virallisen kurssin ja rinnakkaismarkkinakurssin välisen eron kaventamiseksi. Birr heikkeni lähes 50 %, mikä kalliisti virallisia tuontituotteita, mutta vaikutus jäi rajalliseksi, koska kulutus perustui pääasiassa paikallisiin tuotteisiin, epävirallisten kanavien käyttö oli jo ennestään yleistä ja julkisia tukitoimenpiteitä (valtion suorittamat välttämättömien tavaroiden tuonnit ja säännellyt tullit) oli käytössä. Samalla Etiopian keskuspankki, joka on nyt itsenäinen ja toimii avoimilla markkinoilla, auttaa hillitsemään inflaatiota korkealla ohjauskorolla (15 % heinäkuussa 2025) ja 18 prosentin luottokannan kasvun ylärajalla, jota tukee julkisen alijäämän rahoittamisen vähentäminen.

Ulkomaanvelan uudelleenjärjestely lähestyy loppuaan

Valtio on onnistunut lisäämään merkittävästi kotimaisia tuloja varainhoitovuodelle 2024–2025 laajentamalla veropohjaa, tarkistamalla arvonlisäveroa ja valmisteveroja, ottamalla käyttöön uuden kiinteistöveron sekä digitalisoimalla julkisia palveluja. Samalla valuuttamarkkinoiden uudistus on mahdollistanut poikkeuksellisen tuontiveron perimisen, mikä on lisännyt tullituloja. Vuosille 2025–2026 ehdotettu talousarvio on 2 miljardia birriä (15 miljardia Yhdysvaltain dollaria), mikä on 31 prosentin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtuu pääasiassa birrin arvon heikkenemisestä, mutta se heijastaa myös Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) annettua sitoumusta lisätä kotimaisia tuloja yhdellä prosenttiyksiköllä suhteessa BKT:hen vuosittain (niiden osuus oli 7,3 % vuosina 23–24). Uudistusten sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi lokakuussa 2024 hyväksytyssä lisätalousarviossa rahoitetaan väliaikaisesti tukia (polttoaine, lannoitteet, ruokaöljy ja lääkkeet), laajennetaan elintarviketurvan parantamiseen tähtäävää tuottavaa turvaverkko-ohjelmaa (PSNP) sekä korotetaan julkisen sektorin palkkoja. Nämä toimenpiteet lakkautetaan asteittain vuoden 2026 lähestyessä. Vuosien 2025–2026 talousarvion suuntaviivojen tavoitteena on järkeistää verotukia ja vahvistaa tuloverotusta. Ulkomaanavun osalta maa hyötyy Maailmanpankin maksujen (1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria) jatkumisesta IMF:n ohjelman tueksi; ohjelman kolmannessa tarkastelussa vapautettiin 262 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria toukokuun 2025 lopussa. Vuoteen 2028 mennessä suunnitelluista 3,4 miljardista Yhdysvaltain dollarista on jo maksettu yhteensä 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. USAID-ohjelmien keskeyttäminen (1,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2024) ja Maailman elintarvikeohjelman avun lopettaminen kuitenkin supistavat käytettävissä olevaa budjettivaraa. Pääomamenot kohdistuvat edelleen pääasiassa PSNP-ohjelman hankkeiden rahoittamiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen.

Merkittäviin infrastruktuuri-investointeihin, sisäisiin konflikteihin, kuivuuksiin ja Ukrainan sotaan liittyvän korkean ulkomaanvelan (44 % julkisen velan kokonaismäärästä) kertyminen johti siihen, että maa pyysi vuonna 2021 velkojen uudelleenjärjestelyä G20-kehyksen puitteissa. Neuvottelut viivästyivät Tigrayn konfliktin vuoksi, kunnes marraskuussa 2023 sovittiin väliaikaisesta moratoriosta kahdenvälisten velkojien (mukaan lukien Kiina) kanssa, minkä seurauksena kahdenvälisten velkojen lyhennykset vuosille 2023 ja 2024 jäädytettiin. Aselevosta huolimatta maa joutui maksukyvyttömäksi joulukuussa 2023, kun se ei maksanut joulukuussa 2024 erääntyvää 1 miljardin Yhdysvaltain dollarin euro-joukkovelkakirjalainan kuponkikorkoa. Heinäkuun alussa 2025 allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja julkisten velkojien virallisen komitean kanssa, jossa sovittiin 8,4 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruista velkojen uudelleenjärjestelypakettia ja 2,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin velkahuojennuksesta IMF:n ohjelman aikana (vuoteen 2028 asti). Neuvottelut euro-obligaatiosta jatkuvat, ja yksityiset velkojat hylkäävät ehdotetun 18 prosentin leikkauksen väittäen, että maalla on pikemminkin likviditeettiongelma kuin maksukykyongelma. Kun sopimus on saatu valmiiksi, hallitus ilmoittaa olevansa valmis ottamaan uutta velkaa kehityshankkeidensa rahoittamiseksi.

Vientiä (3,5 % BKT:sta) tukevat edelleen birrin heikkeneminen, korkeat kulta- ja kahvihinnat (vastaavasti 21 % ja 19 % viennistä) sekä Grand Ethiopian Renaissance Dam -padon (GERD) sähkömyynnin vakaa kasvu naapurimaihin. Infrastruktuurihankkeiden elvyttämiseen tarkoitettujen tuotantohyödykkeiden tuonti (14 % BKT:sta) pysyy korkealla tasolla, jota tukee parantunut valuuttakäytettävyys. Palvelupuolella Ethiopian Airlinesin laajentuminen kompensoi edelleen osittain tavarakaupan alijäämää, kun taas pankkikanavien kautta tapahtuvat ulkomailla asuvien rahalähetykset pysyvät vahvoina rahoitussektorin uudistusten kannustamana. Huolimatta Yhdysvaltojen kehitysavun jyrkästä vähenemisestä ja elintarvikeavun loppumisesta valuuttavarannot jatkavat todennäköisesti kasvuaan monenvälisten rahoitusvirtojen ja ulkomaanvelan uudelleenjärjestelyn edistymisen tukemana. Lokakuun 2024 lopussa valuuttavarannot vastasivat 1,6 kuukauden tuontia.

Korkea sisäinen turvallisuusriski ja jännitteet naapurimaiden kanssa

Abiy Ahmed on toiminut pääministerinä vuodesta 2018 lähtien. Hänen puolueensa, Prosperity Party (PP), voitti kesäkuussa 2021 410 parlamentin 547 paikasta rauhanomaisissa vaaleissa, joita kuitenkin varjostivat lukuisat sääntöjenvastaisuudet. Häntä tukevat hänen oma etninen ryhmänsä, oromot, sekä etelän väestö. Kesäkuussa 2026 pidettävät vaalit tulevat todennäköisesti olemaan kiistanalaiset. Marraskuussa 2022 solmittu rauhansopimus lopetti kahden vuoden taistelut liittovaltion joukkojen ja Tigrayn kansan vapautusrintaman (TPLF) välillä. Maaliskuun 2025 lopussa liittovaltion parlamentti hyväksyi vuonna 2022 nimitetyn Tigrayn väliaikaisen hallinnon toimikauden jatkamisen tilanteessa, jossa TPLF:n eri ryhmittymien väliset jännitteet olivat kärjistymässä. Kiistanalaisten alueiden, erityisesti sodan aikana Amharan joukkojen valtaamien Tigrayn länsiosien, asema on määrä ratkaista pian kansanäänestyksellä, jotta voidaan järjestää pakolaisten paluu ja määritellä hallinnollinen valta strategisella alueella, joka rajoittuu Eritreaan ja Sudaniin. Naapurialueella Amharassa jännitteet liittovaltion joukkojen ja alueellisen ”itsepuolustus” -miliisin (Fano) välillä ovat kärjistyneet, mikä johti poikkeustilan julistamiseen elokuusta 2023 kesäkuuhun 2024. Turvallisuustilanne ei ole sen jälkeen parantunut. Militia on syyttänyt liittovaltion hallitusta siitä, että se pyrkii purkamaan osavaltioiden perustamat puolisotilaalliset yksiköt heikentääkseen niitä sekä luovuttamaan Amharan maata Tigraylle rauhansopimuksen nojalla. Myös Oromian keskialueella yhteenotot toisen valtiosta riippumattoman aseellisen ryhmän, Oromon vapautusarmeijan (OLA), kanssa häiritsevät tämän toisen merkittävän alueen tilannetta.

Tigrayn levottomuudet kiristävät suhteita Eritreaan. Eritrean vihamielisyys Tigrayn aluehallintoa kohtaan näkyy sen jatkuvana sotilaallisena läsnäolona maan pohjoisosassa. Somalian tavoin Eritrea pitää Etiopian pyrkimyksiä päästä merelle uhkana suvereniteetilleen. Joulukuussa 2024 presidentti Erdoganin välityksellä solmittu Ankaran sopimus lievensi jännitteitä Somalian ja Etiopian välillä. Vastineeksi siitä, että Etiopia luopui tammikuussa 2024 solmitusta yhteisymmärryspöytäkirjasta itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan tasavallan kanssa, Somalia on sitoutunut helpottamaan etiopialaisten tavaroiden pääsyä satamiinsa. Yhteisymmärryspöytäkirja, jota ei koskaan ratifioitu, olisi myöntänyt Etiopialle rannikkokaistaleen vastineeksi Somalimaan tunnustamisesta. Egyptin rauhanturvajoukkojen läsnäolo Somaliassa voi kuitenkin vaarantaa tämän sopimuksen GERD-kiistan vuoksi. Samalla Sudanin ja Etelä-Sudanin epävakaa tilanne lisää riskejä länsirajalla, jonne maahan virtaa yhä enemmän pakolaisia.

Suhteet muihin ulkomaisiin kumppaneihin tulisi kehittyä edelleen heinäkuussa 2024 Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa tehdyn sopimuksen myötä. Tigrayn sota johti suhteiden viilenemiseen Yhdysvaltojen kanssa ja pakotti pääministeri Abiy Ahmedin luomaan tiiviimpiä siteitä uusien kumppaneiden, kuten Venäjän, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Kiinan, kanssa. Tammikuussa 2024 maa liittyi BRICS-ryhmään ja voi siten hyötyä Uuden kehityspankin rahoituksesta, jonka päärahoittajana on Kiina. Lisäksi maan tavoitteena on liittyä Maailman kauppajärjestöön maaliskuuhun 2026 mennessä.

Viimeksi päivitetty: heinäkuu 2025