Egypti

Talouden elpyminen on kiihtymässä kulutuksen ja investointien tukemana.

Talouskasvun odotetaan jatkavan elpymistään tilikaudella 2025–26. Kasvun vauhtia vauhdittaa ensisijaisesti yksityinen kulutus (noin 90 % BKT:stä vuosina 2024–25), jota tukevat virkamiesten palkkojen ja yksityisen sektorin minimipalkan korotukset, vakaa sosiaaliturva sekä ulkomailla asuvien egyptiläisten rahalähetysten kasvu. Egyptin punnan valuuttakurssin joustavoittaminen auttaa todennäköisesti säilyttämään viennin kilpailukyvyn (öljytuotteet, kulta, kemikaalit ja lannoitteet, kaapelit, näytöt, hedelmät ja vihannekset, vaatteet sekä rakennusmateriaalit). Marokon, Tunisian ja Turkin harjoittama muu kuin hintakilpailu sekä Egyptin riippuvuus tuontikaasusta kuitenkin heikentävät nettoviennin osuutta kasvussa. Talous hyötyy edelleen Aleksandrian länsipuolella sijaitsevan Ras El-Hekman rannikkokaupungin kehityksestä, josta on tarkoitus tulla merkittävä matkailu- ja talouskeskus, johon on suunniteltu 150 miljardin Yhdysvaltain dollarin investoinnit vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi viranomaiset ohjaavat ulkomaisia suoria investointeja – erityisesti Persianlahden maista, Kiinasta ja Turkista – satamainfrastruktuuriin (kuusi satamaa on jo toiminnassa) sekä neljään olemassa olevaan teollisuusalueeseen (muun muassa tekstiili-, kemikaali-, auto- ja energia-alalle) Suezin kanavan talousalueella (SCZONE). Uusiutuva energia on toinen kasvun veturi, ja investointeja suunnitellaan aurinko- ja tuulivoimaan. Hallituksen tavoitteena on lisätä kapasiteettia 12 gigawattia vuoteen 2026 mennessä, ja se aikoo kaksinkertaistaa investointinsa sähkö- ja uusiutuvan energian alalla vuosina 2025–2026, jolloin ne nousevat 2,8 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi syyskuussa 2025 allekirjoitetut neljä uutta kaasunetsintäsopimusta tuovat mukanaan 343 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investoinnit. Yksityissektoria elvyttävät myös pienille ja keskisuurille yrityksille vuoden 2025 alussa käyttöön otetut verokannustimet. Lopuksi kulttuurimatkailun odotetaan saavan vauhtia, kun Suuri Egyptin museo avataan marraskuussa 2025.

Hallitus pyrkii myös antamaan yksityissektorille merkittävämmän roolin taloudessa. Tässä yhteydessä se julkaisi vuonna 2022 strategisen asiakirjan, jossa esitetään aikataulu valtion vetäytymiselle tietyiltä talouden aloilta. Samassa hengessä hallitus ehdotti elokuussa 2025 joukkoa kannustustoimenpiteitä, kuten verohuojennuksia sijoittajille, kannustaakseen yrityksiä listautumaan pörssiin. Tämän odotetaan tukevan valtion omaisuuden myynnin jatkumista vuoden 2025 lopusta lähtien ja auttavan palauttamaan sijoittajien luottamusta. Prosessi etenee kuitenkin edelleen hitaasti: vuodesta 2022 lähtien ilmoitetuista 35 yksityistämiskohteesta on myyty vain yhdeksän. Uudistusten hidas eteneminen (valtion roolin vähentäminen taloudessa, julkisen ja yksityisen sektorin verokohtelun yhdenmukaistaminen jne.) on myös johtanut siihen, että IMF:n viides ja kuudes arviointi, jotka oli suunniteltu pidettäväksi vuoden lopussa, on yhdistetty.

Inflaatio on laskenut jyrkästi syyskuun 2023 38 prosentin huippulukemasta. Odotettu tuontielintarvikkeiden ja energian hintojen lasku – jota maailmanmarkkinahinnat ohjaavat – sekä Egyptin punnan vakaantuminen sen jälkeen, kun se romahti 40 prosenttia maaliskuussa 2024 valuuttakurssien vapauttamisen seurauksena, vaikuttavat asiaan suotuisasti. Punnan vakaantuminen selittyy suurelta osin Egyptin ja Yhdysvaltojen reaalikorkojen välisellä erolla sekä inflaation hidastumisella. Palvelujen inflaatio on kuitenkin edelleen sitkeää, ja polttoaineen, sähkön ja leivän hintojen odotetaan jatkavan nousuaan, kun julkisia tukia vähennetään asteittain osana finanssipolitiikan kiristämistä. Yleisen inflaation hidastuminen on kannustanut Egyptin keskuspankkia (CBE) tekemään kolme korkoleikkausta vuoden 2025 alusta lähtien, jolloin ohjauskorko laski elokuuhun mennessä 27,25 prosentista 22 prosenttiin. Lisää korkojen laskuja odotetaan vuoden 2025 loppuun mennessä ja vuonna 2026, sillä reaalikorot ovat edelleen poikkeuksellisen korkeat ja inflaation hidastuminen jatkuu. Tämän pitäisi elvyttää yksityistä kulutusta ja investointeja.

Kohti julkisen talouden vakauttamista

Egyptin suuren julkisen talouden alijäämän odotetaan supistuvan hieman tilikaudella 2025–2026. Tukimaksut ja palkkakustannukset painavat edelleen taloutta voimakkaasti, ja viranomaiset ovat edelleen haluttomia yhdenmukaistamaan laajan julkisen sektorin verotusta yksityisen sektorin verotuksen kanssa. Tilikautta koskevassa talousarviossa asetetaan selkeä tavoite: kasvattaa perusylijäämää (eli ilman korkomaksuja) velkasuhteen (velka suhteessa BKT:hen) pienentämiseksi. Tulojen ennustetaan kasvavan 19 % veropohjan laajentumisen, veronkannon tehostumisen ja tulli menettelyjen uudistusten ansiosta. Menopuolella (+18 %) etusijalle on asetettu terveydenhuollon menot (+31 %) sekä tuet, avustukset ja sosiaalietuudet (+15 %). Takaful- ja Karama-sosiaaliturvaohjelmien budjetti kasvaa 35 %. Energiatukia (polttoaine ja sähkö) myönnetään edelleen huomattavasti, mutta hallituksen tavoitteena on poistaa polttoainetukia joulukuuhun 2025 mennessä, vaikka viivästyksiä on todennäköisesti odotettavissa poliittisten herkkyyksien vuoksi. Tätä päätöstä tukevat suotuisat trendit maailmanmarkkinahinnoissa ja inflaatiossa. Talousarvioon sisältyy myös 10 prosentin palkankorotus virkamiehille julkishallintolain nojalla sekä 15 prosentin korotus muille. Koska valtio ottaa lainaa pääasiassa lyhyellä aikavälillä kotimarkkinoilta, Egyptin keskuspankin (CBE) korkojen alentaminen auttaa keventämään korkotaakkaa. Perusylijäämä auttaa alentamaan velkasuhdetta suhteessa BKT:hen. Kotimaiset liikepankit ovat julkisen velan pääasiallisia haltijoita. Ulkomainen velka muodostaa 30 % julkisesta velasta, ja sen pääasiallisina haltijoina ovat monenväliset velkojat (IMF, Maailmanpankki). IMF pitää julkista velkaa kestävänä, mutta arvioi valtionvelkakriisin riskin suureksi.

Vaihtotase on rakenteellisesti alijäämäinen kauppataseen ja sijoitustulojen tasapainon vuoksi, mutta sen odotetaan paranevan hieman vuosina 2025–2026. Alueellisista jännitteistä huolimatta matkailutulojen odotetaan pysyvän vahvoina, mikä tukee palvelutaseen ylijäämää. Matkailu voi kuitenkin vain osittain kompensoida Suezin kanavan liikenteen jyrkän laskun, joka on edelleen noin 70 % alle vuoden 2022 tason Jemenin houthi-kapinallisten aiheuttamien häiriöiden vuoksi. Kanavamaksut muodostivat noin 10 % Egyptin juoksevista tuloista ennen Israelin ja Hamasin välistä sotaa. Persianlahden alueella ja Isossa-Britanniassa asuvien ulkomailla asuvien egyptiläisten rahalähetykset jatkuvat, mikä vahvistaa toissijaisten tulojen ylijäämää, ja ne ovat palanneet virallisiin kanaviin nyt, kun valuuttakurssi heijastaa markkinaolosuhteita. Lisäksi Yhdysvaltojen tullien vaikutuksen odotetaan olevan rajallinen, sillä vienti Yhdysvaltoihin oli vuonna 2024 vain 0,8 % BKT:stä ja 5 % kokonaisviennistä. Egypti voisi jopa hyötyä kauppasodasta: suhteellisen alhaisten tullien (10 %) ansiosta maa voisi vallata osan Yhdysvaltojen kysynnästä – erityisesti vaatteiden ja asusteiden osalta – korkeampia tulleja maksavien Aasian maiden kustannuksella. Viennin odotetaan kuitenkin pysyvän selvästi alle vuoden 2022 huipputasonsa nesteytetyn maakaasun (LNG) viennin pysähtymisen vuoksi. Tuonti puolestaan todennäköisesti pysyy vahvana, sillä Egypti on riippuvainen kaasuntuonnista, kun etsintäinvestoinnit ovat vähäisiä ja kentät ikääntyvät. Myös Ras El-Hekman kaltaiset infrastruktuurihankkeet vauhdittavat välituotteiden ja pääomahyödykkeiden tuontia. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan ulkomaisilla suorilla ja salkkuinvestoinneilla sekä monenvälisellä ja kahdenvälisellä rahoituksella. Ulkomaisen pääoman paluu tuli mahdolliseksi vuoden 2022 lopulla Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa allekirjoitetun sopimuksen ansiosta. Ras El-Hekma -hankkeesta saatavien varojen, mukaan lukien 35 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruinen alkumaksu maa- ja kehitysoikeuksista, ansiosta valuuttavarannot riittävät kattamaan hieman yli kuuden kuukauden tuonnin.

Alueellisten geopoliittisten jännitteiden risteyskohdassa

Kotimaassa presidentti Abdel Fattah al-Sissi valittiin joulukuussa 2023 uudelleen suurella äänten enemmistöllä ilman todellista oppositiota. Vuoden 2019 perustuslain muutos antoi hänelle mahdollisuuden aloittaa kolmannen – ja periaatteessa viimeisen – kuusivuotiskautensa. Poliittinen ja yhteiskunnallinen tilanne on kuitenkin edelleen hauras, ja viranomaiset ovat haluttomia vauhdittamaan uudistuksia pelätessään yhteiskunnallisten levottomuuksien puhkeamista. Sosiaaliturvatoimenpiteistä huolimatta kotitaloudet ovat joutuneet kohtaamaan nousevia elinkustannuksia, joita julkisen talouden vakauttamistoimet ovat vielä pahentaneet. Lisäksi alueelliset geopoliittiset jännitteet, erityisesti Gazan humanitaarinen kriisi, ovat laukaisseet mielenosoituksia, joita hallitus on tukahduttanut pelätessään niiden kehittyvän laajemmiksi tyytymättömyyden ilmaisuksi. Kansalaisvapauksien rajoitukset lisäävät äkillisen ja väkivaltaisen kansanliikkeen riskiä, sillä viranomaiset eivät välttämättä ole tietoisia kansan tuen todellisesta laajuudesta. Siitä huolimatta presidentti nauttii asevoimien tuesta, jota ylläpitää niiden jatkuva valta suuressa osassa taloutta sekä verovapautukset. Hallitsevan puolueen, Mostaqbal Watanin, odotetaan voittavan tulevat parlamenttivaalit, jotka on suunniteltu pidettäviksi vuoden 2025 lopulla.

Kansainvälisellä rintamalla hanke humanitaarisen kaupungin rakentamiseksi Rafahiin Gazan kaistaleen eteläosaan lähellä Egyptin rajaa on kiristänyt suhteita Israeliin. Hanke merkitsisi pakolaistulvaa lähellä Egyptin pohjoisen Siinain rannikkoa. Suhteiden odotetaan kuitenkin pysyvän vakaina, sillä maat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa kaupan, turvallisuuden ja tiedustelun aloilla. Egypti allekirjoitti äskettäin 35 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvoisen sopimuksen israelilaisen kaasuyhtiön NewMed Energyn kanssa 130 miljardin kuutiometrin maakaasun toimittamisesta Leviathan-kentältä vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi suhteiden katkaiseminen Israeliin vaarantaisi Egyptin suhteet Yhdysvaltoihin, jotka antoivat vuonna 2024 arviolta 1,3 miljardin dollarin arvosta sotilaallista apua (jota ei ole leikattu, toisin kuin muita amerikkalaisia avustusohjelmia).

Lisäksi Jemenin houthi-kapinallisten hyökkäykset Punaisellamerellä ja Adeninlahdella pakottavat suuret varustamot välttämään Suezin kanavaa. Diplomaattiset jännitteet Etiopian kanssa jatkuvat myös sen jälkeen, kun Sinisen Niilin varrella sijaitseva Grand Ethiopian Renaissance Dam (GERD) valmistui heinäkuussa 2025. Alajuoksulla sijaitsevan Egyptin vesihuolto saattaa häiriintyä. Vaikka neuvottelut vedenjakosopimuksesta ovat edelleen jumissa, Egypti on allekirjoittanut kaupallisia ja sotilaallisia sopimuksia Etiopian alueellisten kilpailijoiden (Somalia ja Sudan) kanssa pyrkiessään vahvistamaan sotilaallista ja diplomaattista asemaansa Afrikan sarvessa.

Viimeksi päivitetty: elokuu 2025