Sveitsi
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Eurooppa
Mali
Norsunluurannikko
Kiina
Venäjä
GhanaKulta ja maatalous kasvun vetureina
Kasvu hidastuu hieman vuonna 2025 huolimatta kullan tuotannon kasvusta. Maatalouteen vaikuttavat epäsuotuisat sateet, puuvillan hinnan lasku sekä toiseksi suurimman puuvillayhtiön SOCOMAn sulkeminen heinäkuussa 2025. Kasvun odotetaan elpyvän vuonna 2026, kun kultakaivostoiminnan laajentuminen jatkuu ja maatalous elpyy, edellyttäen että sääolosuhteet ovat suotuisat eikä turvallisuustilanne heikkene. Kaivostoiminnan elpyminen riippuu turvallisuussyistä suljettujen kaivosten uudelleen avaamisesta, pienkaivostoiminnan virallistamisesta sekä Kiakan kaivoksen käyttöönotosta kesäkuun 2025 lopussa. Korkeat kullan hinnat houkuttelevat edelleen ulkomaisia investointeja, mikä kääntää asteittain vuodesta 2022 lähtien havaitun tuotannon laskun nousuun. Maatalouden elpyminen riippuu suotuisammista sääolosuhteista ja turvallisuustilanteen paranemisesta tuotantoalueilla. Maatalous-, karjankasvatus- ja kalastusaloite tukee alaa edelleen tuotantopanosten ja laitteiden toimittamisen kautta, ja vuosien 2025–2026 kampanjaan on varattu yli 104 miljardia CFA-frangia (157,5 miljoonaa euroa). Talous hyötyy myös liikenneyhteyksiä parantavista infrastruktuurihankkeista, erityisesti uudesta Ouagadougou–Donsin-lentokentästä, jonka on määrä valmistua vuonna 2026. Palvelusektori, jonka osuus BKT:stä on 22 %, edistää myös kasvua, jota vauhdittaa vahva julkisen sektorin toiminta.
Jatkuva turvattomuus ja poliittinen epävakaus heikentävät kuitenkin edelleen sijoittajien ja avunantajien luottamusta. Vaikka Yhdysvaltojen talouspolitiikan muutoksilla on vain rajallinen suora vaikutus, sillä Yhdysvaltojen osuus viennistä oli vuonna 2024 vain 0,3 %, ne voivat vaikuttaa maahan epäsuorasti kullan hinnan vaihteluiden kautta.
Inflaation odotetaan pysyvän Länsi-Afrikan valtioiden keskuspankin (BCEAO) asettaman 3 prosentin tavoitteen tasolla tai sen alapuolella vuosina 2025 ja 2026. Vuoden 2024 hyvän viljasadon vaikutukset hillitsevät edelleen elintarvikkeiden hintoja ja tukevat kotitalouksien kulutusta. Laskevat energian hinnat ja elinkustannusten hillitsemiseksi myönnetyt julkiset tuet vahvistavat tätä suuntausta. Vuonna 2026 inflaation hidastumisen pitäisi jatkua, jos maailmanlaajuiset elintarvike- ja energian hinnat jatkavat laskuaan ja maataloustuotanto pysyy vahvana. Inflaation hidastuminen yhdistettynä Euroopan keskuspankin (EKP) rahapolitiikan keventämiseen – jota BCEAO seuraa – sai BCEAO:n laskemaan ohjauskorkoaan 25 peruspistettä 3,25 prosenttiin kesäkuussa 2025. Lisäleikkauksia odotetaan vuoden 2025 lopussa ja vuonna 2026, mikä tukee kasvua entisestään.
Julkisen talouden vakauttaminen IMF:n ohjauksessa
Burkina Faso jatkaa julkisen talouden vakauttamista IMF:n tuella vähentääkseen riippuvuuttaan ulkoisesta avusta. Syyskuussa 2023 allekirjoitetun kahdenvälisen ohjelman tavoitteena on vahvistaa julkisen talouden kurinalaisuutta vastineeksi 302 miljoonan Yhdysvaltain dollarin rahoituksesta neljän vuoden aikana ECF-ohjelman puitteissa, josta 131 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria oli jo maksettu kesäkuuhun 2025 mennessä. Vaikka budjettivaje on edelleen WAEMU-yhteisön raja-arvon (3 % BKT:sta) yläpuolella, sen odotetaan supistuvan vuosina 2025 ja 2026. Vuonna 2025 supistumista vauhdittavat sosiaalituen kohdentamisen tehostaminen ja verotulojen kasvu, erityisesti verkkokaupan arvonlisäverotuksen käyttöönoton ansiosta. Tähän lisätään kultatulojen kasvu, joka johtuu vuoden 2024 kaivoslain muutoksesta, tuotannon kasvusta ja nousevista maailmanmarkkinahinnoista. Vuonna 2026 tulojen odotetaan kasvavan 4 % verrattuna tarkistettuun vuoden 2025 talousarvioon, kun taas menojen ennustetaan nousevan 4,1 %. Vaikka alijäämä on absoluuttisesti mitattuna suurempi, sen osuus BKT:stä pitäisi pienentyä vahvemman kasvun ansiosta. Turvallisuustilanteesta riippuen sotilasmenojen odottamaton kasvu on edelleen mahdollista. Julkisen talouden alijäämä rahoitetaan ottamalla lainaa alueellisilta joukkolainamarkkinoilta, ja sitä täydennetään kahden- ja monenvälisillä lainoilla. Julkisen talouden vakauttaminen ja kasvu auttavat pienentämään velkasuhdetta, joka pysyy selvästi alle WAEMU:n lähentymiskynnyksen (70 %). IMF pitää julkista velkaa kestävänä.
Vaihtotaseen alijäämän odotetaan supistuvan vuosina 2025 ja 2026 kauppataseen ylijäämän kasvun ansiosta. Kullan vienti (82 % kokonaisviennistä vuonna 2024) pysyy vahvana korkeiden hintojen ja tuotannon elpymisen ansiosta, kun taas puuvillan vienti elpyy alan toipuessa. Samaan aikaan polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintojen lasku rajoittaa tuonnin arvoa, vaikka kaivosinvestoinnit ja venäläisten yksityisten sotilasurakoitsijoiden käyttö lisäävätkin teknisten palvelujen tuontia. Ulkomaisten sijoittajien suurelta osin hallitseman kultatuotannon kasvu johtaa kuitenkin voittojen kotiuttamisen lisääntymiseen, mikä laajentaa primaarituloalijäämää. Toissijaisen tulon ylijäämä pysyy hauras, kun osa kahdenvälisestä kehitysavusta on keskeytetty. Lopuksi BCEAO:n ja EKP:n välinen suotuisa korkoero auttaa vahvistamaan valuuttavarantoja.
Jatkuva turvattomuus ja poliittinen epävakaus yhdistettynä suhteiden katkeamiseen lännen kanssa
Tammikuussa 2022 tapahtuneen ensimmäisen vallankaappauksen jälkeen, jossa presidentti Kaboré syrjäytettiin kyvyttömyytensä vuoksi hillitä jihadistien kapinaa, valtaan noussut everstiluutnantti Damiba syrjäytettiin puolestaan saman vuoden syyskuussa samoista syistä. Siitä lähtien Burkina Fasoa on johtanut kapteeni Ibrahim Traoré, joka on kansallisen siirtymäneuvoston puheenjohtaja. Alun perin heinäkuuksi 2024 suunnitellut vaalit on lykätty ainakin vuoteen 2029. Kansallinen riippumaton vaalilautakunta (CENI) lakkautettiin heinäkuussa 2025.
Poliittinen epävakaus säilyy suurena vuosina 2025 ja 2026. Sotilasjuntta ei ole onnistunut tukahduttamaan Jama’at Nusrat al-Islam wal-Muslimin (JNIM) -järjestön ja Islamilaisen valtion Sahelin provinssin (ISSP) johtamaa islamistista kapinaa, ja yli 30 prosenttia maan alueesta on edelleen valtion hallinnan ulkopuolella. Kyvyttömyys palauttaa turvallisuus ruokkii syvää tyytymättömyyttä asevoimien sisällä, ja uuden vallankaappauksen riski on edelleen suuri. Sotilasjuntalla on kuitenkin etuna valtionhallinnon hallinta, vallan keskittyminen presidentin ympärille, ote strategisista taloudellisista resursseista – pääasiassa kaivostoiminnasta – sekä venäläisten puolisotilaallisten joukkojen (Africa Corps) tuki. Se nauttii myös naapurimaiden, Malin ja Nigerin, sotilasjuntien tuesta sekä jatkuvasta kansan tuesta, erityisesti pääkaupungissa, jossa arvostetaan sen itsenäisyyspolitiikkaa, korruption vastaisia toimenpiteitä ja pyrkimyksiä saada takaisin hallinta kultasektorista.
Burkina Faso, Mali ja Niger ovat vahvistaneet taloudellista, poliittista ja turvallisuusyhteistyötään syyskuussa 2023 perustetun Sahelin valtioiden liiton (CES) puitteissa sen jälkeen, kun ne vetäytyivät Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisöstä (ECOWAS) tammikuussa 2025. Kauppa ECOWAS-maiden kanssa on kuitenkin jatkunut uuden sopimuksen neuvottelujen aikana. Jäsenyys Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitossa (WAEMU) pysyy ennallaan, erityisesti rahaliitossa, vaikka CES-valtiot harkitsevat oman valuutan ja talousinstituutioiden perustamista, mukaan lukien sijoitusrahasto ja vakautusrahasto, joiden rahoitus on epävarmaa resurssien ja ulkoisen tuen puutteen vuoksi. Ulkomaisten avunantajien riippuvuuden vähentämiseksi ne ovat perustaneet Konfederaation investointipankin, jota rahoitetaan kunkin jäsenvaltion verotuloista 5 prosentin suuruisella osuudella. Suhteet Venäjään ja muihin ei-länsimaisiin maihin vahvistuvat, kun taas suhteet länteen – erityisesti Ranskaan – ovat edelleen jännittyneet. Ranskan, Yhdysvaltojen ja YK:n joukkojen karkottamisen jälkeen Venäjästä on tullut Burkina Fason ja muiden CES-jäsenmaiden tärkein diplomaattinen ja sotilaallinen kumppani. Burkina Fasossa on 100–200 venäläistä sotilasta Africa Corps -joukoista (ent. Wagner), jotka suorittavat tällä hetkellä pääasiassa suojelu-, koulutus- ja logistiikkatehtäviä.