Saksa
Romania
Italia
Turkki
Kreikka
KiinaKasvun hidastuminen kulutuksen ja investointien suuntausten muuttuessa
Talouskasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2025 ennen kuin se piristyy hieman vuonna 2026, mutta se pysyy kuitenkin historiallisen keskiarvonsa tuntumassa. Yksityinen kulutus on jälleen tärkein kasvun veturi, jota tukevat reaalipalkkojen nousu, alhainen työttömyys sekä kulutuksen aikaistuminen ennen euron käyttöönottoa. Myös rahapolitiikan asteittaisen keventämisen odotetaan parantavan kotitalouksien kulutuskykyä helpottamalla velanhoitokustannuksia. Kulutuksen kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin vuonna 2024, mikä johtuu osittain korkeammasta hintatasosta, kun inflaatiota vakauttavat toimenpiteet, kuten alennetut arvonlisäverokannat ja yrityssektorille myönnetyt sähkötukiaiset, päättyvät. Nettoviennin odotetaan heikkenevän vuonna 2025, mutta se saattaa elpyä asteittain vuonna 2026 Saksan talouden ennakoidun elpymisen vetämänä.
Bulgarian poliittinen epävakaus, jota leimaavat lyhytaikaiset koalitiohallitukset, on viivästyttänyt uudistuksia, joita tarvitaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) myönnettävän 5,5 miljardin euron kokonaissumman saamiseksi. Näiden uudistusten tavoitteena on parantaa instituutioiden laatua sekä puuttua työvoima- ja osaajapulaan. Näiden muutosten täytäntöönpanon viivästyminen on aiheuttanut noin 600 miljoonan euron menetyksen avustuksissa, ja jäljellä olevien varojen virran arvioidaan nyt olevan 3–3,5 miljardia euroa (eli 2,9–3,4 % BKT:sta). Poliittisen tilanteen vakiintumisen jälkeen EU-varojen käyttöä ennustetaan jatkettavan vuosina 2025–2026, minkä pitäisi vauhdittaa julkisia investointeja. Uudistusten 15 kuukauden viivästyminen altistaa maan kuitenkin uusille rahoituksen leikkauksille, ellei hallitus nopeuta uudistuksia tai saa myönnettyä määräajan pidennystä elokuun 2026 jälkeen. Yksityisen sektorin osalta investointien odotetaan kasvavan rahapolitiikan keventymisen ja vakaamman poliittisen ilmapiirin ansiosta, edellyttäen että vakaus säilyy.
Inflaatio kiihtyi vuoden 2025 alussa, kun tavanomaiset arvonlisäverokannat palautettiin voimaan ja hallinnollisia hintoja tarkistettiin. Inflaation odotetaan hidastuvan vuonna 2026, kun nämä väliaikaiset vaikutukset väistyvät. Inflaatiopaineet kuitenkin jatkuvat, sillä reaalipalkat nousevat tiukan työmarkkinatilanteen vuoksi. Lisäksi vuoden 2026 alussa siirtyminen euroon saattaa aiheuttaa maltillisia hinnankorotuksia, sillä hintojen uudelleenarviointi siirtymäprosessin aikana voi laukaista ylöspäin suuntautuvia korjauksia, jotka johtuvat joko taloudellisista tekijöistä tai pyöristysvaikutuksista. Nämä korotukset ovat todennäköisesti selvempiä esimerkiksi matkailu- ja vähittäiskaupan aloilla, joilla menukustannukset ja pyöristyskäytännöt voivat vaikuttaa huomattavasti.
Bulgarian euro- ja Schengen-hyödyt kumoutuvat kauppasodan aiheuttamien paineiden vuoksi
Finanssipolitiikka on edelleen elvyttävää, vaikkakaan ei liiallisesti. Vuoden 2025 talousarvio on laadittu euroon liittymisen lähentymiskriteerien mukaisesti, joiden mukaan alijäämän on pysyttävä alle 3 prosentissa bruttokansantuotteesta. Arvonlisäveron alennusten päättyminen ja tupakan valmisteveron korotukset vahvistavat todennäköisesti julkisia tuloja. Menopuolella politiikka tukee edelleen kulutusta julkisen sektorin palkkojen korotuksilla ja sosiaalimenojen lisäyksillä. Näiden budjettisäätöjen ennustetaan pienentävän hieman julkisen talouden alijäämää vuoteen 2024 verrattuna, ja alijäämä pysyy kohtuullisella tasolla. Bulgarian suhteellisen alhaisia velanhoitokustannuksia tukee euron käyttöönotto, sillä sen odotetaan alentavan rahoituskustannuksia entisestään. Varhainen merkki sijoittajien luottamuksen vahvistumisesta on se, että jotkut suurimmista luottoluokituslaitoksista ovat äskettäin nostaneet Bulgarian valtion luottoluokitusta.
Bulgarian integroitumisen Euroopan talouteen odotetaan tuottavan kestäviä myönteisiä vaikutuksia sen kansainväliseen kauppaan. Schengen-alueeseen liittymisen arvioidaan vuoden 2025 alussa alentavan kaupan logistiikkakustannuksia ja poistavan esteitä bulgarialaisten kuljetusalan yritysten laajentumiselle Euroopan markkinoille – alalla, jolla itäeurooppalaisilla yrityksillä on tyypillisesti hallitseva markkinaosuus alhaisempien työvoimakustannusten tuoman kilpailuedun ansiosta. Vaikka euron käyttöönoton – jonka on määrä astua voimaan 1. tammikuuta 2026 – edut ovat jonkin verran rajallisia Bulgarian levin nykyisen kiinnityksen vuoksi euroon, liittymisellä euroalueeseen poistuvat valuutanvaihtokustannukset, mikä tukee entisestään kansainvälistä kauppaa, erityisesti matkailualalla. Nämä integraation edut eivät kuitenkaan täysin kompensoi suhdanne tekijöitä, jotka hillitsevät ulkoista kysyntää vuonna 2025. Keskeisen kauppakumppanin Saksan talouskasvun odotetaan pysyvän pysähdyksissä tänä vuonna, kun taas Romanian talouden kasvu jää alle potentiaalinsa. Vaikka Bulgarian riippuvuus Yhdysvaltojen kysynnästä on suhteellisesti pienempi kuin muiden Itä-Euroopan talouksien, kauppasota aiheuttaa todennäköisesti haasteita ulkomaiselle kysynnälle, ja sillä on välillisiä vaikutuksia kolmansien maiden, erityisesti Saksan, kautta. Samaan aikaan tuonti kasvaa puolustusmenojen tuontipainotteisen kasvun vuoksi, jota on helpottanut poikkeuslauseke, joka sulkee tällaiset menot vakaus- ja kasvusopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena Bulgarian kauppavajeen ennustetaan kasvavan vuonna 2025, mutta tilanteen odotetaan paranevan vuonna 2026.
Poliittinen epävakaus ja institutionaaliset haasteet euroalueeseen siirtymisen keskellä
Vuonna 2025 Bulgarian poliittinen tilanne on edelleen myrskyisä, ja sitä on leimannut pitkittynyt kriisi, jonka aikana on järjestetty seitsemän parlamenttivaalia vuodesta 2021 lähtien ja jossa uhkaa kahdeksas ennenaikainen vaali. Lokakuun 2024 vaaleissa ei jälleen kerran saatu aikaan selkeää enemmistöä eikä siten vakaata hallitusta, mikä heijastaa syvää pirstoutumista ja äänestäjien apatiaa. Boyko Borisovin johtama keskusta-oikeistolainen GERB-puolue sai eniten paikkoja (69/240), mutta jäi selvästi enemmistöstä, kun taas reformistinen PP-DB-koalitio ja ultranationalistinen Revival jäivät paikkamäärissä kauas jälkeen. 16. tammikuuta 2025 GERB-puolueen Rosen Zhelyazkov valittiin pääministeriksi ja johtaa vähemmistöhallitusta yhdessä BSP:n (keskustavasemmisto) ja ITN:n (populistinen, sosiaalikonservatiivinen) kanssa, ja hallitusta tukee liberaali APS-puolue, joka on syntynyt DPS-puolueen hajoamisen seurauksena. Koalitio on kuitenkin hauras, sillä se koostuu ideologisesti toisistaan poikkeavista puolueista ja joutuu kohtaamaan haasteita järjestelmällisten ongelmien, kuten korruption ja oikeusjärjestelmän uudistuksen, ratkaisemisessa. Tämä kävi nopeasti ilmi huhtikuussa 2025, kun APS-puolue irtautui koalitiosta, koska se oli tyytymätön siihen tukeen, jota DPS-NN – toinen DPS-puolueesta syntynyt ryhmittymä – osoitti hallitukselle. DPS-NN:n johtaja Delyan Peevski, jolle Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat asettaneet pakotteita väitetyn äänien ostamisen ja vaalivilpin vuoksi, on tullut koalitioille välttämättömäksi. Tilanne on heikentänyt entisestään luottamusta instituutioihin, ja vain 10 % bulgarialaisista uskoo maan vaalien olevan rehellisiä. Presidentti Rumen Radevin vaikutusvalta on 2023 toteutettujen perustuslaillisten uudistusten seurauksena kaventunut, mutta se on edelleen merkittävä erityisesti väliaikaishallitusten kautta.
Bulgarian liittyminen euroalueeseen, joka on suunniteltu tapahtuvaksi 1. tammikuuta 2026, on ratkaiseva virstanpylväs maan integroitumisessa Euroopan talouskehykseen. Tavoite toimii hallitsevan koalition yhdistävänä voimana ja auttaa hankkimaan satunnaista tukea muilta Eurooppa-myönteisiltä puolueilta, kuten PP-DB:ltä, jotka kannattavat syvempää EU-yhdenmukaistumista. Euron käyttöönotto on kuitenkin kohdannut merkittävää kansalaisten vastustusta, jota ruokkivat huolet mahdollisesta hintojen manipuloinnista, rahapoliittisen itsemääräämisoikeuden heikkenemisestä sekä EU:n määräämien uudistusten täytäntöönpanon viivästymisistä. Kansallismielisten puolueiden, kuten Revivalin ja MECH:n, kasvava vaikutusvalta – jota tukee laajalle levinnyt pettymys poliittiseen valtarakenteeseen – kärjistää näitä huolenaiheita ja aiheuttaa riskin demokratian edelleen heikkenemisestä, mikä uhkaa Bulgarian Euroopan-integraatiopyrkimysten vakautta.
Vuoteen 2026 katsottaessa poliittiset näkymät riippuvat siitä, pystyykö Zhelyazkovin hallitus vakauttamaan koalitionsa, kun maa liittyy euroalueeseen ja alkaa hyötyä EU:n varoista, vai herättääkö uusi vaali kriisin uudelleen. Liittyminen euroalueeseen voi vahvistaa sijoittajien luottamusta, mutta se voi myös kärjistää poliittisia erimielisyyksiä, jos inflaatio kiihtyy. Jatkuva korruptio, tiedotusvälineiden vapauden rajoitukset ja oikeusjärjestelmän tehottomuus uhkaavat Bulgarian EU-integraatiotavoitteita, mukaan lukien täysjäsenyys Schengen-alueeseen. DPS-puolueen hajoaminen ja perinteisten puolueiden, kuten BSP:n, vaikutusvallan heikkeneminen ennustavat epävakaata poliittista tilannetta, jossa populistiset ja äärioikeistolaiset ryhmät vahvistavat asemaansa. Ilman yhtenäistä koalitiota, joka pystyy vastaamaan kansalaisten epäluottamukseen ja ulkoisiin paineisiin, kuten Venäjän vaikutusvaltaan, Bulgaria on vaarassa joutua pitkäaikaiseen epävakauteen, joka heikentää sen demokraattista ja taloudellista kehitystä.