Talouskasvu hidastuu edelleen vuonna 2026
Kasvun vauhdin odotetaan hidastuvan entisestään vuonna 2026. Kotitalouksien kulutus (64 % BKT:stä vuonna 2024) pysyy kasvun pääasiallisena veturina, jota tukevat odotetut tuloverovapautusten korotukset, uudet luottovälineet (kuten dokumentoitujen työntekijöiden yksityiset palkkalainat) sekä vähimmäispalkan tarkistussääntö, joka tuo reaalitulojen kasvua työntekijöille ja tiettyjen käteismaksuohjelmien edunsaajille. Kulutuksen kasvuvauhti kuitenkin todennäköisesti hidastuu työmarkkinoiden asteittaisen heikkenemisen ja jatkuvasti tiukkojen luotto-olosuhteiden vuoksi. Keskuspankin odotetaan alkavan laskea viitekorkoaan (Selic) nykyisestä 15 prosentin vuositasosta vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä. Tätä kehitystä tukevat inflaatio-odotusten hienoiset parannukset, kun taloudellinen toiminta hidastuu ja valuuttakurssi vahvistuu (vuoden 2025 aikana real vahvistui 13 % suhteessa dollariin marraskuuhun mennessä). Siitä huolimatta keskimääräisen korkotason ennustetaan pysyvän korkealla koko vuoden 2026 ajan, ja markkina-arvioiden mukaan vuoden lopun korkotaso on 12,25 %. Tämän seurauksena yritysten maksuehdot saattavat parantua vain hieman vuoden aikana. Yritysten määrä, jotka hakivat Chapter XI -konkurssisuojaa, saavutti ennätyskorkeuden vuonna 2024, ja määrä pysyi korkeana tammikuusta huhtikuuhun 2025. Tiukat luotto-olosuhteet ja niiden heijastusvaikutukset muihin kuin kohdennettuihin pankkilainoihin sekä joukkovelkakirjamarkkinoihin vaikuttavat todennäköisesti yksityissektoriin pitkäaikaisesti. Samoin kiinteiden investointien bruttomäärän odotetaan kasvavan hitaammin. Lisäksi lokakuussa 2026 pidettävät yleiset vaalit saattavat heikentää investointien kasvua, sillä sijoittajat saattavat haluta odottaa toimeenpanovallan johtajan nimittämistä ja sen mahdollisia vaikutuksia talouspolitiikkaan. Julkisen sektorin toimintaa rajoittavat edelleen finanssipoliittiset rajoitukset. Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on tarpeen, julkisten menojen (19 % BKT:stä) odotetaan kuitenkin jatkavan kasvuaan vuonna 2026, mahdollisesti lokakuun vaaleja edeltävien suhdanteita tasoittavien finanssi- ja veronluonteisten toimenpiteiden tukemana. Maatalousalan (6 % BKT:sta) osalta vuodelle 2026 ennustetaan uutta ennätyksellistä satoa, vaikka kasvuvauhdin odotetaankin hidastuvan. Vaikka La Niña -ilmiö saattaa esiintyä vuoden alussa, sen ennustetaan olevan lievä ja lyhytaikainen. Brasiliassa tämä sääilmiö johtaa tyypillisesti sademäärien vähenemiseen etelässä ja sateiden lisääntymiseen pohjoisessa ja koillisessa. Kaakkois- ja keskilännessä todennäköisyys viileämmille ja sateisemmille olosuhteille kasvaa. Lopuksi viennin kasvun (18 % BKT:sta) odotetaan hidastuvan, mikä heijastaa heikentynyttä maailmanlaajuista kysyntää, muun muassa Kiinasta ja Argentiinasta.
Lokakuusta 2025 lähtien jatkunut diplomaattinen lähentyminen Yhdysvaltojen kanssa voi auttaa alentamaan brasilialaisten tuotteiden tuontitulleja entisestään. Marraskuussa 2025 Brasilia sai osittaisen tullihuojennuksen, kun Yhdysvallat vapautti keskeiset maataloustuotteet – mukaan lukien naudanlihan ja kahvin – elokuussa asetetuista 40 prosentin tuontitulleista. Brasilian keskimääräinen efektiivinen tulli on nyt noin 25 %, ja joistakin teollisuustuotteista, kuten raudasta ja teräksestä, peritään jopa 50 %:n tulli 10 %:n vastatullien, elokuun korotuksen ja 232 pykälän mukaisien erityistoimenpiteiden vuoksi. Tämän seurauksena vain 20–22 % Brasilian viennistä Yhdysvaltoihin on edelleen korkeimpien tullien alaisena, kun osuus oli 36 % elokuun ja lokakuun 2025 välisenä aikana.
Ulkomaankaupan alijäämä supistuu hieman pitkään heikossa julkisen talouden tilanteessa
Brasilian ulkoisen epätasapainon odotetaan paranevan jonkin verran vuonna 2026 suuremman kauppaylijäämän (3,0 % BKT:sta vuonna 2024) ansiosta. Tämän odotetaan johtuvan tuonnin kasvuvauhdin nopeammasta hidastumisesta, kun kotimainen taloudellinen toiminta heikkenee vientiä enemmän. Vastaavasti suurta primaarituloalijäämää (3,5 % BKT:sta) todennäköisesti supistavat ulkomailta kotiutettujen sijoitustulojen lasku, joka liittyy pääasiassa kotimaisen taloudellisen toiminnan hidastumiseen. Sen sijaan palveluvajeen (-2,5 % BKT:sta) odotetaan heikkenevän edelleen jossain määrin, mikä johtuu digitaalisten palvelujen kulutuksen kasvusta sekä teollisoikeuksien ja televiestintäpalvelujen vajeiden suurenemisesta. Rahoituspuolella ulkomaiset suorat nettosijoitukset (2,2 % BKT:sta) eivät riitä kattamaan ulkoista vajeita kokonaan. Siitä huolimatta vakaat valuuttavarannot, jotka syyskuussa 2025 riittivät kattamaan yli 15 kuukauden tuonnin, muodostavat edelleen tärkeän ulkoisen puskurin. Lisäksi ulkomaisen bruttovelan kokonaismäärä (mukaan lukien yritysten väliset lainat ja ulkomaalaisten hallussa olevat kotimaiset korkosijoitukset) on edelleen alhainen, 37 % BKT:sta syyskuussa 2025, ja julkisen sektorin osuus siitä on vain 11 % BKT:sta.
Julkisen talouden osalta hallitus on asettanut vuodelle 2026 perusylijäämätavoitteeksi (eli ilman korkomaksuja) 0,25 % BKT:sta, ja sallitun vaihteluvälin on ±0,25 prosenttiyksikköä BKT:sta. Tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin epävarmaa, sillä se riippuu arvaamattomista tai kertaluonteisista tuloista – vuoden 2026 talousarvion perusteella hallituksella on edessään noin 0,3 %:n suuruinen tulovaje suhteessa BKT:hen. Lisäksi todellinen julkisen talouden alijäämä on todennäköisesti suurempi, koska talousarvion tavoitteesta on poikkeuksia, kuten tietyt tuomioistuimen määräämät veromaksut. Lisäksi budjettivaje todennäköisesti kasvaa velan kasvun ja vuonna 2026 pitkään korkealla pysyvän keskimääräisen Selic-ohjauskoron seurauksena, mikä vaikuttaa indeksiin sidottujen valtion velkasitoumusten osuuteen, joka oli 47 % kokonaisvelasta syyskuussa 2025. Tämän seurauksena jo nyt korkea julkisen talouden bruttovelka (96 % paikallisessa valuutassa) kasvaa edelleen vuonna 2026. Nykyiset perusylijäämätavoitteet ja BKT:n kasvu eivät riitä vakauttamaan julkisen velan suhdetta BKT:hen. Kaiken kaikkiaan Brasilian julkinen talous on edelleen maan talouden akilleenkantapää. Tähän asti päätöksentekijät ovat keskittäneet ponnistuksensa lähinnä tulojen lisäämiseen sen sijaan, että olisivat leikanneet menoja ja puuttuneet budjetin suureen jäykkyyteen (joka vastaa 92 % liittovaltion julkisten menojen kokonaismäärästä). Vuodelle 2026 suunniteltujen presidentinvaalien myötä kuka tahansa vuonna 2027 virkaan astuva johdonmukaisesti joutuu arvioimaan julkista taloutta uudelleen, mukaan lukien finanssipoliittisen kehyksen tarkistaminen ja rakenneuudistusten toteuttaminen pakollisten menojen nopean kasvun hillitsemiseksi.
Brasilialaiset äänestämään
Yleisvaalit on määrä järjestää 4. lokakuuta 2026, ja niissä valitaan Brasilian presidentti, kaikki 513 edustajainhuoneen jäsentä, kaksi kolmasosaa senaatista (54 paikkaa 81:stä) sekä kaikkien 26 osavaltion ja liittovaltion piirikunnan kuvernöörit ja lainsäädäntökokoukset. Jos presidentti- tai osavaltion kuvernööriehdokas ei saa puolta voimassa olevista äänistä, järjestetään toinen kierros 25. lokakuuta. Uudet presidentti ja kuvernöörit astuvat virkaan 1. tammikuuta 2027, kun taas lainsäätäjät vannovat virkavalan 1. helmikuuta 2027. Kuten presidentinvaaleissakin, virassa oleva ja kolmesti presidenttinä toiminut (2003–2006, 2007–2010 ja 2023–2026) Luiz Inácio Lula da Silva, joka tunnetaan paremmin nimellä Lula ja edustaa vasemmistolaista työväenpuoluetta (PT), aikoo pyrkiä uudelleenvalintaan. Hänen suosionsa nousi jonkin verran sen jälkeen, kun Yhdysvallat päätti nostaa Brasilian tuontituotteiden tulleja 10 prosentista 50 prosenttiin heinäkuussa 2025 vedoten entisen presidentin Jair Bolsonaron (2019–2022) oikeudelliseen tilanteeseen, Brasilian korkeimman oikeuden tekemät päätökset, jotka vaikuttavat yhdysvaltalaisiin digitaalialustoihin (määräys estää profiileja ja sisältöä, joita pidetään demokratian vastaisina), sekä se, mitä he kutsuivat epäoikeudenmukaiseksi kauppasuhteeksi maiden välillä (vaikka Yhdysvalloilla onkin historiallisesti ollut ylijäämä kauppasuhteessa Brasilian kanssa). Lokakuussa 2025 presidentti Lulan kannatus nousi AtlasIntelin yhdessä Bloombergin kanssa tekemän kyselyn mukaan 51,2 prosenttiin, mikä oli korkein taso tammikuun 2024 jälkeen. Lisäksi tukea saattaa tuoda myös kongressin marraskuussa 2025 hyväksymä lakiesitys, jolla tuloverovapautuksen rajaa nostetaan vuodesta 2026 alkaen 566 Yhdysvaltain dollarista 933 dollariin ja myönnetään porrastettuja alennuksia henkilöille, joiden kuukausitulot ovat enintään 1 371 Yhdysvaltain dollaria. Näiden veronalennusten kompensoimiseksi kongressi on ottanut käyttöön progressiivisen vähimmäisveron, joka on enintään 10 % niille, joiden vuositulot ovat yli 112 tuhatta Yhdysvaltain dollaria. Toisaalta Brasilian kaikkien aikojen verisin poliisiratsia, jonka Rio de Janeiron osavaltion hallitus toteutti lokakuussa 2025 ja joka johti vähintään 121 kuolemantapaukseen (mukaan lukien neljä poliisia), joista 95 %:n kerrotaan olleen yhteydessä rikollisjengeihin, saattaa vaarantaa presidentti Lulan äskettäin saavuttaman suosion nousun. Vaikka Lula kritisoi ratsiaa julkisesti, tuoreet mielipidetutkimukset osoittivat, että operaatiolla oli vahva kansan tuki sen raakuudesta huolimatta: 55 % brasilialaisista hyväksyi poliisin ratsian. Nämä tulokset korostavat vasemmistolaisen presidentin edessä olevia poliittisia haasteita, sillä hänen hallituksensa on kamppaillut vastatessaan vaatimuksiin tiukemmasta turvallisuuspolitiikasta. Lokakuun tapahtumat tarjoavat hajaantuneelle oikeistolaiselle oppositiolle tilaisuuden vahvistaa asemaansa lokakuun 2026 vaaleissa, vaikka toistaiseksi ei olekaan noussut esiin selkeää presidenttiehdokasta. Syyskuussa 2025 Brasilian korkein oikeus tuomitsi entisen presidentin Jair Bolsonaron 27 vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen rikoksista, joihin kuuluivat aseellisen rikollisjärjestön johtaminen, yritys kaataa demokraattinen oikeusvaltio ja suojatun julkisen omaisuuden vahingoittaminen. ”Puhdas rikosrekisteri” -lain nojalla tämä tekee hänestä vaalikelvottoman vuoteen 2060 asti, sillä laki kieltää ehdokkuuden kahdeksan vuoden ajaksi rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Vaikka kongressi hyväksyi syyskuussa 2025 lain, jolla vaalikelvottomuusajan alkamispäivää muutettaisiin tuomion antamispäivästä, presidentti Lula käytti veto-oikeuttaan estääkseen lain takautuvan soveltamisen. Kongressi tarkastelee parhaillaan näitä veto-oikeuden käyttöjä ja voi joko vahvistaa tai kumota ne. Joka tapauksessa Bolsonaro on poissa vuoden 2026 vaalikilpailusta eikä ole vielä nimittänyt seuraajaansa. Hän on kuitenkin toistaiseksi kieltäytynyt luopumasta virastaan, mikä on saanut varhaisissa mielipidemittauksissa kilpailukykyisimmän oikeistolaisen hahmon – São Paulon osavaltion kuvernöörin Tarcísio de Freitasin, joka toimi Bolsonaron hallituksessa infrastruktuuriministerinä – ilmoittamaan lokakuussa 2025, ettei hän aio asettua ehdolle presidentinvaaleissa, vaan pyrkii sen sijaan uudelleenvalintaan osavaltion vaaleissa. Vaikka jotkut uskovat, että Tarcísio saattaa vielä harkita päätöstään uudelleen, muita mahdollisia oikeistolaisia ehdokkaita ovat Paraná-osavaltion kuvernööri Ratinho Junior, Minas Geraisin osavaltion kuvernööri Romeu Zema sekä liittovaltion edustaja Eduardo Bolsonaro, entisen presidentin poika.
Ulkopolitiikassa diplomaattisuhteita Argentiinaan on ohjannut molempien osapuolten pragmaattisuus huolimatta ideologisista eroista Javier Milein ultraliberaalin hallituksen kanssa. Paraguayn suhteiden osalta Brasilian ja Paraguayn ulkoministerit sopivat joulukuun ensimmäisellä puoliskolla jatkavansa neuvotteluja Itaipu-sopimuksen liitteen C tarkistamisesta huhtikuussa 2024 tehdyn kahdenvälisen sopimuksen pohjalta, johon sisältyi keskusteluja kahden maan yhteisen patojen tuottaman sähkön hinnasta.
Venezuelan osalta suhteet ovat hieman kiristyneet naapurimaan heinäkuussa 2024 pidettyjen presidentinvaalien jälkeen, sillä Brasilian hallitus ei virallisesti tunnusta vaalitulosta. Kuitenkin Venezuelan (sekä Kolumbian) ja Yhdysvaltojen välisten jännitteiden kärjistyessä syyskuusta 2025 lähtien, jolloin Yhdysvallat aloitti iskut väitettyihin huumeita kuljettaviin aluksiin Karibianmerellä ja Itä-Tyynellämerellä, Lula on kritisoinut operaatioita ja tuominnut Yhdysvaltojen uhan puuttua Etelä-Amerikan asioihin sekä tarjoutunut välittäjäksi – erityisesti Yhdysvaltojen ja Venezuelan välillä – pyrkiessään neuvottelemaan ratkaisun, jolla estetään sotilaallisen tilanteen edelleen kärjistyminen. Nämä tapahtumat ovat sattuneet aikana, jolloin Brasilian ja Yhdysvaltojen väliset diplomaattiset suhteet ovat suhteellisen parantuneet. Lokakuussa 2025 presidentti Donald Trump ja Lula tapasivat ASEAN-huippukokouksessa Kuala Lumpurissa lieventääkseen maiden välisiä jännitteitä sen jälkeen, kun Yhdysvallat oli asettanut korkeita tulleja joillekin brasilialaisille vientituotteille. Kokouksessa he sopivat aloittavansa ”välittömästi” neuvottelut tiimiensä välillä tulleista ja muista kysymyksistä. Koska Yhdysvallat tarvitsee vaihtoehtoja Kiinalle kriittisten mineraalien hankinnassa, Brasiliasta voisi tulla houkutteleva kumppani. Vaikka Brasilia pyrkii saamaan helpotusta Yhdysvaltain tulleista, se etsii kuitenkin aktiivisesti myös mahdollisuuksia laajentua uusille markkinoille. Syyskuussa 2025 Mercosur – johon kuuluvat Argentiina, Brasilia, Bolivia, Paraguay ja Uruguay – allekirjoitti vapaakauppasopimuksen Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) kanssa, johon kuuluvat Sveitsi, Norja, Islanti ja Liechtenstein. Sopimus odottaa tällä hetkellä kaikkien osallistuvien maiden ratifiointia. Lisäksi samassa kuussa Mercosur aloitti uudelleen neuvottelut Kanadan kanssa lähes neljän vuoden tauon jälkeen. Lopuksi, 25 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen, Mercosur ja Euroopan unioni (EU) ilmoittivat joulukuussa 2024 allekirjoittaneensa vapaakauppasopimuksen, jolla poistetaan tullit useimmilta tavaroilta. Tämä tapahtui viisi vuotta alkuperäisen sopimuksen jälkeen, joka oli juuttunut paikoilleen erityisesti EU:n ympäristöön liittyvien huolenaiheiden vuoksi, jotka koskivat metsäkatoa Mercosur-maissa. Vuoden 2019 tekstin merkittävimmät muutokset ovat sitoumus noudattaa Pariisin ilmastosopimusta (johon sisältyy mahdollisuus etuuksien keskeyttämiseen sopimuksen rikkomisen yhteydessä), sekä muutokset julkisiin hankintoihin, autokauppaan ja kriittisten mineraalien vientiin. Sopimuksen ratifiointi vaatii kuitenkin vielä Mercosur-jäsenmaiden parlamenttien sekä Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksynnän. Eurooppa-neuvostossa vähintään 55 % maista on oltava samaa mieltä, ja näiden maiden on edustettava vähintään 65 % unionin kokonaisväestöstä. Vastustusta on tullut pääasiassa Ranskasta, mutta se voi herättää vastustusta myös muissa maissa. Siitä huolimatta Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi marraskuussa 2025 suhtautuvansa ”melko myönteisesti” mahdollisuuteen hyväksyä kauppasopimus, vaikka hän korostikin, että Ranska pysyy ”valppaana” kansallisten etujensa suojelemisessa. Hän sanoi, että Euroopan komissio oli ottanut huomioon Ranskan hallituksen huolenaiheet ja vastannut niihin sisällyttämällä sopimukseen suojalausekkeita sekä sitoutumalla antamaan lisätukea karjankasvatusalalle. Komissio lupasi myös vahvistaa Euroopan sisämarkkinoiden suojatoimenpiteitä tulliunionin parannusten avulla. Presidentti Macron lisäsi, että Euroopan komissio tekisi yhteistyötä Mercosurin kanssa varmistaakseen, että nämä lausekkeet sisällytetään tehokkaasti lopullisen sopimuksen tekstiin.

Kiina
Eurooppa
Amerikan Yhdysvallat
Argentiina
Singapore
Venäjä