Bosnia ja Hertsegovina

Kasvu pysyy maltillisena

Vuonna 2025 Bosnia ja Hertsegovinan kasvun odotetaan olevan maltillista ja jäävän muiden Länsi-Balkanin maiden kasvua alhaisemmaksi. Yksityinen kulutus, jonka osuus BKT:stä on 65 %, pysyy kasvun tärkeimpänä veturina. Tätä tukee nimellispalkkojen jyrkkä nousu (+13,9 % tammikuussa 2025), jota työvoimapula edistää, sekä siihen liittyvä 61,5 %:n korotus bruttominimipalkkaan Bosnia ja Hertsegovinan federaatiossa (63 % väestöstä), jonka tarkoituksena oli hillitä pimeää työtä. Huolimatta elintarvikkeiden hintojen noususta vuoden 2025 alussa inflaatio pysyy yleisesti ottaen hallinnassa, mikä auttaa vahvistamaan kotitalouksien ostovoimaa. Matkailu, joka saavutti jo ennätyksellisen vuoden 2024, vaikuttaa myönteisesti väestöön. Euroopan vaihteleva talousympäristö, jossa Yhdysvaltojen kauppapolitiikka painaa talouden toimintaa Saksassa ja Itävallassa (mutta Serbiassa ja Kroatiassa tilanne on suhteellisen vakaa), voi kuitenkin vaikuttaa ulkomailla asuvien kotimaahan lähettämiin rahalähetyksiin, joiden osuus BKT:stä on 10 %.

Maassa työttömyysaste pysyy edelleen erittäin korkeana (27,3 % tammikuussa 2025), mikä johtuu sen riippuvuudesta kypsistä toimialoista, kuten metalliteollisuudesta ja maataloudesta. Ammattitaitoisten työntekijöiden massiivinen maastamuutto pahentaa myös ammattitaitoisen työvoiman puutetta.

Alijäämät hallinnassa julkisten menojen ja tuonnin aiheuttamasta paineesta huolimatta

Bosnia-Hertsegovinan budjettivaje saattaa supistua hieman vuoteen 2025 mennessä. Siihen vaikuttavat kuitenkin menojen kasvu molemmissa entiteeteissä (liittovaltiossa ja Republika Srpskassa), joilla on omat budjettinsa. Kasvu liittyy infrastruktuuriin sekä sosiaalisiin ja palkkauudistuksiin, joiden tavoitteena on ylläpitää maltillista kasvua. Koska keskuspankki on sidottu EKP:hen valuuttakurssijärjestelmän ja euron kiinnityksen kautta, finanssipolitiikka on tärkein keino vaikuttaa taloustilanteeseen. Viranomaiset odottavat kuitenkin verotulojen kasvua ja aikovat käynnistää julkisen talouden vakauttamistoimenpiteitä, kuten energiatukien asteittaisen poistamisen ja terveydenhuollon maksuosuuksien uudelleen käyttöönoton. Julkinen velka pysyy puolestaan suhteellisen alhaisena ja hallinnassa (20 % BKT:sta). Huolimatta infrastruktuuriin suunnatusta eurooppalaisesta rahoituksesta maan velkakapasiteetti on edelleen suhteellisen rajallinen, ja kotimainen rahoitusmarkkina on kehittymätön.

Vaihtotaseen alijäämä jatkuu, mikä johtuu pääasiassa rakenteellisesti suuresta kauppataseen alijäämästä. Tämä johtuu voimakkaasta riippuvuudesta teollisuus- ja elintarviketuotteiden tuonnista, kun taas maan tärkeimmät vientituotteet, kuten polttoaineet, koneet ja sähkölaitteet sekä metallituotteet, kompensoivat tätä epätasapainoa vain osittain. Toisaalta palvelukaupan ylijäämä säilyy, mikä perustuu dynaamiseen matkailualaan (ennätystasot vuonna 2024) ja kukoistavaan IT-alaan. Mahdollisten Yhdysvaltain tullien suora vaikutus Bosnian vientiin jää todennäköisesti rajalliseksi (alle 2 % kokonaisviennistä Yhdysvaltoihin eli 0,1 % BKT:stä), mutta mahdollinen välillinen vaikutus Euroopan kysynnän hidastumisen kautta voisi vaikuttaa vientiin tärkeimpiin kauppakumppaneihin, kuten Saksaan ja Italiaan.

Eurooppalaisen integraation ja kansallisen hajoamisen risteyskohdassa

Vuoden 1995 Daytonin rauhansopimuksen seurauksena Bosnia ja Hertsegovina jaettiin kahteen itsehallinnolliseen yksikköön: Bosnia ja Hertsegovinan federaatioon (FBiH), jossa on bosnialais-kroaattien enemmistö, ja Serbian tasavaltaan (RS), jossa on serbien enemmistö, sekä keskushallinnon alaisuudessa olevaan Br?kon piiriin. Valta on keskittynyt näihin kahteen itsehallinnolliseen yksikköön. Keskushallinto vastaa ainoastaan ulkopolitiikasta, puolustuksesta ja EU-liittymisneuvotteluista. Lokakuussa 2022 pidetyissä kansallisissa vaaleissa serbialaiset, kroatialaiset ja bosnialaiset nationalistipuolueet voittivat sekä keskushallinnon että yksikköjen tasolla. Keskushallitusta edustava ministerineuvosto valittiin tammikuun 2023 lopussa edustajainhuoneen 42 jäsenestä 23:n tuella, jotka edustivat kahdeksaa puoluetta. Neuvostoa hallitsevat kaksi puoluetta: serbialaiset nationalistit (SNSD) ja kroatialaiset nationalistit (HDZ BiH). Maata edustaa kiertävä kolmihenkinen puheenjohtajakunta, joka edustaa kolmea etnistä ryhmää ja toimii konsensuksen pohjalta. Tällä hetkellä vain johonkin kolmesta etnisestä ryhmästä kuuluvat ehdokkaat voivat asettua ehdolle vaaleissa. Tätä monimutkaista institutionaalista kehystä heikentää SNSD:n nykyinen keskusviranomaisten toiminnan estäminen sekä puolueen johtajan ja Republika Srpskan presidentin Milorad Dodikin separatistiset toimet. Helmikuussa 2025 Dodik tuomittiin vuoden vankeusrangaistukseen ja hänelle määrättiin kuuden vuoden poliittinen toimikielto, koska hän oli uhmannut kansainvälisen korkean edustajan päätöksiä, mukaan lukien RS:n hyväksymien, eurooppalaisten periaatteiden vastaisten tekstien kumoaminen. Infrastruktuurin kehittäminen, kuten 5c-moottoritieyhteys ja kaasuputket Kroatian ja Serbian kanssa – kuten Ionian Adriatic Pipeline (IAP), jonka tarkoituksena on vähentää riippuvuutta Venäjästä – hidastuu sisäisten erimielisyyksien vuoksi. Näistä jännitteistä huolimatta neuvottelut Euroopan unioniin liittymisestä alkoivat virallisesti maaliskuussa 2025 sen jälkeen, kun maassa oli pyritty täyttämään eurooppalaiset vaatimukset (rahanpesun torjunta, muuttoliikkeen hallinta). Seuraavat parlamenttivaalit on suunniteltu pidettäviksi lokakuussa 2026, mutta poliittinen lamaantuminen todennäköisesti jatkuu siihen asti.

Kansainvälisellä areenalla maa on keskeisessä asemassa merkittävissä geopoliittisissa kysymyksissä. EU tukee maan integraatiota, mutta asettaa taloudellisen tuen ehdoksi rakenneuudistukset, kun taas Milorad Dodikin läheiset siteet Venäjään vaikeuttavat näitä pyrkimyksiä. Venäjä tukee hiljaisesti Republika Srpskan (RS) separatistisia pyrkimyksiä ja kritisoi samalla kansainvälisen korkean edustajan roolia, joka valvoo Daytonin sopimusten siviilipuolen täytäntöönpanoa. Samalla maaliskuussa 2025 EU vahvisti sotilaallista läsnäoloaan EUFORin kautta (Daytonin sopimusten täytäntöönpanon takaamiseksi) vakauden ylläpitämiseksi kiristyvien jännitteiden edessä. Vuonna 2025, jolloin maa juhlii Daytonin rauhansopimuksen 30-vuotispäivää, maa on tienristeyksessä: joko se etenee kohti eurooppalaista integraatiota tai riskii hajoamisen.

Viimeksi päivitetty: huhtikuu 2025