Vakaa kasvu huolimatta maatalousalaa vaivaavista haitallisista tekijöistä
Kasvun odotetaan kiihtyvän hieman vuonna 2026 dynaamisen yksityiskulutuksen ja investointien kasvun vauhdittamana. Palvelut (62 % BKT:stä, 3,2 %:n kasvu vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana) ovat kasvun päämoottori, sillä ne hyötyvät sekä asukkaiden että matkailijoiden kulutuksesta. Matkailun (13 % BKT:sta) odotetaan elpyvän jälleen vuoden 2025 pettymyksen jälkeen (ulkomailta tulevien yöpymisvierailijoiden määrä laski 1,6 % edellisvuodesta), huolimatta risteilymatkustajien määrän voimakkaasta kasvusta (kasvua 8,5 % edellisvuodesta). Risteilyt muodostivat 63 % matkailijoiden saapumisista vuonna 2025, mutta ne tuottavat vähemmän tuloja kuin yöpymiset. Matkailu on edelleen altis lentopolttoaineen hintojen vaihteluille, joihin Iranin sota aiheuttaa paineita. Se on myös tiiviisti sidoksissa Yhdysvaltojen suhdannekiertoon (yhdysvaltalaiset matkailijat edustavat 70 % saapuvista matkailijoista). Maan matkailupotentiaali, joka on hintakilpailukyvyltään erittäin vahva, on edelleen hyödyntämättä verrattuna muuhun Keski-Amerikkaan majoitusinfrastruktuurin puutteen vuoksi. Investointien osalta hallitus vahvisti maaliskuussa 2026, että useita vuosia viivästynyt Belize Portin (Belize City) laajennushanke käynnistetään sekä kaupallisen rahdin että risteilyalusten satamatoimintaa varten. Hankkeeseen on varattu 450 miljoonan Yhdysvaltain dollarin investointi. Myös useita yksityisiä risteily satamahankkeita on kehitteillä.
Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla tapahtuneen jyrkän laskun jälkeen maatalous ja kalastus (8 % BKT:stä) elpyivät jälleen vuoden 2025 lopussa ja kasvavat maltillisesti vuonna 2026. Sokeriruokotuotanto laski merkittävästi vuosina 2024–2025 (laskua 8,9 % edellisvuodesta) ja kärsii edelleen fusarium-taudista, joka painaa myös sokerin ja melassin tuotantoa. Myös sitrushedelmien tuotanto kärsii huanglongbing-taudista (keltainen lohikäärme -tauti), jolla on suuri vaikutus vuosien 2025–2026 satoon (laskua 17 % edellisvuodesta vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä). Ellei ilmastossa tapahdu suuria häiriöitä, näitä vaikeuksia kompensoivat banaanintuotanto ja kalastus, joiden odotetaan kasvavan vakaasti. Teollisuus (14 % BKT:sta) vakiintunee. Rakentaminen (erityisesti matkailu- ja liikenneinfrastruktuuri) sekä energia-ala kompensoivat elintarviketeollisuuden, erityisesti juomateollisuuden (6 % BKT:sta), kohtaamia haasteita, sillä juomateollisuus on tiiviisti sidoksissa sokerintuotantoon. Sähkösektori hyötyy helmikuussa 2025 ilmoitetusta 58 miljoonan Yhdysvaltain dollarin hankkeesta, joka toteutetaan yhteistyössä Maailmanpankin ja Kanadan hallituksen kanssa ja jonka tavoitteena on parantaa maan kykyä hallita sähkönjakeluaan vuodesta 2026 lähtien sekä lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta energiayhdistelmässä (43 % vuonna 2024). Meksikosta tuleva sähkö tulee kuitenkin edelleen muodostamaan suuren osan kulutuksesta (25 % vuonna 2024). Lokakuussa 2025 hallitus osti kanadalaisen Fortis Inc -konsernin vesivoimalaitosalan omaisuuden (joka kattaa 30 % kansallisesta kulutuksesta) sekä sen 33 %:n omistusosuuden kansallisesta sähköyhtiöstä, Belize Electricity Limitedistä (BEL). Kolme vesivoimalaitosta yksityistettiin tämän jälkeen joulukuussa institutionaalisille sijoittajille (mukaan lukien sosiaaliturvalautakunta) ja belizeläisille yksityissijoittajille. Kauppa tuotti viranomaisille 19 miljoonan Yhdysvaltain dollarin nettovoiton.
Useiden vuosien hiljenemisen jälkeen inflaatio kiihtyy jälleen vuonna 2026 polttoaineiden kallistumisen sekä keskimääräisten sähkötariffien (nousu 7 % edellisvuodesta) ja vesitariffien (nousu 13,5 %) korotusten seurauksena, jotka BEL ja Belize Water Service Limited (BWSL) saivat tammikuussa 2026. Belizen keskuspankki (CBB) pitää kuitenkin pankkien välisen korkonsa ennallaan 2,25 prosentissa (vakaana vuodesta 2021 lähtien). CBB ei nojaudu ohjauskorkoihin, vaan käyttää pääasiassa varantovaatimuksia tärkeimpänä välineenään kotimaisen luotonannon ohjaamiseen. Sen ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää Belizen dollarin kiinteää kiinnitystä Yhdysvaltain dollariin, joka on ollut 2 BZD = 1 USD vuodesta 1976 lähtien. Tämä kiinnitys ei ole vaarassa, sillä CBB:llä on riittävät valuuttavarannot (4,5 kuukauden tuonti), jotka olivat kasvussa vuoden 2025 lopussa (nousua 15 % edellisvuodesta). Kiinnityksen ylläpitäminen riippuu pääasiassa kohdennetuista interventioista ja valuuttasääntelystä. Huolimatta suhteellisen korkeasta pankkipalvelujen levinneisyydestä (70 % väestöstä) Belizen pankkijärjestelmä on suppea ja kotimaisen valuutan korot ovat edelleen korkeat (painotettu keskikorko 8,48 %). Järjestelmän pitäisi kuitenkin hyötyä siitä, että maa poistettiin FATF:n harmaalistalta tammikuussa 2025, vaikka se on edelleen säännöllisen seurannan kohteena.
Jatkuva julkisen talouden vakauttaminen
Hallitus esitti maaliskuun alussa 2026 talousarvioesityksensä varainhoitovuodelle 2026–2027, jonka oli määrä tulla voimaan 1. huhtikuuta. Julkisen talouden vakauttaminen, joka on ollut etusijalla viime vuosina, helpottuu alustavasti. Perusjäämä (eli ilman korkomenoja) pysyy ylijäämäisenä, mutta pienenee 19 %. Menot (1,9 miljardia BZD, kasvua 13 % edellisvuodesta) johtuvat julkisten investointien jyrkästä kasvusta (32 %), pääasiassa sähköinfrastruktuuriin, Belize City–Belmopan-moottoritien modernisointiin, koulutukseen ja terveydenhuoltojärjestelmään. Palkat ja eläkkeet muodostavat kuitenkin edelleen 60 % kokonaismenoista. Osa investoinneista rahoitetaan kansainvälisellä avulla, jonka odotetaan kasvavan vuonna 2026. Millennium Challenge Corporationin (MCC) viisivuotinen 125 miljoonan Yhdysvaltain dollarin avustusohjelma, josta allekirjoitettiin sopimus syyskuussa 2024 ja jota Yhdysvaltain hallinto myöhemmin kyseenalaisti, vahvistettiin syyskuussa 2025. Belize todettiin myös kelpoiseksi Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) ohjelmaan vuonna 2024. Tässä yhteydessä se allekirjoitti Maailmanpankin kanssa useita rahoitussopimuksia (avustuksia ja edullisia lainoja), joiden arvo oli yhteensä 77 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Maan velkataakka keveni merkittävästi sen jälkeen, kun superbond-joukkovelkakirja uudelleenjärjesteltiin blue bond -joukkovelkakirjaksi vuonna 2021 vastineeksi sitoumuksista rannikon suojelemiseksi sekä vuonna 2023 Venezuelan kanssa sovitusta 300 miljoonan dollarin velan vähentämissopimuksesta. Vuonna 2025 velkataakka kuitenkin kasvoi hieman kasvun hidastumisen ja suuremman alijäämän vuoksi. Velan vähentämisen pitäisi jatkua vuonna 2026, mikä perustuu velanhoitokustannusten laskuun. Siitä huolimatta velanhoitokustannukset muodostavat edelleen noin 12 % julkisista menoista vuonna 2026. Ulkomainen velka edustaa 64 % kokonaisvelasta. Yhdysvaltalaisen ympäristöjärjestön The Nature Conservancyn hallinnoiman sinisen joukkovelkakirjalainan (364 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) lisäksi maan tärkeimmät velkojat ovat Venezuela (214 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria), Taiwan (214 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria) ja Karibian kehityspankki (165 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Venezuelan velan takaisinmaksu on ollut keskeytettynä vuodesta 2017 lähtien, jolloin Yhdysvallat asetti PDVSA:ta koskevia pakotteita.
Vaihtotaseen alijäämä kasvoi hieman vuonna 2025 kauppataseen alijäämän (14 % BKT:sta) pahenemisen seurauksena. Tuonti kasvoi elintarvikkeiden, tekstiilien ja lannoitteiden vetämänä. Samaan aikaan vienti kärsi sokerintuotannon laskusta (sokeri laski 37 % ja melassi 60 % edellisvuodesta), jota maailmanmarkkinahintojen lasku vielä pahensi. Banaanien vienti kasvoi kuitenkin vahvasti (8 %). Palvelutaseen ylijäämä (12 % BKT:sta) ei kyennyt kompensoimaan kasvavaa kauppataseen alijäämää matkailutulojen pysyessä paikoillaan, kun taas rahalähetykset (1 % BKT:sta vuonna 2025) pienenivät hieman Yhdysvaltojen tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena. Vuonna 2026 vaihtotaseen alijäämän odotetaan vakiintuvan elintarvikkeiden viennin (85 % kokonaisviennistä) lievän paranemisen ansiosta. Myös matkailutulojen kasvu, joka riippuu Yhdysvaltojen talousnäkymistä, voisi vaikuttaa asiaan myönteisesti. Taseeseen vaikuttavat kuitenkin edelleen negatiivisesti polttoaineiden korkeammat hinnat (10 % kokonaistuonnista) vuoteen 2025 verrattuna sekä tuontisähkön hintojen nousu. Vaihtotaseen alijäämä rahoitetaan pääasiassa ulkomaisten sijoitusten kasvulla.
Hallitsevan puolueen suuri vaalivoitto helpottaa uudistusten toteuttamista
Vuodesta 2020 lähtien vallassa ollut istuva pääministeri Johnny Briceño valittiin uudelleen maaliskuun 2025 parlamenttivaaleissa puolueensa, Kansan yhtenäispuolueen (PUP, vasemmisto), murskavoiton seurauksena. PUP voitti 31 paikasta 26 ja säilytti ylivoimaisen enemmistönsä. Suurinta oppositiopuoluetta, Yhdistynyttä demokraattista puoluetta (UDP, oikeisto), haittasivat sisäiset erimielisyydet vaaleissa, joita leimasi alhainen äänestysprosentti (64,8 %, itsenäistymisen jälkeen alhaisin). Tämän uudistuneen enemmistön tukemana hallituksen pitäisi pystyä toteuttamaan institutionaaliset ja finanssipoliittiset uudistuksensa, erityisesti Plan Belize 2.0 -suunnitelman puitteissa, sekä tehostamaan toimiaan merkittävään huumekauppaan liittyvän rikollisuuden torjumiseksi. Parantuneen talousarvion tilanteen myötä koulutus ja terveydenhuolto ovat hallituksen kaksi painopistealuetta. Väkivalta ja rikollisuus ruokkivat kuitenkin edelleen kansalaisten tyytymättömyyttä.
Maa pyrkii ylläpitämään hyviä suhteita Meksikoon ja muihin Keski-Amerikan maihin. Karibian yhteisön (CARICOM) puitteissa Belize allekirjoitti lokakuussa 2025 vapaata liikkumista koskevan sopimuksen Barbadosin, Dominican sekä Saint Vincentin ja Grenadiinien kanssa. Lisäksi vuoden 2026 lopussa Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) saattaa antaa lopullisen päätöksensä Guatemalan kanssa jo puolitoista vuosisataa jatkuneesta aluekiistasta. Guatemala City vaati itselleen lähes puolta Belizen alueesta, ja molemmat maat päättivät viedä asian tuomioistuimen käsiteltäväksi vuonna 2018. Vuonna 2022 Belize vei Kansainväliseen tuomioistuimeen myös kiistan Hondurasin kanssa Sapodilla Cayesin saarten suvereniteetista. Guatemala pyysi saada osallistua menettelyyn asianosaisena.
Alueen ulkopuolella Belize pyrkii houkuttelemaan ulkomaisia investointeja, erityisesti Pohjois-Amerikasta. Suhteet Yhdysvaltoihin pysyvät ystävällisinä. Maat allekirjoittivat lokakuussa 2025 turvallisen kolmannen maan pöytäkirjan, jonka seurauksena Belmopan voi ottaa vastaan Yhdysvalloissa asuvia turvapaikanhakijoita. Alueellisesta ja kansainvälisestä painostuksesta huolimatta maa tunnustaa edelleen Taiwanin suvereeniksi ja itsenäiseksi valtioksi, jonka kanssa sillä on voimassa kahdenvälinen yhteistyösopimus, joka kattaa infrastruktuurihankkeet, taloudellisen ja teknisen avun sekä belizeläisten vientituotteiden etuuskohtelun. Samalla yhteistyö Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa jatkuu, ja sen pääpainopisteenä on huumausainekaupan ja rahanpesun torjunta sekä sotilaskoulutuksen järjestäminen. Kansainyhteisöstä eroaminen ja tasavallan perustaminen, mikä on Briceñon ilmaisema poliittinen tavoite, on epätodennäköistä lyhyellä aikavälillä, koska kansan mielipide on ylivoimaisesti tätä siirtoa vastaan.

Yhdistyneet kuningaskunnat
Amerikan Yhdysvallat
Eurooppa
Trinidad & Tobago
Honduras
Kiina
Meksiko
Guatemala