Belgia

Kohtalainen kasvu jatkuu ainoastaan vakaiden ostovoimien ansiosta

Belgian talouden odotetaan kasvavan edelleen maltillisesti, mutta hillitysti sekä vuonna 2026 että 2027. Kotitalouksien ostovoimaa tukee jälleen palkkojen, eläkkeiden ja sosiaalietuuksien automaattinen indeksointi elinkustannuksiin, mikä on edelleen Belgian järjestelmän erottuva piirre. Tämän mekanismin pitäisi toimia merkittävänä puskurina hintojen nousua vastaan, mutta sen tehokkuutta heikentää osittain energianhintojen uusi nousu, joka vaikuttaa ostovoimaan vuonna 2026, kun se laajenee yleisemmäksi inflaatiopaineeksi. Nämä kehityssuuntaukset painavat kuluttajien luottamusta. Samaan aikaan finanssipolitiikka tarjoaa vain rajoitettua tukea. Julkisen talouden ollessa jo nyt paineen alla hallituksella on vain vähän liikkumavaraa laajentaa menoja tai toteuttaa kohdennettuja tukitoimia kotitalouksille, toisin kuin sen rooli viimeaikaisissa kriiseissä. Vaikka belgialaisilla kotitalouksilla on edelleen suhteellisen runsas säästövaranto, jonka pitäisi lieventää hintojen nousun välittömiä vaikutuksia, työttömyyden asteittaisen kasvun odotetaan heikentävän luottamusta ja hillitsevän kulutuksen kasvua. Lisäksi sekä finanssi- että rahapolitiikan jatkuva kiristäminen rajoittaa edelleen reaalista kotimaista kysyntää sekä vuonna 2026 että 2027, vaikka inflaatiopaineiden hellittäminen saattaisi tukea hieman voimakkaampaa kasvua vuonna 2027.

Vuosina 2023–24 jatkuneen pitkän katemarginaalien supistumisjakson jälkeen yritysten kannattavuus alkoi hieman parantua, mikä tuki yksityisten investointien elpymistä. Elpymistä auttoi Euroopan keskuspankin (EKP) alkuperäinen ohjauskorkojen keventäminen, joka alensi rahoituskustannuksia ja tuki pääomamenoja. Nämä myönteiset kehityssuuntaukset eivät kuitenkaan riittäneet kompensoimaan vuosina 2021–2025 havaittua yritysten maksukyvyttömyystapausten jyrkää nousua, jolloin konkurssien määrä ylitti pandemiaa edeltäneen tason noin 10 prosentilla. Tulevaisuudennäkymissä toimintakustannusten nousun – erityisesti energian, välituotteiden ja työvoiman osalta – odotetaan rasittavan yhä enemmän yritysten katteita, ja indeksointi heikentää kustannuskilpailukykyä. Lisäksi EKP:n rahapolitiikan uusi kiristys todennäköisesti kiristää rahoitusolosuhteita. Näiden tekijöiden yhdistelmän odotetaan heikentävän kannattavuutta asteittain, hillitsevän investointeja ja lisäävän konkurssien määrää vuonna 2026, ja korkean tason odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti. Rakennusalalla toiminta on edelleen erityisen vaisua: rakennuslupien määrä pysyy alhaisella tasolla, ja alan olosuhteiden heikkenemisen odotetaan jatkuvan, mikä rajoittaa toimintaa muilla kuin maarakennusalan segmenteillä.

Julkisten menojen odotetaan edistävän kasvua vain vähäisessä määrin seuraavien vuosien aikana. Uusi hallitus on ilmaissut aikomuksensa hillitä juoksevien menojen kasvua työmarkkina- ja eläkeuudistusten avulla sekä asettamalla osittaisia ylärajoja palkkojen indeksointimekanismeille. Samalla menojen rakenne on muuttumassa, ja julkisten investointien kasvu tukee jonkin verran talouden toimintaa. Puolustusmenojen lisäyksen sekä energiasiirtymään ja digitaaliseen infrastruktuuriin kohdistuvien jatkuvien investointien odotetaan tukevan kasvua jonkin verran. EU:n liiallisten alijäämien menettelyn vuoksi finanssipolitiikan elvyttämisen mahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen tiukasti rajoitettuja, mikä rajoittaa hallituksen kykyä kompensoida yksityissektorin heikentynyttä kasvuvauhtia. Viennin näkymät ovat edelleen haastavat. Belgian ulkoista kysyntää painaa edelleen Euroopan ja maailmantalouden hidastuminen, kun taas Yhdysvaltojen tullit lisäävät painetta kaupan alttiille sektoreille. Lisäksi lääketeollisuus – yksi Belgian tärkeimmistä vientimoottoreista – on normalisoitumisvaiheessa useiden poikkeuksellisen vahvojen vuosien jälkeen välittömästi pandemian aikana ja sen jälkeen. Tämän seurauksena viennin kasvun odotetaan pysyvän vaimeana, mikä vaikuttaa vain vaatimattomasti talouden kokonaisaktiviteettiin.

EU:n uusi liiallisten alijäämien menettely pakottaa hallituksen hillitsemään menoja

Belgian finanssipolitiikka vuosina 2026–27 on edelleen tiukasti EU:n finanssipoliittisen kehyksen rajoittama, sillä maa on joutunut liiallisen alijäämän menettelyyn jatkuvien, yli 3 %:n suuruisten alijäämien vuoksi. Tarkistettujen sääntöjen mukaan hallituksen on vähennettävä alijäämää vuosittain keskimäärin noin 0,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen, mikä rajoittaa harkinnanvaraisen finanssipoliittisen tuen mahdollisuuksia. Keväällä 2025 esitellyn liittovaltion vakauttamisohjelman tavoitteena on vähentää alijäämää 3 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä noin 23 miljardin euron (3,7 % BKT:sta) kumulatiivisilla toimilla, jotka perustuvat pääasiassa rakenneuudistuksiin. Näihin kuuluvat työmarkkina- ja eläkeuudistukset – kuten työttömyysetuuksien rajoittaminen kahteen vuoteen ja varhaiseläkkeelle siirtymisen hillitseminen – samalla kun palkkojen ja eläkkeiden automaattinen indeksointi säilyy ennallaan. Vuodesta 2026 lähtien verouudistuksen odotetaan tuovan lisää tuloja, mukaan lukien uusi 10 prosentin pääomatulovero tietyille rahoitusvaroille, joiden arvo ylittää 10 000 euron vuosittaisen verovapauden, sekä institutionaalisten uudistusten tuomat säästöt. Koska liittovaltion viranomaiset vastaavat kuitenkin vain noin puolesta julkisten menojen kokonaismäärästä ja alueiden välinen koordinointi on rajallista, finanssipolitiikan odotetaan pysyvän lievästi rajoittavana vuosina 2026–27, jolloin tuki kohdistuu pääasiassa puolustukseen, energiasiirtymään ja digitaalisen infrastruktuurin investointeihin.

Belgian vaihtotaseen odotetaan paranevan vain marginaalisesti vuosina 2026 ja 2027. Vaikka tavarakaupan tasetta saattavat suosia hieman suotuisammat kaupan ehdot, viennin kehitykseen kohdistuu edelleen paineita heikon eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen kysynnän, jatkuvan kaupan epävarmuuden sekä Yhdysvaltojen tullien vuoksi. Lisäksi lääkeala on edelleen normalisoitumassa useiden poikkeuksellisen vahvojen pandemiaa seuranneiden vuosien jälkeen. Palveluvienti ja primaaritulot tukevat todennäköisesti kasvua, mutta kokonaisnettoviennin vaikutus kasvuun jää todennäköisesti vaatimattomaksi.

Belgiassa on toistaiseksi vakaa hallitus

Vuoden 2024 liittovaltion vaalien jälkeen, joissa oikeistolainen Uusi Flanderin Allianssi (N-VA) nousi suurimmaksi puolueeksi, hallitus muodostettiin lopulta tammikuussa 2025 pitkällisten neuvottelujen jälkeen. Tuloksena syntynyt viiden puolueen koalitio – johon kuuluvat N?VA, CD&V (flaamilaiset kristillisdemokraatit), Vooruit (flaamilaiset sosiaalidemokraatit), MR (ranskankieliset liberaalit) ja Les Engagés (vallonilaiset keskusta-puolueet) – on tullut tunnetuksi nimellä ”Arizona”-koalitio. Laajasta ideologisesta kirjoistaan huolimatta hallitus edustaa pääosin keskusta-asemaa ja toimii merkittävien rajoitteiden alla, erityisesti EU:n liiallisen alijäämän menettelyn ja ammattiliittojen voimakkaan vastustuksen vuoksi. Näiden rajoitusten puitteissa koalitio on onnistunut hyväksymään talousarvion ja toteuttamaan ensimmäisen erän rakenneuudistuksia, joihin kuuluvat muutokset työttömyysetuuksiin, eläkkeisiin ja palkkojen indeksointiin sekä pääomatuloveron käyttöönotto, joiden tavoitteena on parantaa julkisen talouden näkymiä. Poliittinen liikkumavara on kuitenkin edelleen kapea. Näiden toimenpiteiden odotetaan kompensoivan vain osittain kasvavia puolustusmenoja ja lisääntyviä väestörakenteellisia paineita, kun taas hallituksen hajanainen parlamentaarinen tuki rajoittaa mahdollisuuksia toteuttaa uusia kauaskantoisia uudistuksia.

Instituutioiden uudistuksen näkymät ovat olleet vaihtelevia. Suunniteltu senaatin lakkauttaminen on saanut suhteellisen laajaa tukea koko poliittisella kentällä, sillä useat puolueet ovat aiemmin kannattaneet tällaista toimenpidettä. Ylähuoneen rooli on heikentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, ja senaatti kokoontuu nykyään vain noin kymmenen kertaa vuodessa. Sen lakkauttaminen edellyttäisi kuitenkin kahden kolmasosan enemmistöä alahuoneessa, jota Arizonan koalitio ei hallitse. Tämän vuoksi uudistuksen lopputulos on edelleen epävarma.

Toistaiseksi hallitus on suhteellisen vakaassa asemassa ja säilyttää enemmistön useimmissa mielipidemittauksissa. Joidenkin ehdotettujen toimenpiteiden epäsuosio voi kuitenkin aiheuttaa poliittista kitkaa ja haastaa yhtenäisyyden ajan mittaan. Seuraavat säännölliset liittovaltion vaalit on suunniteltu pidettäviksi vuonna 2029.

Maksu

Perintä

Sopimusneuvotteluvaihe

Yritysten välisessä tuomioistuimen ulkopuolisessa velkojen perinnässä ei ole erityisiä säännöksiä. Velkojien tulisi yrittää saada maksu velallisilta lähettämällä kirjallisia muistutuksia. Ennen kuin ryhdytään oikeustoimiin velallisyritystä vastaan, on usein syytä pyytää asianajajaa tarkistamaan takavarikointitietokanta.

Oikeudenkäynti

Tuomio annetaan yleensä 30 päivän kuluessa käsittelyn päättymisestä. Tuomio annetaan poissaolotuomiona, jos velallinen ei ole läsnä eikä edustettuna oikeudenkäynnin aikana.

Nopeutettu menettely

Tätä menettelyä käytetään harvoin yritysten välisissä tapauksissa, eikä sitä voida soveltaa, jos velasta on erimielisyyttä. Vuonna 2016 voimaan tulleella lailla otettiin käyttöön uudet menettelysäännöt, joilla luotiin tuomioistuimen ulkopuolinen hallinnollinen menettely kiistattomien velkojen osalta. Kun maksumääräys on annettu, velallisella on kuukausi aikaa maksaa summa. Jos velallinen kieltäytyy, velkoja voi pyytää ulosottomiehen antamaan täytäntöönpanomääräyksen. Lisäksi uusien sääntöjen mukaan tuomion valittaminen ei enää keskeytä tuomion täytäntöönpanokelpoisuutta. Näin ollen vaikka velallinen aloittaisi valitusmenettelyn, velkoja voi jatkaa velan perimistä.

Omistuksenpidätyslauseke

Kyseessä on sopimusmääräys, jonka mukaan myyjä säilyttää tavaroiden omistusoikeuden, kunnes on saanut ostajalta täyden maksun. Maksamattomat velkojat voivat esittää vaatimuksia velallisen hallussa olevista tavaroista. Tästä seuraa, että omistuksenpidätyslauseke on täytäntöönpanokelpoinen kaikissa tilanteissa, joissa velkojille aiheutuu maksukyvyttömyydestä johtuvia tappioita, riippumatta taustalla olevan sopimuksen luonteesta. Kun omistuksenpidätyslausekkeen nojalla myydyt tavarat muunnetaan saatavaksi (myynnin jälkeen), myyjän-omistajan oikeuksia tähän saatavaan (myyntihintaan) kutsutaan todelliseksi subrogaatioksi.

Tavanomaiset menettelyt kauppatuomioistuimessa

Kaikki yritysten väliset riidat voidaan käsitellä Belgian kauppatuomioistuimessa. Rajat ylittävissä vaateissa, joissa sovelletaan eurooppalaista lainsäädäntöä, voidaan käynnistää eurooppalainen maksujen täytäntöönpanomenettely. Kantajat voivat myös turvautua eurooppalaiseen vähäisten vaateiden menettelyyn.

Käsittely asiassa

Ulosottomies ilmoittaa velalliselle oikeudenkäynnin alkamispäivän. Jos asiaa ei käsitellä suullisesti, tuomio annetaan neljän–kuuden viikon kuluessa. Jos asiaa käsitellään suullisesti, osapuolten on esitettävä kantansa kirjallisissa päätelmissä. Tuomion jälkeen on mahdollista hakea muutosta – jos muutoksenhakua ei haeta, ulosottomies panee tuomion täytäntöön.

Takavarikointimenettely

Tämä oikeudenkäynti käydään vain yhden osapuolen eduksi (ex parte). Takavarikointimenettelyn aloittamiselle on kolme olennaista edellytystä:

toimenpiteen kiireellisyys;

tuomarin ennakkolupa on välttämätön väliaikaisen ulosmittauksen määräämiseksi;

velan on oltava varma, perittävissä oleva ja likvidi.

Velallinen voi pyytää takavarikon kumoamista, jos se on määrätty perusteettomasti. Kun takavarikko on kuitenkin määrätty, se pysyy voimassa kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen väliaikainen takavarikko voidaan muuttaa täytäntöönpanomääräykseksi.

Oikeuden päätöksen täytäntöönpano

Tuomio tulee täytäntöönpanokelpoiseksi, kun kaikki muut oikeussuojakeinot on käytetty loppuun. Jos velallinen kieltäytyy suorittamasta maksua, ulosottomies voi ulosmitata velallisen omaisuutta tai periä maksun kolmannen osapuolen kautta (suora toimeenpano).

Ulkomaiset tuomioistuimen päätökset voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Belgiassa, edellyttäen että tietyt kriteerit täyttyvät. Lopputulos riippuu siitä, onko päätös annettu EU-maassa (jolloin siihen sovelletaan erityisen edullisia täytäntöönpanoehtoja) vai EU:n ulkopuolisessa maassa (jolloin sovelletaan tavanomaisia exequatur-menettelyjä).

Insolvenssimenettelyt

0

KONKURSSIMENETTELYT

Velalliset voivat hakea konkurssia, kun he ovat lakanneet suorittamasta maksuja jo jonkin aikaa tai kun velkojan luottamus on menetetty. Jos konkurssi myönnetään, velkojien on ilmoitettava saatavansa tuomioistuimen maksukyvyttömyyspäätöksessä määrätyn määräajan kuluessa. Jos velkoja laiminlyö tämän velvollisuuden, hänen etuoikeutensa mitätöidään. Tämän jälkeen tuomioistuin nimittää pesänhoitajan tai konkurssipesän hoitajan tarkistamaan saatavat. Velkoja voi vedota omistusoikeuden pidätyslausekkeeseen vaatiakseen omaisuuttaan takaisin.

Vuodesta 2017 lähtien konkurssimenettelyihin liittyvät saatavat on ilmoitettava sähköisesti Keskusmaksukykyrekisterin (www.regsol.be) kautta, johon on tallennettu kaikki viimeisten 30 vuoden aikana tapahtuneet konkurssit.

OIKEUDELLINEN SANEERAUSMENETTELY

Oikeudellinen saneerausmenettely (reorganisation judiciaire), jonka tarkoituksena on järjestellä yrityksen velkoja sen velkojien kanssa, voidaan myöntää tuomioistuimessa sellaisen velallisen pyynnöstä, jonka taloudelliset vaikeudet uhkaavat yrityksen toiminnan jatkumista lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Velallinen jättää perustellun hakemuksen kauppatuomioistuimen kirjaamoon saadakseen lisäaikaa velan maksamiseen. Tämä lisäaika on yleensä kuusi kuukautta, jonka kuluessa velallisen on esitettävä saneeraussuunnitelma kaikille velkojilleen.

Maksamattomat velkojat (joiden saatavat ovat syntyneet ennen maksuaikojen pidentämisen alkamista) eivät voi aloittaa täytäntöönpanomenettelyä velallisen kiinteän tai irtaimen omaisuuden myymiseksi, mutta voivat vaatia omistusoikeuden pidätyslausekkeen täytäntöönpanoa. Maksuaikojen pidentäminen ei kuitenkaan estä velallista suorittamasta vapaaehtoisia maksuja millekään maksamattomille velkojille. Lisäksi pidennetty määräaika ei koske yhteisvelallisia eikä takaajia, joiden on edelleen täytettävä velvoitteensa.

Viimeisin päivitys: maaliskuu 2025