Kiina
Eurooppa
Malesia
Indonesia
Brasilia
Etelä-Korea
Amerikan Yhdysvallat
IntiaÖljyn tuotannon hidastumista kompensoi kaasun, kaivostoiminnan ja julkisten investointien kasvu
Vuonna 2026 Gabonin talouskasvua hidastaa öljyntuotannon kasvun heikkeneminen, joka johtuu nykyisten öljykenttien kypsymisestä sekä alhaisista maailmanmarkkinahinnoista. Uudet löydöt, erityisesti BW Energyn Dussafu-lisenssialueella operoima Bourdon-porauskaivo, tarjoavat lupaavia näkymiä noin 25 miljoonan hyödynnettävissä olevan tynnyrin ansiosta. Kaivon tuotannon odotetaan kuitenkin alkavan vasta vuosina 2027–2028. Toisaalta maatalous (10 % BKT:stä vuonna 2024) pysyy dynaamisena puutavaran ja palmuöljyn tuotannon kehittymisen ansiosta. Yksityisten investointien kasvu tukee kaasu- ja kaivostoimintaa. Perencon Cap Lopezin terminaalissa toteutettava kelluva nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantoyksikköhanke, jonka on määrä käynnistyä vuoden 2026 lopulla, lisää LNG:n, nestekaasun (LPG) ja butaanin vientiä. Lisäksi Baniakan rautamalmin kaivoksen kaupallinen tuotanto voi alkaa samaan aikaan. Julkiset investoinnit hyödyttävät rakennusalaa, ja infrastruktuurihankkeet palvelevat raaka-aineiden kuljetusta ja vientiä, kuten Owendon sataman modernisointi ja teiden kehittäminen. Hankkeisiin kuuluu myös koulujen ja yliopistojen, sairaaloiden, asuntojen ja hallintorakennusten rakentaminen. Lopuksi sosiaaliohjelmiin ja polttoainetukien ylläpitämiseen keskittyvien julkisten menojen kasvu auttaa tukemaan yksityistä kulutusta.
Inflaation odotetaan nousevan hieman vehnäjauhon tuen päättymisen seurauksena, mutta se pysyy BEAC:n 3 prosentin tavoitteen alapuolella tärkeimpien tuontituotteiden maailmanmarkkinahintojen laskun ansiosta. BEAC laski ohjauskorkoaan 5 prosentista 4,5 prosenttiin maaliskuussa 2025 ja saattaa laskea sen 4 prosenttiin vuonna 2026 Euroopan rahapolitiikan keventämisen mukaisesti.
Uhka julkiselle taloudelle
Gabonin budjettitilanne pysyy hauras vuonna 2026, kun alijäämä kasvaa edelleen. Öljytulojen (50 % verotuloista) laskusta huolimatta hallitus aikoo jatkaa elvyttävää politiikkaansa. Vuoden 2026 talousarviossa onkin varattu lähes kaksinkertaiset toimintamenot polttoainetukien ylläpitämiseksi sekä koulutus- ja terveydenhuollon sosiaaliohjelmien rahoittamiseksi moniulotteisen köyhyyden vähentämiseksi. Samalla julkiset investoinnit kasvavat dramaattisesti – lähes nelinkertaistuvat – ja kohdistuvat pääasiassa infrastruktuuriin, satamiin ja teihin. Vaikka on suunniteltu toimenpiteitä tulojen kasvattamiseksi uusien verojen (valmisteverot, asuminen) avulla, verovapautusten supistamisella, tukien järkeistämisellä ja veronkannon digitalisoinnilla, hallituksella on vaikeuksia toteuttaa talousarviota rahoitusrajoitteiden vuoksi. Uuden IMF:n rahoitustukiohjelman toteutuminen näyttää siten epätodennäköiseltä, mikä pahentaa rahoitusriskejä vuonna 2026.
Julkisen velan suhde BKT:hen kasvaa ja ylittää selvästi CEMACin asettaman 70 prosentin ylärajan, ja siihen sisältyy merkittävä ja kasvava osuus paikallista ja alueellista velkaa (51 %). Sen sijaan ulkomaisen velan, joka on kokonaan julkista, osuus BKT:stä laskee vuonna 2026. Gabonin pääsy kansainväliseen rahoitukseen on rajallista. Lokakuun 2025 lopussa julkisen velan kanta oli kasvanut 20,6 % edellisvuodesta, ja suurin osa tästä kasvusta johtui CEMACin rahoitusmarkkinoista. Likviditeetti tällä markkinalla on kuitenkin edelleen tiukkaa huolimatta avainkorkojen laskusta vuonna 2025 ja ennätyksellisistä likviditeettilisäyksistä vuodesta 2021 lähtien. Lopuksi kotimaisten ja ulkomaisten maksurästien kertyminen, joka oli 792 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria lokakuun 2025 lopussa, on pahentanut kassavirrariskejä.
Vaihtotaseen ylijäämä jatkaa supistumistaan, mikä johtuu pääasiassa vientitulojen laskun seurauksena pienentyneestä kauppataseen ylijäämästä. Tähän ovat johtaneet pitkään alhaisina pysyneet maailmanmarkkinahinnat öljylle sekä tuonnin kasvu, erityisesti öljy-, kaivos- ja metsätalousalojen investointihankkeisiin liittyvien tuotantohyödykkeiden sekä niihin liittyvän liikenneinfrastruktuurin tuonnin kasvu. Samalla muiden kuin öljytuotteiden viennin – mangaanin, nesteytetyn maakaasun (LNG) ja rautamalmin – odotetaan kasvavan merkittävästi uusien tuotantolaitosten käyttöönoton myötä, mutta tämä ei täysin kompensoi öljymyynnin laskua. Tähän lisätään palvelualojen paheneva rakenteellinen alijäämä, sillä maa on edelleen riippuvainen tuodusta teknisestä osaamisesta. Ulkomaisille yrityksille kertyneiden voittojen kotiuttaminen rasittaa edelleen vaihtotaseen tasapainoa. Gabonin osuuden CEMACin valuuttavarannoista odotetaan pienenevän vuonna 2026 öljytulojen laskun seurauksena; nämä tulot kattavat keskimäärin vain kahden kuukauden tuonnin, eli ne ovat alle kolmen kuukauden varovaisuusrajan.
Sotilasvallan siirtymävaihe on päättynyt, mutta poliittiset toimijat ovat edelleen paikoillaan
Vuoden 2025 vaalit merkitsivät elokuussa 2023 tapahtuneen vallankaappauksen jälkeen alkaneen sotilasvallan siirtymäkauden päättymistä ja presidenttijärjestelmän vakiinnuttamista marraskuussa 2024 hyväksytyn perustuslain mukaisesti. Tammikuussa 2025 hyväksytty uusi vaalilaki salli sotilashenkilöstön asettua ehdolle vaaleissa. Tässä tilanteessa entinen sotilasjuntan johtaja kenraali Brice Oligui Nguema voitti huhtikuun presidentinvaalit 94,9 prosentin äänimäärällä (äänestysprosentti oli 70 %) ja varmisti seitsemänvuotisen toimikauden. Hänen puolueensa, l’Union pour la Démocratie et le Bien-être (UDB), vahvisti kenraalin valta-asemaa voittamalla lokakuun parlamenttivaaleissa 102 paikkaa 145:stä. Merkittävä osa puolueen ehdokkaista kuului kuitenkin syrjäytetyn presidentin johtamaan Parti Démocratique Gabonais -puolueeseen (PDG). Alhainen äänestysprosentti (34 %) heijastaa instituutioihin kohdistuvaa epäluottamusta.
Gabonin odotetaan säilyttävän monenvälisen linjansa vuonna 2026 ja pyrkivän ylläpitämään läheisiä suhteita perinteisiin länsimaisiin kumppaneihinsa samalla kun se monipuolistaa suhteitaan. Gabonissa toimii yli 90 ranskalaista yritystä, muun muassa mangaanikaivosalalla. Vuoden 2025 lopussa molemmat maat ilmaisivat halukkuutensa tehostaa kahdenvälistä yhteistyötä, ja Ranskan presidentti lupasi tukea Gabonin talouden uudistamista ja muutosta. Yhdysvallat puolestaan saattaisi vahvistaa sotilaallista yhteistyötään, kun otetaan huomioon Gabonin strateginen sijainti Atlantin rannikolla ja sen tiivistyvät suhteet Kiinaan. Hankkeiden rahoittamista Yhdysvaltain kansainvälisen kehitysrahoitusyhtiön (US International Development Finance Corporation) ja yksityisten yritysten toimesta harkitaan. Samalla sotilaallisen yhteistyön Kiinan kanssa odotetaan vahvistuvan. Kiina on jo nyt Gabonin johtava kauppakumppani (sen osuus viennistä oli 28 % vuonna 2024) ja sijoittaja.