Historiallisen alhainen vedenpinta Reinissä ja Tonavassa häiritsee rahtiliikennettä vaarantaen tiettyjä energiainfrastruktuureja ja lisäten paineita useilla eurooppalaisilla teollisuudenaloilla. Vaikka vedenpintojen odotetaan pysyvän alhaisina lyhyellä aikavälillä, niiden vaikutukset saattavat jatkua tulevina kuukausina ja vaikuttaa kasvun kehitykseen haavoittuvimmissa talouksissa.
Avainkohdat
- 8 cm: Reinin vedenpinta Kaubissa laski 18. elokuuta vain 8 cm'iin, joka on selvästi alle 78 cm:n rajan, jolloin liikennettä rajoitetaan ja aikaisemman ennätyksen (25 cm vuonna 2018.
- 20%: Elokuun alussa proomut Reinillä pystyivät kuljettamaan ainoastaan 20% normaaleista lasteistaan.
- 72%: osuus Euroopan sisävesikuljetuksista, josta Reinillä 60% ja Tonavalla 12%.
- -0.4 %-yksikön kasvu: edellisen matalan vedenpinnan aikaan vuonna 2018 Saksan todellinen BKT laski 0.3 - 0.4 %-yksikköä.
Eurooppalaisetn jokien pinta historiallisen alhaalla
Euroopassa on jo useiden kuukausien ajan vallinnut poikkeuksellisen kuuma ja kuiva sää, mikä on vähentänyt merkittävästi monien jokien virtaamaa. Seuraukset näkyvät erityisen selvästi Reinillä ja Tonavalla, jotka ovat kaksi strategisesti tärkeää vesiväylää mantereen liikenteelle ja taloudelliselle toiminnalle. Reinin vedenpinta laski elokuun alussa uuteen kaikkien aikojen alimmalle tasolleen Kaubin mittausasemalla Saksassa samalla, kun myös Unkarissa ja Romaniassa on useilla Tonavan osuuksilla mitattu ennätyksellisen alhaisia vedenkorkeuksia.
Ympäristökysymyksen lisäksi tällä tilanteella on nyt konkreettisia taloudellisia vaikutuksia. Alhaiset vedenkorkeudet vaikuttavat suoraan tavarankuljetuksiin, tiettyjen energialaitosten toimintaan ja sitä kautta myös niiden teollisuudenalojen toimintaan, jotka ovat riippuvaisia tästä infrastruktuurista.
Logistiikan kriisi uhkaa toimitusketjuja
Vaikka sisävesiliikenne edustaa vain pientä osaa Euroopan tavarankuljetuksista, sillä on strateginen merkitys useissa maissa, joiden läpi Rein ja Tonava virtaavat (5.4% rahdeista Saksassa ja noin 19.2% Romaniassa).
Mahdollisuudet siirtyä muihin liikennemuotoihin ovat edelleen rajalliset. Jokialus voi kuljettaa lähes 2,000 tonnin lastin verrattuna rahtijunaan (1,500 tonnia) tai tankkiautoon (vain 25 tonnia).
Alhaisten vedenkorkeuksien seuraukset ovat jo näkyvissä sekä kuljetettujen määrien että kuljetuskustannusten osalta.
Elokuun alussa jotkut proomut Reinillä kykenivät kuljettamaan vain 20% normaalista kapasiteetistaan. Joillain Tonavan osuuksilla kuljetusyhtiöt ovat joutuneet pienentämään lastejaan – jopa 40% Romaniassa.
Edellisen kuivuuden aikana vuonna 2018 jokikuljetusten kustannukset nousivat 2.5-kertaisiksi kuivatavaralle ja 4.5-kertaisiksi nestemäisille tavaroille johtuen lastausrajoituksista ja operaattoreiden lisämaksuista.
Energiasektori on myös ahtaalla Keski-Euroopassa
Kuivuuden seuraukset eivät rajoitu vain kuljetuksiin. Tonavalla on myös tärkeä osa joidenkin ydinvoimaloiden jäähdyttämisessä. Unkarissa ja Romaniassa alhaiset jokien pinnat ovat häirinneet Paks'in ja Cernavodă'n voimalaitosten toimintaa. Nämä ovat ainoat ydinvoimalat noissa maissa ja ne tuottavat noin 40% Unkarin ja 20.5% Romanian sähköstä.
Kompensoidakseen tuotannon alenemista voimayhtiöt joutuvat turvautumaan tuontisähköön tai kaasuvoimaloihin, jotka ovat luonnollisesti kalliimpia. Vaikka laajamittaisten sähkökatkojen välitöntä vaaraa ei ole, tämä tilanne nostaa kuitenkin energiakustannuksia ja kiristää jännitteitä alueellisilla markkinoilla. Esimerkiksi Romaniassa tuontisähkön kustannus on 2-2.5 -kertainen verrattuna kotimaiseen tuotantoon.
Unkarin ja Romanian hallitukset ovat jo ottaneet käyttöön rajoituksia sähkönkäyttöön tietyillä teollisuuden aloilla hillitäkseen järjestelmän painetta. Nämä rajoitukset vaikuttavat erityisesti energiaintensiivisillä aloilla kuten auto- ja kemianteollisuus sekä rakennusmateriaalit ja niiden odotetaan vaikuttavan negatiivisesti teollisuustoimintaan elokuussa.
Saksan kemianteollisuus etulinjassa
Saksan kemianteollisuus, joka keskittyy laajasti Reinin varrelle, on yksi niistä aloista, joka on riippuvainen jokikuljetuksista.
BASF'in tehdas Ludwigshafenissa kuvaa tätä haavoittuvuutta: sijaiten Kaubin kriittisen kohdan eteläpuolella sen kuljetuksista noin 40% tapahtuu jokiproomuilla. Vedenpinnan laskun jatkuminen voisi aiheuttaa lisää häiriöitä yhteyksissä Amsterdamin, Rotterdamin ja Antwerpenin satamiin, jotka ovat olennaisen tärkeitä yrityksen toimitusketjulle.
Tämä isku tulee aikana, jolloin Saksan kemianteollisuus on jo heikentynyt korkeiden energiakustannusten ja heikon kilpailukyvyn takia. Tämä on johtanut tuotannon noin 20%:n laskuun sitten vuoden 2018.
Euroopan talouden lisääntyvä haavoittuvuus
Lyhyellä aikavälillä ennusteet lupaavat vain rajallista tilanteen paranemista. Reinillä matalan veden kausi jatkuu yleensä myöhäiseen syksyyn, joten häiriöt todennäköisesti jatkuvat tulevina viikkoina. Yleisemmin ottaen lumipeitteen väheneminen, jäätiköiden sulaminen ja äärimmäisten helleaaltojen yleistyminen saattavat lisätä tällaisten ilmiöiden esiintymistiheyttä tulevaisuudessa.
Tämä tilanne korostaa sitä, että yritysten ja julkisen sektorin päätöksentekijöiden on otettava ilmastoriskit entistä kattavammin huomioon logistiikka-, teollisuus- ja energiastrategioissaan. Sisävesiliikenteestä riippuvaisille yrityksille haaste ulottuu nykyään yksittäisen kuivuusjakson tilapäisen hallinnan ulkopuolelle: Tämä herättää kysymyksen toimitusketjun monipuolistamisesta ja sen kyvystä selviytyä yhä useammin esiintyvistä ilmastoon liittyvistä häiriöistä.
Reini ja Tonavan alhainen vedenpinta osoittaa, että säiden ääri-ilmiöt eivät ole enää pelkästään ympäristöasia. Niistä on tulossa taloudellinen tekijä, joka voi vaikuttaa samanaikaisesti logistiikkaan, energia-alaan ja teolliseen toimintaan.
Nykytilanne on sikälikin huolestuttava, että se on tapahtunut aikaisemmin ja voimakkaammin kuin vuonna 2018 samalla, kun Euroopan kasvu hidastuu.
selittää Eve Barré, Cofacen ekonomisti.
