USA on korvannut väliaikaiset tullinsa uusilla, 10–12,5 %:n suuruisilla tulleilla, jotka kohdistuvat 60 maahan. Näiden osuus maan tavaratuonnista on 99 %. Tämä kehitys osoittaa Washingtonin päättäväisyyden pitää kiinni tullistrategiastaan samalla kun se valmistautuu mahdollisiin uusiin toimenpiteisiin.
Avainkohdat
- Uudet 301 pykälän mukaiset tullit, joiden suuruus on 10–12,5 % koskevat 60 maata.
- 99% USA:n tuonnista tulee näistä maista.
- Kanadasta peräisin oleville tuontituotteille, joiden arvo on 20 miljardia dollaria, on ilmoitettu 50 % tullit, jotka tulevat voimaan 19. elokuuta 2026.
Väliaikaisen järjestelmän loppu, ei tullipaineen loppu
Pykälän 122 mukaisten väliaikaisten tullien loppu1 ei merkitse perääntymistä USA:n kauppapolitiikassa. Nämä tullit päättyivät 24 heinäkuuta, mutta ne on korvattu pykälän 3012 mukaisilla uusilla 10-12.5% tulleilla ja niitä sovelletaan 60 maahan, jotka edustavat 99% USA:n tuonnista. Tämä siirtymä osoittaa Washingtonin päättäväisyyden säilyttää tullisuojan korkea taso huolimatta juridisista esteistä, joihin on viime kuukausina törmätty.
Sen välittömän vaikutuksen keskimääräiseen tullitasoon odotetaan pysyvän vähäisenä: uusia toimenpiteitä ei lisätä automaattisesti nykyisiin tulleihin, eivätkä ne muuta merkittävästi USA:sta peräisin oleviin tuontituotteisiin sovellettavaa kokonaisverokantaa. Ne osoittavat kuitenkin USA:n hallinnon kyvyn mukauttaa keinojaan kauppastrategiansa toteuttamiseksi.
Vankempi oikeusperusta
USA on jo käyttänyt pykälää 301 uusien tullien asettamisessa, ennen kaikkea Kiinaa kohtaan Trumpin ensimmäisen auden aikana. Toisin kuin IEEPA-järjestelmä, jota heikentää se, ettei siinä ole nimenomaista valtuutusta tullien määräämiseen, tämä järjestelmä tarjoaa Valkoiselle talolle vakaamman oikeudellisen perustan.
Tämä vakauden tunne ei kuitenkaan sulje pois lisätoimenpiteitä. Näiden tullien perusteluna Washington esittää, että kohdemaissa ei ole tehokasta kieltoa tai valvontaa pakkotyön avulla tuotettujen tuontituotteiden osalta. Tuontiyritykset voisivat kyseenalaistaa tämän perustelun, etenkin kun sitä sovelletaan hyvin laajaan joukkoon kauppakumppaneita.
Tämä päätös ei ole pelkästään nykyisten tullien tekninen uusiminen. Ennen kaikkea se osoittaa Washingtonin päättäväisyyden muuttaa kiistanalainen järjestelmä kestävämmäksi tullikehykseksi. Yrityksille viesti on selvä: USA:n tulliriski pysyy korkealla, vaikka toimenpiteen voimassaoloaika olisi päättymässä.
selvittää Marcos Carias, North America economist, Coface.
Lisätulleja voi olla tulossa
Uudet 10–12,5% tullit palauttavat yhteisen tullikehyksen suuressa osassa USA:n tuontia, mutta ne eivät palauta entistä järjestelmää täysin. Kyseiseen järjestelmään sisältyi myös lisämaksuja, jotka kohdistuivat tiettyihin maihin tai tuotteisiin. Juuri tämän toisen tason Washington saattaa pyrkiä palauttamaan tulevina kuukausina.
Toinen pykälä 301:n tutkinta on jo käynnissä. Tällä kerralla se kohdistuu 16 talouden rakenteelliseen ylikapasiteettiin, mukaanlukien Kiina, Euroopan Unioni, Japani, Etelä-Korea, Taiwan, Intia, Vietnam, Meksiko sekä useita kaakkois-Aasian maita. Aikataulu ja siitä mahdollisesti seuraavien velvoitteiden laajuus ovat vielä epäselviä, mutta tämän menettelyn avulla Washington voisi kohdistaa toimensa tiettyihin talouksiin entistä tarkemmin.
Muita toimialakohtaisia tutkimuksia on myös käynnissä, erityisesti ilmailu- ja avaruusteollisuuteen, drooneihin, lääketieteellisiin välineisiin, robotiikkaan, teollisiin laitteistoihin, tuulivoimaloihin, kriittisiin mineraaleihin ja polysilikooniin. Myöskään tässä asiassa ei toistaiseksi ole mahdollista ennustaa tarkasti, mihin toimenpiteisiin saatetaan ryhtyä, mutta nämä selvitykset vahvistavat, että USA:n tullipolitiikka on edelleen kehittymisvaiheessa.
Kanada: esimerkki kasvavasta kauppapaineesta
Kanadaan kohdistuva paine havainnollistaa tätä dynamiikkaa. USA on ilmoittanut uusista 50% tulleista noin $20 miljardin arvoiseen tuontiin Kanadasta. Tämä edustaa noin 5.2% Kanadan viennistä USA:han ja tullien odotetaan astuvan voimaan 19 elokuuta 2026.
Tämä toimenpide näyttää ensi silmäyksellä olevan tarkoitettu neuvotteluvälineeksi Pohjois-Amerikan kauppaneuvotteluissa. Sen makrotaloudellinen vaikutus näyttää rajalliselta, vaikka se tulisi voimaan, mutta se vahvistaa, että tulleja käytetään yhä enemmän taloudellisen ja diplomaattisen painostuksen välineenä.
1 Väliaikainen järjestely, jonka nojalla USA voi määrätä hätätulleja rajoitetuksi ajaksi.
2 USA:n kauppalainsäädännön mukainen väline, jolla voidaan määrätä tullitoimenpiteitä epäreiluksi tai syrjiväksi katsottuja kauppakäytäntöjä vastaan.
