#Talousjulkaisut

Petrokemikaalit: Aasian tuottajat ovat kaikkein alttiimpia Lähi-idän levottomuuksille

Lähi-idän geopoliittiset levottomuudet uhkaavat maailman teollisuuden vakaata tukipilaria: petrokemian alaa. Aasia, joka on erittäin riippuvainen Persianlahden alueelta peräisin olevasta naftasta, nestekaasusta (LPG) ja metanolista, tuntee jo ensimmäiset jälkivaikutukset: yhtäältä varastot ovat vähissä ja toisaalta hinnat nousevat jyrkästi.

Kriisi ei enää rajoitu pelkästään energia-alaan: se leviää koko teollisuusketjuun. Kun 60-70% Aasian naftasta1 kulkee Hormuzin salmen läpi, pitkittynyt häiriö voisi muuttaa virtoja, kustannuksia ja ehkä jopa maailmanlaajuisen petrokemian teollisuuden maantieteellistä jakautumista.

Joe Douaihy, sector economist, Coface.

 

Petrokemikaalit: Aasia geopoliittisen mullistuksen eturintamassa

Lähi-idän kiristyvät jännitteet ja Hormuzin salmen ympärillä esiintyvät häiriöt ovat saaneet volatiliteetin nousemaan jyrkästi energia- ja kemikaalimarkkinoilla. Tämä alue toimittaa suuren osan alan välttämättömistä raaka-aineista: raakaöljyä, naftaa, nestekaasua, metanolia ja muita keskeisiä tuotantohyödykkeitä.

Tämä riippuvuus on rakenteellista Aasian tuottajille: 60-70% heidän naftan tuonnistaan ja 45% of LPG'stä tulee Lähi-idästä. Tämän seurauksena Aasian alue kohtaa ensimmäisenä shokin vaikutukset, koska  tarjonta supistuu ja hinnat nousevat nopeasti.

<div class="ibexa_text-field" > Petrochemicals brief graph 1 mod </div>

Data kuviossa  .xlsx formaatissa

Nykyiset jännitteet johtuvat heikosta kysynnästä – rakennus- ja autoteollisuudessa – sekä Kiinan jatkuvasta ylikapasiteetista. Lisäksi aasialaiset tuottajat (kuten eteläkorealaiset ja japanilaiset) toimivat rakenteellisesti pienillä naftan ja nestekaasun varastoilla, jotka riittävät kattamaan vain muutaman viikon tuotannon. Sen vuoksi naftavarastot ehtyvät nopeasti, mikä pakottaa tuottajat supistamaan tuotantoaan.

 

Persianlahti: keskeinen alkupään lenkki globaalissa kemianteollisuuden ketjussa

Lähi-itä on keskeisessä asemassa petrokemian tuotantoketjun alkupäässä. Öljyn lisäksi Persianlahden maat vievät valtavia määriä naftaa ja nestekaasua, jotka ovat kaksi Aasian krakkauslaitoksille välttämätöntä tuotetta. Nämä tuotteet toimivat raaka-aineina laajalle johdannaistuotteiden ketjulle, johon kuuluvat muovit, komposiittimateriaalit, liuottimet, synteettiset tekstiilit ja kosmetiikka. Hormuzin salmi ohjaa suurimman osan näistä virroista solmukohtiin, kuten Kiinaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Thaimaahan.

Metanoli on yhtä keskeinen rooli: Iran ja GCC (Gulf Cooperation Countries) -maat2 toimittavat suurimman osan Kiinan käyttämistä volyymeista sen MTO (methanol-to-olefins) -yksiköille, jotka puolestaan vastaavat 20% alkeenin tuotannosta. Alkeenit (ethyleeni, propyleeni, butadieeni) ovat globaalin kemianteollisuuden "rakennuspalikoita". Näiden menetysten kompensoimiseksi Kiina on jo alkanut lisätä kivihiilipohjaisen metanolin tuotantoaan.

 

Välitön seuraus: paine marginaaleissa ja tuotanto pysähtyy

Ensimmäiset merkit häiriöistä ovat jo nähtävissä. Useat Aasian jalostajista pienentävät tuotantoaan samalla, kun päätuottajat — Yeochun NCC (Korea), PCS (Singapore) — ovat vedonneet ylivoimaiseen esteeseen ja viitanneet olosuhteisiin, jotka häiritsevät niiden toimintaa ja estävät niitä harjoittamasta normaalia liiketoimintaa, erityisesti täyttämästä sitoumuksiaan asiakkaita kohtaan.

Polyeteenin ja polypropeenin tilaukset on keskeytetty useilla markkinoilla, mikä viittaa tarjonnan nopeaan supistumiseen. Vaikka kriisi olisi lyhytaikainen, petrokemian laitosten tuotannon uudelleen käynnistäminen tuotannon supistamisen jälkeen on vaikeaa ja kallista, mikä voi pidentää vaikutuksia selvästi yli sotatoimien keston.

<div class="ibexa_text-field" > Petrochemicals brief graph 2 mod </div>

Data kuviossa  .xlsx formaatissa

 

Mahdollinen toimialan uudelleenjako: voittajat, häviäjät, uusi tasapaino

Mikäli kriisi jatkuu, toimialan ympäristö voi muuttua.

  • USA: mahdollisia voittajia erittäin alhaisten etyleenikustannusten ansiosta, mikä voisi mahdollistaa niiden viennin kasvun Aasiaan.
  • Kiina: hajautettu, se voi siirtyä hiileen. Tämä mahdollistaa kemikaalien tuottamisen suoraan (CTO), mutta on samalla CO2-päästöjen päälähde. Hiili luo myös mahdollisuuden tuottaa metanolia. Tämä palvelee Kiinan MTO-yksiköitä (Methanol to Olefins), joihin metanoli tällä hetkellä tulee Lähi-idästä, jossa hinnat nousevat.
  • Eurooppa: haavoittuvassa asemassa, jota rasittavat korkeammat energiakustannukset ja rajallinen mahdollisuus siirtää hinnankorotuksia eteenpäin.
  • Intia: mahdollisesti positiivinen yllätys, mikäli se onnistuu tuottamaan enemmän venäläisestä raakaöljystä, koska sillä on edullinen maantieteellinen asema palvella Aasian markkinoita.

 

1 Nafta on kevyiden hiilivetyjen nestemäinen seos, eli molekyylejä, jotka koostuvat hiili- ja vetyatomeista (pieninä määrinä). Sitä tuotetaan pääasiassa raakaöljyn jalostuksen yhteydessä, ja se toimii raaka-aineena petrokemian teollisuudessa.

2 The Gulf Cooperation Council (GCC) on kuuden maan, eli Persianlahden arabivaltioiden, välinen poliittinen ja taloudellinen liitto: Saudi Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit (UAE), Kuwait, Qatar, Bahrain ja Oman.

Kirjoittajat ja asiantuntijat