Energiasiirtymä ja sähköistyminen saattavat muuttaa globaaleja metallimarkkinoita perusteellisesti. Kysynnän jyrkän kasvun ja tarjonnan jatkuvan supistumisen vuoksi kuparin, nikkelin ja alumiinin osalta odotetaan syntyvän rakenteellista pulaa vuoteen 2035 mennessä, mikä luo pohjaa metallihintojen uudelle noususuhdanteelle.
Teollisuusmetallit ovat siirtymässä uuteen vaiheeseen. Energiasiirtymä luo merkittävää uutta kysyntää, kun taas tarjonta ei enää pysty vastaamaan kysyntään entiseen tapaan.
Tämä yhdistelmä saattaa aiheuttaa jatkuvaa painetta kuparin, nikkelin ja alumiinin hintoihin ja käynnistää uuden noususuhdanteen metallien hinnoissa.
sanoi Simon LACOUME, metallisektorin ekonomisti, Coface.
Kysyntä kasvaa entistä nopeammin energiasiirtymän vuoksi
Jo ennen vähähiilisten teknologioiden yleistymistä metallien kysyntää tukivat vahvat rakenteelliset trendit. Kaupungistuminen, infrastruktuurin kehitys ja kehittyvien talouksien kasvu jatkavat globaalin kulutuksen kasvun vauhdittamista tulevina vuosina. Rakennusalan osuus globaalista teräksen kulutuksesta on lähes 50 %, kun taas sähköistys kattaa jo lähes kolme neljäsosaa maailman kuparinkysynnästä.
Tätä pitkäaikaista kysyntää täydentävät nyt kuitenkin energiasiirtymän ja digitalisaation aiheuttamat uudet tarpeet. Uusiutuva energia, sähköajoneuvot, akut, sähköverkot ja datakeskukset ovat erityisen metalli-intensiivisiä. IEA’n1 APS2 -skenaarion mukaan puhtaiden teknologioiden osuus voisi olla 35 % kuparin ja nikkelin globaalista kysynnästä vuoteen 2035 mennessä.
Miksi tarjonta ei pysy mukana?
Tämän kiihtymisen vuoksi tarjonta ei pysy kysynnän perässä. Alle 1% malmien etsintäprojekteista johtavat toimivaan kaivokseen ja uuden kapasiteetin rakentaminen olemassa oleviin hankkeisiin voi kestää keskimäärin lähes 20 vuotta (verrattuna alle 15 vuoteen 2000-luvun alussa). Alhaiset sijoitetun pääoman tuotot, malmiesiintymien heikkenevät pitoisuudet ja nousevat kustannukset rajoittavat myös tuottajien kykyä lisätä tuotantoa nopeasti.
Tähän liittyy vielä toimitusketjujen voimakas maantieteellinen keskittyminen. Indonesia edustaa 67% nikkelimalmin tuotannosta, kun taas Kiina hallitsee yli 50% useiden metallien maailman jalostuskapasiteetista.
Lopuksi voidaan todeta, että kaupparajoitukset ovat lisääntymässä: vuoden 2025 loppuun mennessä oli voimassa 1 138 toimenpidettä, jotka koskivat kriittisten mineraalien tuontia tai vientiä, kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli 357.
Kupari, nikkeli ja alumiini: rakenteelliset puutteet vuoteen 2035 mennessä
Tarjonnan ja kysynnän välisen epätasapainon odotetaan olevan erityisen voimakasta niiden metallien osalta, jotka ovat välttämättömiä energiasiirtymälle. Alumiinin, kuparin ja nikkelin osalta kysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin seuraavan vuosikymmenen aikana, vaikka hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei enää kiihtyisikään. Kaikkiin näihin metalleihin vaikutus ei kuitenkaan ole sama.
Data kuviossa on .xlsx formaatissa
Kupari, jonka saatavuus on välttämätöntä talouksien sähköistämiselle ja digitaalisen infrastruktuurin kehittämiselle, saattaa vuoteen 2035 mennessä kärsiä 1,5–6,5 miljoonan tonnin vajeesta (skenaariosta riippuen), ja vaje voi nousta jopa 17 %:iin globaalista kysynnästä nollapäästöskenaariossa. Datakeskusten voimakas lisääntyminen saattaa vielä pahentaa näitä paineita.
Nikkeli näyttää olevan metalli, johon energiasiirtymä vaikuttaa eniten, mikä johtuu akkujen ja sähköisen liikenteen kasvusta. Nollapäästöskenaariossa jalostetun nikkelin markkinoilla saattaisi olla noin 6,5 miljoonan tonnin vaje vuoteen 2035 mennessä, mikä vastaa lähes 35 % ennustetusta kysynnästä.
Alumiinimarkkinan oletetaan myös kiristyvän. Vaje saattaa nousta 5-15 miljoonaan tonniin, joka on noin 10% ennustetusta kysynnästä. Tässä tapauksessa rajoite ei johdu niinkään resurssien saatavuudesta kuin teollisesta kapasiteetista, tarvittavista investoinneista ja kilpailukykyisesti hinnoitellun sähkön saatavuudesta.
Kohti metallien uutta nousumarkkinaa
Näiden jännitteiden odotetaan aiheuttavan jatkuvaa painetta hintoihin. Coface ennustaa kuparin ja nikkelin hintojen lähes kaksinkertaistuvan seuraavan vuosikymmenen aikana ja myös alumiinin hintojen odotetaan nousevan rajusti. Sen sijaan teräs ja sinkki vaikuttavat vähemmän haavoittuvilta, sillä niiden tarjonta on vähemmän rajoitettua ja ne ovat alttiimpia energiasiirtymään liittyville uusille kysyntävaikutuksille.
Data kuviossa on .xlsx formaatissa
Valmistajille haaste ulottuu siis vähitellen pelkkää hintaa pidemmälle: kriittisten metallien saatavuuden turvaaminen, kierrätyksen kehittäminen ja materiaalin käytön vähentäminen voivat nousta kilpailukyvyn avaintekijöiksi.
> Tutustu Metallisektorianalyysiimme
1 International Energy Agency
2 Announced Pledges Scenario
