#Talousjulkaisut

Kuinka pitkälle valtataistelut menevät?

Geopoliittiset jännitteet kiristyvät: mitkä ovat seuraukset globalisaatiolle ja talouden vakaudelle? Cofacen Country Risk Conference'ssa 17. helmikuuta neljä asiantuntijaa jakaa analyysinsä näistä geostrategisista kilpailutilanteista, jotka vaikuttavat maailmankauppaan.

"Tulevaisuus on ovi ja menneisyys on avain," kirjoitti Victor Hugo. Jopa viimeaikaiset tapahtumat voivat epäilemättä auttaa meitä ymmärtämään nykyhetkeä ja ennen kaikkea yrittämään hahmotella tulevaisuutta. Jotkut vuoden 2025 tapahtumat kuuluvat tähän kategoriaan. "Heti 'drill, baby, drill' -hokeman jälkeen se nöyryytys, jonka Donald Trump ja varapresidenttinsä kohdistivat Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelensky'iin suorassa lähetyksessä Oval Officesta, sai minut ymmärtämään Trumpin hallinnon erittäin julman ja raa'an tavan toteuttaa politiikkaansa," sanoo johtaja Thomas Gomart, the French Institute of International Relations (IFRI). "Näin tässä episodissa myös eräänlaista ideologista lähentymistä Valkoisen talon ja Kremlin välillä Ukrainan konfliktin suhteen."

 

Muutama viikko myöhemmin, "Vapauden päivänä", jolloin USA:n presidentti paljasti ensimmäisen massiivisten tullien noston, oli toinen näkymä tästä uudesta vallankäyttötavasta, joka koostuu Donald Trumpin tavasta "menemällä ensin pidemmälle kuin odotetaan ja peruuttamalla sitten osittain – siitä sai alkunsa lyhenne TACO eli 'Trump Always Chickens Out’," lisää Andrew Bishop, senior partner and global head of political research, Signum. 

 

Onko Euroopan pelastus tiiviimmissä suhteissa Kiinaan?

 

Rhodium Group'in partnerille, Agatha Kratzille päivämäärät 4. huhtikuuta ja 9. lokakuuta 2025 ovat myös merkittäviä. "Näinä kahtena päivänä Kiina otti käyttöön toimenpidepaketit kriittisten mineraalien viennin valvomiseksi". Varmistamalla hallitsevan asemansa välttämättömiksi tulleiden resurssien (sähkönkäyttö, datakeskusten toiminta jne.) suhteen, the Middle Kingdom aikoo saavuttaa etuja paitsi suvereniteetin myös diplomatian saralla, jolloin "muiden maiden kyky kohdistaa painostusta vähenee automaattisesti". 

Kriittisten metallien sykli

Yritykset liittää Grönlanti  ja ottaa käyttöön "Donroe Doctrine"[1] USA:n puolella, kasvava sotilaallinen paine Taiwania kohtaan ja  vahvistetut ydinaseambitiot Kiinan puolella: maailman kahden suurimman talousmahdin viime kuukausina lähettämät signaalit ovat konkretisoituneet vuoden 2026 alussa. 

Ja sekoittaakseen geopoliittista pakkaa Tania Sollogoub, head of country and global geopolitical research, Crédit Agricole Group, puhuu "resurssien geopolitiikasta". "Milloinkaan historiassa ei ole ollut tällaista hegemonista sykliä, joka liittyy yhteen tai kahteen strategiseen materiaaliin. Tänään olemme astuneet sellaisten kriittisten metallien sykliin, jotka ovat valtioille elintärkeitä." huomauttaa asiantuntija. 

Tania Sollogoub viittaa "niukkuuden pelkoon", joka on huipussaan ja ilmenee varastojen kartuttamisena, tuotteittain solmittuina kumppanuuksina ja toimitusketjujen jatkuvana uudelleenjärjestelynä. "Meret ovat tulessa, ja samalla näemme virtausten ja reittien uudelleenjärjestelyjä, mikä näkyy lukuisina maalla käynnissä olevina infrastruktuurihankkeina ja termin "käytävä" paluuna merkittävään asemaan." lisää the Head of global country and geopolitical research, Crédit Agricole Group.

 

"Realismin" aikakausi

Tässä yhteydessä voi varmasti syntyä taloudellisia mahdollisuuksia, kuten osoittaa Saudi-Arabian ja Brasilian sekä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Intian välisten kauppasuhteiden nykyinen vahvistuminen. 

Mutta laajemmin tarkasteltuna tämä kilpailun kiristyminen on ennen kaikkea epävarmuuden lähde sekä hallituksille että talouden toimijoille. "Yritykset ovat ymmärtäneet, että riski, erityisesti geopoliittinen riski, on 'uusi normaali'," varoittaa Tania Sollogoub, joka uskoo, että yksi markkinoiden suurimmista haasteista on nykyään tunnistaa kanavat, joiden kautta herkät tapahtumat välittyvät. 

"Merkittävää on yritysten halu irrottautua geopoliittisista riskeistä ja tehdä kaikkensa liiketoimintansa ylläpitämiseksi, tiettyyn rajaan asti," sanoo Thomas Gomart. Mutta mihin asti? " Tämän kynnysarvon asettamiseksi monet ovat siirtyneet riskin kaksijakoisesta lähestymistavasta – hyväksyn sen tai en hyväksy – kohti "realistisempaa" lähestymistapaa. Tämä on ominaista erilaisille skenaarioille, joista jokaisella on omat toimintasuunnitelmansa. "Olemme tulossa reaaligeopolitiikan aikakaudelle," tiivistää Tania Sollogoub, joka näkee myös mahdollisuuden, jossa yritykset joutuvat ristiriitaan omien hallitustensa kanssa, yhtenä tämän uuden aikakauden suurimmista vaaroista.

Aikakausi, johon vanha manner ei näytä siirtyvän kovinkaan vahvasta asemasta. Ukrainan sodan puhkeamisen myötä se on menettänyt yhden harvoista suhteellisista eduistaan – vakauden – ja on tällä hetkellä heikentynyt sekä jäsenvaltioiden välisen merkittävän poliittisen hajaannuksen että transatlanttisen liittouman äskettäisen hajoamisen vuoksi.

Thomas Gomart korostaa kuitenkin, että taloudellisesti avoin maailma edellyttää suurvaltojen noudattavan tiettyjä vähimmäissääntöjä ja uskoo, että tässä suhteessa "Europalla on todennäköisesti hieman poliittista liikkumavaraa". Yhdysvaltojen ja Kiinan välissä sen on kuitenkin tehtävä paljon työtä, jotta se saa äänensä kuuluville ja voi puolustaa etujaan.

 

Kaksisuuntainen vallankäyttö USA:ssa

Joskus on vaikeaa analysoida ja ennakoida USA:n liittovaltion viranomaisten päätöksiä, osin siksi, että he eivät noudata yhteistä logiikkaa, vaan kaikki riippuu siitä, kuka niitä tekee! "Yhdysvalloissa on kaksi rinnakkaista näkemystä: yhtäältä Donald J. Trumpin näkemys ja toisaalta hänen hallintonsa näkemys," selventää Andrew Bishop, senior partner and global head of political research, Signum. 

Tämän näkökulman jakaa  Agatha Kratz, associate, Rhodium Group. "Jälkimmäisellä on esimerkiksi aito 'Kiina-strategia' (halu päästä eroon kaikesta ulkopuolisesta vaikuttamisesta Amerikoissa, rakentaa uudelleen kriittiset toimitusketjut mantereella, hankkia strategisia resursseja, joita siellä tuotetaan jne.), jota Trumpilla ei ole, koska hänen lähestymistapansa on hyvin transaktionaalinen," hän selvittää.

Andrew Bishopin mukaan, USA;n  presidentin päähänpinttymä on  "jättää jälkensä historiankirjoihin", joka selittää sen, että valinnoista puuttuu johdonmukaisuuswhich would explain "valinnoista puuttuu johdonmukaisuus". Tätä kuvastaa esimerkiksi halu toimia rauhantekijänä Venäjän ja Ukrainan välillä ja interventionistinen asenne Venezuelassa. 

Kun taas Trumpin hallinnon, jota johtaa varapresidentti J.D. Vance ja ulkoministeri Marco Rubio, toiminta vaikuttaa enemmän läpinäkyvämmältä. Hallinnon strategia perustuu ajatukselle vetää USA täysin maailmalta ja muodostaa yhteistyökumppaneiden kanssa ryhmiä, mukaanlukien Eurooppa, Kiinaa vastaan," sanoo Andrew Bishop.

 

Kiinan ja Euroopan lähentyminen: onko Euroopalla enemmän menetettävää kuin voitettavaa?

Pariisi, Berliini, Madrid, Lontoo... Euroopan valtion- ja hallitusten päämiesten viimeaikaiset tai tulevat vierailut Kiinaan ovat lisääntymässä. Trumpin hallinnon kiristäessä transatlanttisia suhteita korottamalla merkittävästi tulleja ja jatkuvalla Vanhan mantereen kritisoinnilla lähentyminen Kiinan kanssa voi näyttää houkuttelevalta. 

Tämä pätee erityisesti, kun otetaan huomioon, että näillä kahdella suurvallalla on tiettyjä yhteisiä haasteita ja prioriteetteja, kuten "demografinen ikääntyminen ja energia-alan siirtyminen vähäpäästöisiin malleihin", huomauttaa Thomas Gomart,  IFRIn johtaja. Kuten jotkut asiantuntijat kuitenkin väittävät, ei ole lainkaan varmaa, että tällaisen toimenpiteen kustannus-hyötysuhde olisi Euroopan kannalta edullinen. "Kiinalla on vähän, mitä tarjota," sanoo Agatha Kratz, Rhodium Groupin partneri, joka uskoo, että riskit ovat paljon suuremmat kuin mahdollisuudet. 

Asiantuntija viittaa: a) Kiinan talouden hitaaseen kasvuun, joka on paljon alempi kuin, mitä viralliset tilastot kertovat; b) vähemmän lupaavat kauppaennusteet, jota osoittaa  44% pudotus Saksan autoviennin luvuissa vuonna 2025; c) paikallisten yritysten alemmat marginaalit johtuen erityisesti tuotannon merkittävästä ylikapasiteetista; ja d) pienempi liikkumavara maassa toimiville monikansallisille yrityksille. Andrew Bishop menee vielä pidemmälle. "Kiina ei ole ainoastaan taloudellinen uhka Euroopalle. Se on myös maa, joka mahdollistaa Venäjän jatkamisen Ukrainan taistelussa. Entä jos Beijing haluaa Moskovan selviytyvän voittajana konfliktissa? Kiina näyttäytyy myös fyysisenä uhkana Euroopalle." Tämä pakottaa Euroopan johtajat toimimaan todellisina tasapainottajina. "On erityisen tärkeää vakiinnuttaa suhteet Beijingin kanssa. Mutta meidän tulee olla varovaisia, ettemme ylipelaa Kiinan korttia," varoitta Agatha Kratz. 

 

Onko American demokratia vaarassa?

Lista iskuista Amerikan demokratiaa vastaan kasvaa pidemmäksi jopa viikoittain: vastavoimien purkaminen, erityisesti juridisten; jatkuva median kritisoiminen ja termin "fake news" käyttö; sellaisten viranomaistahojen lopettaminen, jotka toimivat ympäristön, julkisen terveydenhuollon, monimuotoisuuden ja osallistumisen aloilla; vaalipiirien uudelleenjako republikaanien eduksi. 

Puhumattakaan mielenosoittajista, jotka ovat tulleet surmatuiksi maahanmuuttoviranomaisten toimesta kyseenalaisissa olosuhteissa. Sen jälkeen, kun Donald J. Trump palasi Valkoiseen taloon tammikuussa 2025, demokratian peruspilareita on koeteltu valtavasti. "Tällä alueella on tapahtunut selkeä muutos johtajuudessa," tunnustaa Thomas Gomart. Jopa siihen pisteeseen asti, että se merkitsee enemmän tai vähemmän lyhyellä aikavälillä siirtymistä autoritaarisempaan hallintoon? 

Geopoliittinen asiantuntija kuitenkin rauhoittelee. Toisin kuin maissa, kuten Venäjä, "Yhdysvalloissa on vallanjakojärjestelmä, ja kansalaisyhteiskunta on liikkeessä..." Thomas Gomart uskoo, että lähestyvät tärkeät vaalit, erityisesti 3. marraskuuta pidettävät välivaalit, tarjoavat liittovaltion hallitukselle todellisen mahdollisuuden "korjata" nämä väärinkäytökset.


 [1] Tällä viitataan kuuluisaa Monroe-doktriiniin, jota sovelletaan Donald Trumpiin.

Kirjoittajat ja asiantuntijat