Globaali liiketoimintaympäristö heikkenee kiihtyvällä vauhdilla: yritysten konkurssien määrä kasvoi 12 % vuoden 2026 alussa, mikä johtui erityisesti Pohjois-Amerikan tilanteesta (+22 %). Geopoliittisten jännitteiden ja kiristyvien kustannuspaineiden vuoksi Coface ennustaa nyt konkurssien määrän kasvavan globaalisti 6 % vuonna 2026.
Avainkohdat
- +12%: globaalien konkurssien kasvu vuoden 2026 alkupuolella osoittaen nopean liiketoimintaympäristön heikkenemisen
- +22%: konkurssien nopea nousu Pohjois-Amerikassa. Tämä on tärkein tekijä globaalille kasvulle
- +6%: konkurssien odotetaan nyt kasvavan 6% vuonna 2026. Ennuste on yli kaksinkertainen verrattuna aiempaan ennusteeseen.
Talouden taantuma näkyy nyt selvästi luvuissa
Globaali liiketoimintaympäristö on heikentynyt selvästi viime kuukausina, kun Iranin konfliktin taloudelliset seuraukset ovat alkaneet näkyä aktiviteetissa.
12%:n nousu konkursseissa 2026 alkupuolella, mukaanlukien 22% nousu Pohjois-Amerikassa kuvaa nykyisen kriisin laajuutta ja yritysten tilanteen nopeaa heikkenemistä.
Tätä suuntausta ruokkivat viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet, etenkin Lähi-Idässä, joiden vaikutukset alkavat näkyä toimituskustannusten nousuna, lisääntyneinä energiahintojen vaihteluna ja lisääntyneenä epävarmuutena investointipäätöksissä.
Tieto kuviossa .xlsx formaatissa
Ennusteita korotetaan vuodelle 2026
Tätä taustaa vasten Coface tarkistaa merkittävästi konkurssiennusteitaan vuodelle 2026. Globaalien konkurssien odotetaan nyt kasvavan noin 6%, joka on yli kaksinkertainen verrattuna vuoden alun ennusteeseen.
Merkittävää nousua odotetaaan USA:ssa (+8%), Ranskassa (+8%) ja Japanissa (+7%), kun taas Saksassa ja Hollannissa nousun odotetaan olevan noin 5%. Maltillisempia 2-3%:n nousuja odotetaan Espanjassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa.
Tieto kaaviossa .xlsx formaatissa
Korkotasot pahentavat entisestään jo muutenkin haurasta tilannetta
Tässä jo ennestään epävakaassa tilanteessa rahoitusolosuhteet rasittavat edelleen voimakkaasti yrityksiä. Vaikka elvytysvaihe on alkanut, korkotasot ovat edelleen korkealla useiden vuosien rahapolitiikan kiristämisen jälkeen, mikä pitää luottokustannukset jatkuvasti korkeina.
Tämä rajoite on sitäkin merkittävämpi, kun otetaan huomioon, että yritykset ovat siirtymässä tähän vaiheeseen historiallisen korkean velkataakan alla. Tämän vuoksi jopa pienillä muutoksilla rahoitusolosuhteissa voi olla suhteettoman suuri vaikutus: vain 25 peruspisteen nousu lainakoroissa riittäisi kiihdyttämään jälleen globaaleja konkursseja ja ajamaan niiden kasvunlähemmäs vuonna 2025 havaittuja tasoja.
Korkeiden korkojen jatkuminen pahentaa siten entisestään jo heikentynyttä tilannetta ja rajoittaa yritysten mahdollisuuksia jälleenrahoittaa velkojaan ja selviytyä uusista iskuista.
Sykliset toimialat etulinjassa
Paineet ovat edelleen erityisen kovat niillä aloilla, jotka ovat herkimpiä suhdannevaihteluille ja rahoitusolosuhteille. Rakennussektori, kemianteollisuus ja tekstiiliala ovat edelleen haavoittuvimpia toimialoja, koska ne ovat erittäin alttiita tuotantokustannusten ja kysynnän vaihteluille.
Useissa suurissa talouksissa näillä haavoittuvuuksilla on jo konkreettisia vaikutuksia:
- USA: teollisuus- ja rakennusala kärsii kohonneista rahoituskustannuksista ja vähenevästä kysynnästä.
- Saksa: teollisuus, etenkin kemian ja rakentamisen toimialat, ovat edelleen paineen alla johtuen korkeista energiakustannuksista ja edelleen heikosta aktiviteetista.
- Ranska: rakennusala kärsii korkeista korkotasoista, teollisuus energiakustannuksista ja vähittäiskauppa heikosta ostovoimasta.
- Japani: velkaantuneimmat toimialat heikkenevät yhä tiukemmista rahoitusehdoista johtuen.
Näillä aloilla korkeiden tuotantokustannusten, pienentyneiden katteiden ja rahoituksen saannin vaikeutumisen yhdistelmä heikentää merkittävästi yritysten sopeutumiskykyä.
Tämä haavoittuvuus korostuu entisestään pk-yrityksissä, jotka ovat harvemmin monialaisia ja useammin alttiimpia kassavirtavaihteluille. Tästä johtuen useilla alueilla nämä toimialat ovat keskeisiä syitä vuodesta 2025 lähtien havaittuun konkurssien määrän kasvuun. Tämä vahvistaa, että kyseessä olevat paineet ovat nykyään rakenteellisia.
Valtion toimet eivät todennäköisesti tarjoa samaa suojaa
Vuosina 2020–2023 konkurssien suhteellisen alhainen määrä johtui suurelta osin valtion laajamittaisesta tuesta, jolla vastattiin Covid-19-pandemiaan ja Ukrainan sodan seurauksiin.
Vaikka joissakin maissa tuet on otettu uudelleen käyttöön, niiden laajuus on edelleen huomattavasti suppeampi. Euroopan suurimmissa talouksissa – mukaan lukien Ranska, Saksa, Italia, Espanja ja Iso-Britannia – taloudellinen tuki vuosina 2022–2023 oli noin 2–4% BKT:sta.
Siihen verrattuna nykyiset toimenpiteet ovat huomattavasti pienimuotoisempia: Espanjassa toteutettu suurin ohjelma on suuruudeltaan noin 0,3 % BKT:stä. Lisäksi viimeaikaiset toimet ovat luonteeltaan kohdennetumpia.
Vaikka tämän pitäisi auttaa haavoittuvimpia toimialoja ja yrityksiä, on epätodennäköistä, että se tarjoaisi samanlaista laaja-alaista tukea kuin aiemmissa kriiseissä. Tämän seurauksena julkisen politiikan mahdollisuudet hillitä konkurssien lisääntymistä näyttävät olevan rajallisemmat.
