Vaikka konkurssien kokonaismäärät Keski- ja Itä-Euroopassa vakiintuivat yleisesti ottaen vuonna 2025, Cofacen tuorein CEE-konkurssitutkimus paljastaa tilanteen olevan huomattavasti monimutkaisempi: maiden ja toimialojen välillä on suuria eroja, joihin vaikuttavat yhä enemmän toisistaan poikkeavat makrotaloudelliset olosuhteet.
Tärkeimmät kohdat
- Konkurssimäärät ovat tasaiset (+0.26%) mutta voimakkaasti hajallaan
- Puolassa on suurin kasvu konkurssien noustessa 17.8%,
- Toimialoista valmistusteollisuus, rakentaminen ja kuljetus ovat kohdanneet eniten yrityskonkursseja
Alueellisella tasolla konkurssitapaukset nousivat vain 0.26% vuonna 2025 (46,043 vuonna 2024 ja 46,161 vuonna 2025). Inflaatio hidastui, korot alkoivat laskea, energiamarkkina parani ja palkkapaineet vähenivät tarjoten osittaista helpotusta yritysmarginaaleihin. Nämä parannukset eivät kuitenkaan näkyneet yhtenäisenä elpymisenä alueen kaikissa yrityksissä.
Päälukujen perusteella tilanne näyttää vakiintuneen, mutta todellisuus on paljon monimutkaisempi.
Maiden välinen ero kasvaa ja konkurssien kehitykseen vaikuttavat yhä enemmän kansalliset tekijät, kuten sääntelykehykset, finanssipolitiikka ja riippuvuus ulkoisesta kysynnästä.
sanoo Mateusz Dadej, Regional Economist, Coface.
Maakohtaiset erot hallitsevat alueellista tilannetta
Maakohtaisesti piirtyi vuonna 2025 esiin kolme erillistä kehityssuuntausta. Maksukyvyttömyyskehitys vaihteli voimakkaasti Keski- ja Itä-Euroopassa: joissakin talouksissa lasku oli kaksinumeroista, kun taas toisissa nousu oli yhtä jyrkkää.
Puola raportoi voimakkaimman kasvun konkurssien lisääntyessä +17.8% johtuen suurelta osin rakenneuudistusmenettelyjen yleistymisestä eikä niinkään liiketoiminnan äkillisestä heikkenemisestä. Slovenia(+12.9%),Serbia(+9.6%),Czechia (+8.7%) ja Romania(+3.8%) näkivät myös kasvua konkurssiluvuissa johtuen finanssipolitiikan kiristymisestä, poliittisesta epävarmuudesta, heikosta ulkomaisesta kysynnästä ja maksukäyttäytymisen heikkenemisestä.
ToisaaltaKroatia(-18.6%),Slovakia(-14.5%),Liettua(-13%),Latvia(-7.4%), Unkari(-6.6%) and Bulgaria (-6.2%) raportoivat merkittäviä laskuja, mikä viittaa tilanteen asteittaiseen normalisoitumiseen aiempien piikkien jälkeen, jotka johtuivat energiakriisistä, sääntelymuutoksista ja pandemian aikakauden poikkeustoimenpiteiden purkamisesta.
Viro (+1.1%) pysyi yleisesti ottaen vakaana, mikä osoittaa, kuinka näennäinen kansallinen kestävyys voi silti peittää alleen alakohtaisia paineita.
Jatkuva paine syklisillä toimialoilla
Alakohtaisesti tarkasteltuna konkurssitilanteet olivat alueella yhtenäisempiä. Yritysten konkurssien voimakkain kasvu havaittiin valmistusteollisuudessa, rakennusalalla ja kuljetusalalla, mikä heijastaa näiden alojen herkkyyttä rahoitusolosuhteille ja ulkomaisen kysynnän vaihteluille.
Vaikka korkotason lasku ja inflaation hidastuminen toivat jonkin verran helpotusta, heikentynyt hinnoitteluvoima ja aiempien kustannussokkien viivästyneet vaikutukset painoivat edelleen likviditeettiä, etenkin pienempien yritysten osalta.
Vuoden 2026 näkymä: energian hintavaihtelut muokkaavat riskimaisemaa
Näköpiirissä oleva tilanteen vakautuminen ei todennäköisesti kestä vuonna 2026. Coface arvioi, että konkurssiriskit Keski- ja Itä-Euroopassa kärjistyvät vuonna 2026, kun uusi energiakriisi rasittaa sekä kotitalouksia että yrityksiä.
Öljyn ja kaasun hintojen jyrkkä nousu näkyy jo tuotantokustannusten nousuna, mikä supistaa katteita ja pakottaa yritykset kattamaan tai siirtämään kustannusten nousun eteenpäin tilanteessa, jossa kysyntä on edelleen heikkoa. Energiahyödykkeiden nettotuojana alue on edelleen erityisen alttiina näille vaikutuksille.
Lieventävät toimenpiteet, kuten polttoaineen hintakatto tai veronalennukset, voivat tuoda lyhytaikaista helpotusta yksityistalouksille. Ne aiheuttavat kuitenkin suurempaa julkisen talouden rasitusta ja mahdollisia riskejä toimitusvarmuudelle. Samalla konkurssitapausten lisääntyminen Saksassa, joka on Keski- ja Itä-Euroopan alueen tärkein kauppakumppani, lisää vaaraa, että vaikutukset leviävät kaupan ja toimitusketjujen kautta.
Näköpiirissä on myönteisiä tekijöitä, kuten EU-varojen nopeutunut käyttö ja ulkomaisen kysynnän vahvistuminen vuoden 2026 loppupuolella. Nämä myönteiset tekijät eivät kuitenkaan todennäköisesti kykene täysin kompensoimaan energian hintavaihteluita ja ulkoisia riskejä.
Kun toimintaympäristö muuttuu jälleen haastavammaksi, yritysten on keskityttävä maksuvalmiuden ja kustannusten hallintaan sekä vastapuoliriskiin.
sanoo Jarosław Jaworski, Regional CEO, Coface Central.
Coface ennustaa yritysten konkurssien määrän kasvavan Keski- ja Itä-Euroopassa vuonna 2026, kun uudet kustannuspaineet, ulkoiset riippuvuussuhteet ja talouspoliittinen epävarmuus koettelevat yritysten kestävyyttä koko alueella.
> Lataa 2026 CEE konkurssitutkimus lisätietoja varten
