#Talousjulkaisut

EU–USA: kaupan kompromissi tilanteen kärjistymisen estämiseksi, mutta se pysyy tarkassa seurannassa

Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin 20. toukokuuta saavuttama kompromissi Turnberry-sopimuksen ratifiointiteksteistä merkitsee uutta vaihetta Brysselin ja Washingtonin välisissä kauppasuhteissa. Mutta vaikka tilanne näyttääkin paranevan transatlanttisissa suhteissa, sopimus heijastaa ennen kaikkea riskienhallintalähestymistapaa: tavoitteena on estää USA:n protektionismin uusi nousu ja samalla säilyttää mahdollisuus ryhtyä vastatoimiin, mikäli USA rikkoo sitoumuksiaan.

Avainkohdat

  • 15% vs. 0%: kaksi tullikattoa transatlanttisen kompromissin ytimessä.
  • 31. joulukuuta 2026: USA:n velvoitteiden täyttämiselle asetettu määräaika.
  • 31. syyskuuta 2029: sopimuksen voimassaolon päättymispäivä, ellei sitä jatketa.

 

Kauppasodan uusiutumisen välttäminen

Turnberryn sopimus solmittiin kesällä 2025, kun Donald Trump uhkasi määrätä jopa 30 %:n tulleja eurooppalaisille tuotteille, ja siinä tullien enimmäismääräksi vahvistettiin 15 %. Vastavuoroisesti Euroopan Unioni sitoutui poistamaan tullit USA:n teollisuustuotteilta ja parantamaan tiettyjen agrifood-tuotteiden pääsyä Euroopan markkinoille.

Vaikka sopimusta on Euroopassa kritisoitu voimakkaasti sen epätasapainoisuuden vuoksi, siinä on selkeä logiikka: turvata kaupparakenteet ja välttää skenaario, jota pidetään eurooppalaisille viejille vielä kalliimpana.

 

Suojatoimenpiteet Washingtonia vastaan

Eurooppalaisen kompromissin erityispiirre on täytäntöönpanoteksteihin sisällytetyt turvaverkot. Tätä lähestymistapaa tukee kolme mekanismia:

  • rajoituslauseke, mikäli USA ei pysy 15%:n tullikatossa joko esittämällä uusia tulleja tai jo voimassa olevia tulleja ei vähennetä riittävästi (erityisesti teräs- ja alumiinijohdannaiset tuotteet, joiden tulli on jo nyt 50%). EU:n asettama määräaika 15 %:n ylärajan noudattamiselle on 31. joulukuuta 2026.
  • suojamekanismi, joka voidaan aktivoida, mikäli lisääntynyt tuonti aiheuttaa vakavia vahinkoja eurooppalaiselle teollisuudelle.
  • rajoitettu voimassaoloaika, jonka mukaan toimiluvat päättyvät 31. joulukuuta 2029, mikäli sitä ei laillisesti pidennetä.

EU on siis ratifioimassa ehdollisen ja peruuttamiskelpoisen sopimuksen.

Data kaaviossa .xlsx formaatissa

Eurooppalainen laskelma, jonka luotettavuus on heikentynyt

Sen jälkeen, kun sopimus allekirjoitettiin kesällä 2025, sisältö on muuttunut. USA:n Korkeimman oikeuden päätös IEEPA1:n käytöstä on vähentänyt Trumpin hallinnon mahdollisuuksia määrätä välittömästi voimaan tulevia mittavia tullikorotuksia. 

Tämän seurauksena sopimuksen merkitys Euroopalle on tullut epäselvemmäksi kuin se oli kesällä 2025. ‘Turnberry-alennus’ – EU:n suotuisa tullierot muuhun maailmaan verrattuna (Kiinaa lukuun ottamatta) – supistui näin 4,4 pisteestä 1,4 pisteeseen syyskuun 2025 ja maaliskuun 2026 välillä. 

Tästä huolimatta uhka ei ole kadonnut. Viimeaikainen USA:n paine autoteollisuutta kohti sekä mahdollisuus uusista kauppapoliittisista toimenpiteistä muiden oikeusperusteiden nojalla vuoden toisella puoliskolla ovat vakuuttaneet eurooppalaisille, että riskin eskaloituminen on edelleen hyvin mahdollinen.

 

Eri toimialoilla vaihtelevat vaikutukset

Euroopan valmistavan teollisuuden osalta tilanne on vaihteleva. Autoteollisuus on hyvä esimerkki tästä epäselvyydestä: Eurooppalaisille viejille määrätään Yhdysvalloissa 15 %:n tulli 25 %:n sijaan, mutta tämä merkitsee kilpailun kiristymistä Euroopan markkinoilla. Maatalouden osalta EU:n myöntämät myönnytykset ovat edelleen kohdennetumpia: tiettyjen jalostettujen tuotteiden tulleja on alennettu merkittävästi, ja herkille aloille, kuten maitoalalle, on asetettu tullikiintiöitä.

Tämä sopimus ei merkitse paluuta normaaliin tilanteeseen transatlanttisissa kauppasuhteissa. Ennen kaikkea se heijastaa Euroopan pyrkimystä hillitä uusien tullien käyttöönoton riskiä, samalla kun se nimenomaisesti varaa itselleen oikeuden muuttaa suuntaa, jos USA ei noudata sitoumuksiaan.

 Olivier Rozenberg, poliittinen analyytikko, Coface.


 

1 International Emergency Economic Powers Act

Kirjoittajat ja asiantuntijat