Coface-indeksi paljastaa kiistattoman tosiasian: 41,1 %:n tasolla globaali poliittinen riski saavuttaa historiallisen merkkipaalun vuonna 2025. Juurtuneet aseelliset konfliktit, institutionaalinen epävakaus ja jatkuvat sosiaaliset jännitteet: nämä seikat ovat muuttumassa yrityksille pysyväksi normiksi.
Globaalit poliittiset ja sosiaaliset riskit nousevat ennennäkemättömälle tasolle
Historiallinen vaalivuosi 2024 (70 maassa, jotka edustavat ~55% globaalista BKT:sta) toi poliittisen riskin etusijalle globaalilla tasolla eikä 2025 tuo asiaan muutosta, vaan pikemminkin epävakauden ja jännitteiden kiihtymisen. Tämä tosiasia heijastuu Cofacen globaalissa poliittisen riskin indeksissä, joka saavuttaa ennätyksellisen korkean tason, 41,1 %, vuonna 2025. Se ylittää nyt Covid-19-pandemian huipulla saavutetun tason (+2,8 prosenttiyksikköä).
Tämä on yksi tärkeimmistä havainnoista, jotka sisältyvät Cofacen poliittisen riskin indeksin vuosittaiseen päivitykseen ja indeksin kehitys kerrotaan tarkemmin viimeisimmässä Cofacen julkaisemassa Lokakuu 2025 riskikatsauksessa. Vuoden 2025 kokonaispisteet kuvaavat monimutkaista todellisuutta:
- 68 maata 166:sta, jotka on analysoitu, edustavat korkeampaa riskiä kuin edellisenä vuonna;
- 106 maata on korkeammalla kuin ennen pandemiaa.
Nämä havainnot heijastavat useiden tekijöiden yhteneväisyyttä, jotka vaikuttavat sekä kehittyviin talouksiin että kehittyneisiin demokratioihin.
Cofacen poliittisen riskin indeksin vuoden 2025 tulos on korkeampi kuin koskaan, mikä vahvistaa perustavanlaatuisen nousutrendin, josta olemme varoittaneet jo useiden vuosien ajan. Havaitsemme kaksi ilmiötä: juurtuvat konfliktit, jotka lisäävät kokonaisriskiä, sekä edelleen epävakaan poliittisen ja sosiaalisen ilmapiirin, jossa turhautuminen ja epävakaus ruokkivat jännitteitä.
- Anna Farrugia, Coface economist.
Aseelliset konfliktit ja väkivaltaiset yhteiskunnalliset levottomuudet: kaksi turvallisuustilanteen heikkenemisen syytä
”Konfliktit” ovat tärkein tekijä poliittisen riskin heikkenemisessä. Kansallisella tasolla rekisteröityjen konfliktien määrä on jälleen kasvanut, ja kasvu johtuu pääasiassa kahdesta suuresta kriisipesäkkeestä:
- Ukrainan-Venäjän sota,
- yhteenotot Israelin,Gazan ja Länsirannan välillä.
Nämä konfliktit juurtuvat ja kiteyttävät geopoliittisia jännitteitä, jotka rasittavat sekä alueellista vakautta että globaaleja toimitusketjuja.
Samaan aikaan väkivaltaiset sisäiset levottomuudet ovat lisääntymässä horjuttaen nykyisiä hallituksia, kuten osoittaa Nepalin protestiliike, joka johti pääministerin eroon. Indonesiassa sosiaaliset levottomuudet ovat myös muuttuneet väkivaltaisiksi. Nämä tapahtumat vaikuttavat suoraan yrityksiin, esimerkiksi seuraavasti:
- logistiset häiriöt;
- kasvaneet vakuutusmaksut;
- sopimusten rikkomisen riski ja markkinoiden volatiliteetti.
Nämä havainnot vahvistavat johtopäätöstä, johon päädyimme luodessamme poliittisen riskin indikaattorin: turvallisuusriski ei rajoitu vain aseellisiin konflikteihin tai valtioiden välisiin sotiin. Kotimaiset jännitteet ovat merkittävä tekijä.
- Ruben Nizard, Head of Political Risk Analysis and Sector Research, Coface.
Kun heikentyneet instituutiot kohtaavat levottomat yhteiskunnat
Laaja-alainen institutionaalinen epävakaus on toinen poliittisen riskin kasvun syy. Poliittinen ja sosiaalinen tilanne on edelleen epävakaa, ja tietyt viimeaikaiset tapahtumat heijastuvat Cofacen indeksitiedoissa. Tämän seurauksena poliittisen ja sosiaalisen epävakauden kokonaispisteet ovat edelleen korkeat. Kehittyneet taloudet eivät ole suinkaan säästyneet, vaan ne kohtaavat useiden tekijöiden yhdistelmän:
- populismin nousu, joka on kiihtynyt viimeaikaisissa vaaleissa;
- institutionaaliseen kontekstiin ja kansalaisvapauksiin (ilmaisun- ja uskonnonvapaus, yhdistymis- ja järjestäytymisvapaus, oikeusvaltio) liittyvien pisteiden heikkeneminen;
- jatkuva inflaatio, joka luo muutospainetta.
USA on tästä erinomainen esimerkki: sen poliittisen ja sosiaalisen epävakauden riski on paitsi korkein kehittyneiden talouksien joukossa, myös kasvanut eniten Covid-pandemian alkamista edeltävään aikaan verrattuna.
Muut kehittyneet taloudet, kuten Iso-Britannia ja Ranska, seuraavat samanlaisia suuntauksia, joita hallituksen epävakaus ja talouden epävarmuus korostavat. Ranskassa nykyinen poliittinen kriisi kuvaa institutionaalista haurautta, jota on vaikea ratkaista ja joka heikentää kotitalouksien ja yritysten luottamusta sekä rajoittaa kulutusta ja investointeja.
Kehittyvissä talouksissa, nuoret ihmiset ovat avainasemassa, kuten on nähty Bangladeshissa viime vuonna ja Keniassa. Tietomme osoittavat, että poliittisen ja sosiaalisen epävakauden riski on kasvamassa maissa, joissa Z-sukupolvi mobilisoitui ennennäkemättömällä tavalla vuonna 2025, kuten Indonesia, Filippiinit, Madagascar, Marokko ja Peru.
Nämä nuoret väestöryhmät ilmaisevat turhautumistaan seuraaviin asioihin:
- eliitti, jota pidetään tehottomana tai korruptoituneena;
- kasvavat eriarvoisuudet;
- julkisten palvelujen ja turvallisuustilanteen heikkeneminen;
- taloudellisten näkymien puute.
Lisäksi Afrikka on edelleen alue, joka on eniten alttiina poliittisille ja sosiaalisille riskeille. Erityisen korkeat pisteet saavat maat, joita nyt johtavat sotilasjuntat vallankaappauksen jälkeen, kuten Burkina Fasoja Niger. Myös perinteisesti vakaammissa maissa on esiintynyt huolestuttavia merkkejä.
Tunisiassa, Kaïs Saïed'in vallan keskittäminen lisää institutionaalisia jännitteitä, kun taas Senegalissa, kunnianhimoisen talousarviosuunnitelman toteuttaminen vuodelle 2026 voi lisätä yhteiskunnallista turhautumista.
Peräkkäiset kriisit ja institutionaalisten perustusten rapautuminen yhdistettynä voimakkaisiin sosiaalisiin paineisiin ruokkivat laajalle levinnyttä tyytymättömyyttä. Nämä jännitteet muodostavat epävakautta lisäävän yhdistelmän, joka voi olla räjähdysherkkä nykyisille hallituksille.
- Anna Farrugia, Coface economist.
MITÄ TULEE TARKKAILLA VUONNA 2026?
Uusi paradigma poliittisille ja sosiaalisille riskeille, uusi normaali yrityksille
Poliittinen ja sosiaalinen riski ei ole enää kertaluonteinen ilmiö: se on saavuttamassa ennätyksellisen ja kestävän tason. Yrityksille tämä on keskeinen kaupallinen riskitekijä, jota on seurattava ja otettava huomioon niiden:
- kehitysstrategioissa;
- suojautumispolitiikassa;
- investointipäätöksissä.
Poliittiset ja sosiaaliset riskit ovat siirtymässä uuteen aikakauteen. Aiemmin väliaikaisena häiriönä pidetty ilmiö on muuttunut rakenteelliseksi riskiksi. Geopoliittisten kilpailujen, polarisaation, energiakäänteen ja teknologisten haasteiden yhdistelmä varmistaa, että tämä korkeampi riskitaso säilyy.
- Ruben Nizard, Head of Political Risk Analysis and Sector Research, Coface
